Hei!
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta löytyy valitettavasti hyvin vähän tietoja suomen kielellä. Teoksessa De läses än: från Louisa Alcott till Erik Zetterström on kirjailijan lyhyt elämäkerta ruotsiksi.
Ruotsinkielisestä Wikipediasta löytyy perustietoja kirjailijasta, osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m Sivun voi myös kääntää 'huonoksi suomeksi', jolloin saa perustiedot kirjailijasta (http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=sv&u=http://sv.wikipedia… ). Tunnetuimpia hänen teoksistaan ovat Gulla-kirjat.
Varhaisimmat varmat merkit siitä, että suolaa on valmistettu ihmisten käyttöön louhimalla, on löydetty Romaniasta ja ajoitettu aikaan noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se sijoittuisi neoliittiselle kaudelle eli kivikauden viimeiseen vaiheeseen. Epätarkalla ilmauksella luolamies viitataan yleensä aiemman paleoliittiseen kauden ihmisiin. Eri kaudet kuitenkin alkoivat ja loppuivat eri aikoihin eri paikoissa. Lisäksi on todennäköistä, että ihmiset ovat osanneet hyödyntää suolaa jo ennen kuin he alkoivat määrätietoisesti valmistaa sitä.Lähteet:The earliest salt production in the world: an early Neolithic exploitation in Poiana Slatinei-Lunca, Romaniahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi
Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin murretta, joka muistuttaa enemmän Ruotsin Upplandin murretta kuin suomenruotsia. Ahvenanmaanruotsista kuitenkin puuttuu tonaalinen sana-aksentti kuten suomenruotsista.
Lähteet ja lisätietoa
Visit Åland: https://visitaland.com/fi/kaytannon-tietoa/kieli-ja-murre/
Marienhamns stadsbibliotek: https://web.archive.org/web/20061104161748/http://www.mhbibl.aland.fi/a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaanruotsi
Keski-kirjastojen kirjastokorttia voi käyttää vain Keski-Suomen yleisissä kirjastoissa. Kirjastokortin saa kuitenkin mihin tahansa Suomen yleiseen kirjastoon, asuinpaikasta riippumatta. Jos siis asioit esimerkiksi Tampereella, voit saada sieltä PIKI-kirjastojen kirjastokortin. Korttia haettaessa tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Emma on vanha saksalainen nimi ja pohjautuu sanaan ermin tai irmin eli suuri, voimakas.
Ida on samoin germaaninen nimi. Alkuosa id merkitsee työtä, toimintaa tai ahkeruutta, ja se esiintyy myös muinaisskandinaavisen ikuisen nuoruuden jumalattaren Idunin nimessä. Pyhä Iduberga on saksalainen raskaana olevien naisten suojeluspyhimys.
Alexandra tulee kreikasta ja tarkoittaa puolustajatarta tai suojelijatarta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999) ja Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992)
Hei!
Kiitos ehdotuksestasi! Vien toiveesi kirjastojen viestintään tiedoksi. Jokainen kirjasto päättää itse miten asiasta pystyy tiedottamaan, koska tilanne voi muuttua nopeastikin. Jos kirjastoon pääseminen lastenrattaiden kanssa askarruttaa, kannattaa soittaa etukäteen kirjastoon ja tiedustella tilannetta.
Kauko Leanderin Harmaa kylä kertoo sisältyy nuottikokoelmaan Runne, Ossi : Uskon oikeaan rakkauteen. Fazer, 1965. Kokoelma löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta, pääkirjaston musiikkiosastolta, josta se on tilattavissa kaukolainana oman paikkakunnan kirjastoon. Lisäksi kyseisen kappaleen nuottikäsikirjoitus (sovitus Kullervo Linna) löytyy Suomen Jazz & Pop Arkistosta (JAPA). http://www.jazzpoparkisto.net
JAPA ei pääsääntöisesti lainaa aineistoaan, vaan se on tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytössä arkiston tiloissa.
Vanhoista puhelinluetteloista löytyi tällaisia osoitteita:
Esimerkiksi näinä vuosina osoite on ollut:
1975 Saarikunnas valintamyymälä Pirttiharju Päätie 1
1992 Saarikunnas Ky K-Market Hämeenlinnantie 65
2000 Saarikunnas Oy K-kauppa Hämeenlinnantie 67 (uusi kiinteistö valmistui vuonna 2000)
Nuotti Paavo Sarkkaman lauluun Nukkeprinsessa sisältyy nuottijulkaisuun Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään (1999). Nuottijulkaisu on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Helmet-luettelosta ja tilata nuotin omaan lähikirjastoosi.
Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1497022__Snukkeprinsessa__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=841ce8eb-25f7-47df-b045-5cc723172e29
Pienet sydämet Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienet_syd%C3%A4met_(n%C3%A4ytelm%C3%A4)
Helmet-palvelusivustolla olevan listan mukaan asiakkaiden käytettävissä oleva paperisilppuri on Helsingissä ainoastaan Töölön kirjastossa.
Korona-aikana palveluissa on rajoituksia, joten sinun kannattaa vielä varmistaa suoraan Töölön kirjastosta, onko paperisilppuri tällä hetkellä käytettävissä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vaski oli alunperin V-S kirjailijatietokannalle valittu nimi, joka voitti tietokannalle järjestetyn nimikilpailun vuonna 2003. Tietokanta kuitenkin lopetettiin ja Vaski siirtyi Varsinais-Suomen kirjastokimpan käyttöön. Nimivalinta perustui siihen, että se on helppo muistaa ja kuvaa Varsinais-Suomen aluetta. Vaskin logossa oleva lintu on Varsinais-Suomen maakuntalintu naakka.
Preussin prinssi Georg Friedrich (s. 10.6.1976). Hän on Saksan viimeisen keisarin Vilhelm II:n pojanpojan pojanpoika.
-https://www.preussen.de/en/
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Friedrich_(Preussin_prinssi)
-https://de.wikipedia.org/wiki/Stammliste_der_Hohenzollern (Sisältää sukupuun)
Kyseinen runo löytyy Krista Bendovan vuonna 1978 suomeksi ilmestyneestä kirjasta Perhonen, hassu varpunen (951-1-04813-9, Otava). Eeva-Liisa Manner on kääntänyt ja riimitellyt kirjan runot suomeksi.
Katkat ovat vain kaukaista sukua katkaravuille - jälkimmäiset kuuluvat kymmenjalkaisiin, kun taas ensimmäiset eivät. Lajitietokeskus tuntee katkoihin kuuluvia lajeja parikymmentä; näitä ovat muun muassa tiikerikatka, merikatka ja putkikatka. Lajitietokeskuksen katkoja koskevaa tietokantaa voi tarkastella tästä osoitteesta: https://laji.fi/taxon/MX.53722
Monet sokerittomia mokkapaloja leipovat tuntuvat käyttävän kuorrutukseen ksylitolia eli koivusokeria:
https://thequeenofdelicious.com/sokerittomat-mokkapalat/
Entä miten olisi paahdetut kookoslastut, näyttävät ainakin herkullisilta mokkapalojen päällä:
https://www.prinsessakeittio.fi/2015/02/sokerittomat-mokkapalat.html
Tai kookoshiutaleet:
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/46598/Muhkeat%20moccapalat/
Joku on käyttänyt myös Sukrinia:
http://poppaa.blogspot.com/2010/08/sokerittomat-mokkapalat.html
Tai sitten tosiaan Steviaa pinnalle ripoteltuna:
https://www.hannasumari.fi/2016/viisi-ihanaa-reseptia-sokerittomiin-her…
Kirjastopalvelu välittää kirjoja kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät heidän sivultaan https://www.kirjastopalvelu.fi/yhteystiedot.
Voit tarjota kirjaasi myös Kirjavälitykseen, https://www.kirjavalitys.fi/. Kirjavälitys välittää kirjoja kirjakauppoihin.
Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia –palsta , jossa pienkustantajat voivat julkaista ilmoituksia uusista teoksistaan, https://www.kirjastot.fi/forum/404.
Kirjaa kannattaa markkinoida myös suoraan kirjastoihin. Kirjastojen yhteystietoja löydät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Hugh Loftingin Dr. Dolittle -tarinat, joita englanniksi ja ruotsiksi löytyy useampia kirjoja, on suomennettu kahdella eri nimellä. Vanhempi painos vuodelta 1929 on nimeltään Tohtori Tuulisen tarina ja uudempi vuodelta 1953 Tohtori Tattisen tarina. Molempien teksti on sama, mutta kuvitus erilainen. Suomentaja on Toivo T. Kaila.
Tohtori Tattisen tarinaa voit kysyä esim. Turun kaupunginkirjastosta..
Paha silmä on yleismaailmallinen kansanuskon ilmiö, joka perustuu kuvitelmaan, että ihminen saattaa katseellaan vaikuttaa toiseen ihmiseen negatiivisesti, jopa tappavasti. Paha silmä yhdistetään usein noituuteen ja kateuteen. Pahalta silmältä on yritetty suojautua eri tavoin piiloutumalla tai esimerkiksi amulettien avulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paha_silm%C3%A4
Kotimaisen tutkimuksen aiheesta kirjoitti Toivo Vuorela vuonna 1960. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Vuorelan kirjasta Paha silmä suomalaisen perinteen valossa uuden painoksen vuonna 2019.
https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvoste…
Jonkin verran aiheesta löytynee myös teoksesta Kansanomainen lääkintätietous / toimittanut Matti...
