Kuulostaa mielenkiintoiselta idealta. Nuo tekijänoikeudet kannattaa vain varmistaa.
1. Tekijänoikeus pidentyi 70 vuoteen 30.6.1995. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1995/19950008#idp446619536
2. Jo rauenneet suoja-ajat pitenivät nykylain mukaisiksi, mutta käytössä oli siirtymäaika, joka takasi edellistä lakia noudattaneiden suoja. Tekijänoikeudet saattavat näyttää erilaisilta, sillä kirjailijat ovat voineet luopua osin tekijänsuojastaan. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Projekti Gutenbergistä sanotaan:"Project Gutenbergin tavoitteena on tuoda tekijänoikeusvapaita teoksia ja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet, mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Vuonna 2002 jo neljännes koko...
William Shakespearen näytelmän Kesäyön unelman viimeisen repliikin lausuu Puck. Repliikki kuuluu Paavo Cajanderin suomennoksessa näin:
PUCK.
Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiste näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, —
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Suomennos on vuodelta 1891.
https://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Ensimmäisen kerran Tuovi-nimi tavataan Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen novellissa Pohjan piltti (1859). Ilmeisesti Yrjö-Koskinen kehitti nimen pohjalaisesta paikannimestä Tuovila, jonka taustalla on puolestaan skandinaavinen nimi Tove.
Tove on todennäköisimmin johdettu joko ukkosenjumalan nimestä Tor tai kyyhkystä tarkoittavasta sanasta Due.
Almanakkaan Tuovit saivat nimensä ensimmäisen kerran vuonna 1863. Aluksi nimeä käytettiin sekä tytöille että pojille, mutta vähitellen se vakiintui naisen nimeksi.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tuovi
Etunimet (toim. Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen, 1990)
Kouvolan pääkirjastossa on englanninkielinen teos: Lend me your ears: Great speeches in history, 2004. Sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita.
Internetistä löytyi englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita tunnetuille henkilöille: http://www.eulogyspeech.net/famous-eulogies/
Toinen englanninkielinen internetsivusto esittelee kaikenlaisia kuuluisia puheita, joukossa myös hautajais/muistopuheita: http://www.emersonkent.com/famous_speeches_in_history_topic.htm
Vastaavaa kokoelmaa tunnetuista suomalaisista en onnistunut löytämään.
Nyyrikki-lehtiä voi lukea Oulun pääkirjastossa mikrofilmeiltä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.850400
https://outi.finna.fi/Record/outi.1478380
Lehtiä pääsee lukemaan myös Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa. Siellä lehdet kuuluvat vapaakappalekokoelmaan eli niitä ei saa kotilainaan.
https://oula.finna.fi/Record/oy.991515143906252
Verkosta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast, jonka yhdessä jaksossa on käsitelty paikannimiä - myös Luhangan nimeä. Podcastista kertovassa jutusssa Nimiarkiston erityisasiantuntija Helinä Uusitalo kertoo, että Luhangan nimi tulee sanasta "luhta" ja päätteestä "-nka" (ei sanoista "luu" ja "hanka", kuten joskus on ilmeisesti virheellisesti päätelty). Juttu löytyy täältä: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielikorva/luuhankainen_luhangan_vene.28764.blogTuo aiempi, todennäköisesti siis virheellinen, olettamus nimen alkuperästä löytyy Torsten Boismanin Muinaista Päijänteen tienoilta -artikkelista (Suomen museo 2, 1895, s .7-9. Alkuperäisjulkaisu Helsingissä, Suomen Muinaismuisto-Yhdistys):"Luhangon nimen kerrotaan...
Vuosikausia jatkuneet lumettomat ovat varmasti vaikuttaneet ainakin Etelä-Suomessa elävien kirjailijoiden kokemusmaailmaan ja näin myös kirjojen aiheisiin. Mutta kyllä hiihtämiseen littyviä teoksia silti löytyy. Suosittelisin tässä kohtaa Kirjasampoa. Voit hakea Kirjasammosta eri hakusanoilla ja selailla kiinnostavalta vaikuttavia teoksia.
Kannattaa hakea näillä hakusanoilla erikseen: hiihto, mäkihyppy, hiihtäminen. Jos hakutuloksia on enemmän kuin 10 kappaletta, niin saat loput hakutulokset näkymään painamalla "Lataa lisää tuloksia"-painiketta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hiihto
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/m%C3%A4kihyppy
On vaikea sanoa sukunimen Lapin merkitystä tietämättä mistä päin maailmaa suku on peräisin. Nimeä esiintyy englanninkielisissä maissa ja Amerikassa. Yhtä hyvin nimi on slaavilaista alkuperää. Venäläisenä sukunimenä sukunimi Lapin on johdettu sanasta lapa (koura, käpälä) http://www.doukhobor.org/Molokan.htm . Puolalaisen nimen alkuperänä pidetään puolalaista paikkakunta Lapy http://surnames.meaning-of-names.com/lapin/ . Anglosaksisissa maissa sukunimen katsotaan perustuva etunimeen Lapin http://www.houseofnames.com/lapin-family-crest . Väestörekisterin nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Lapineita on Suomessa nykyisenä nimenä 29 henkilöllä. Sukulaisuudesta en osaa sanoa.
"Muamoni minuo tšakkai" -niminen laulu löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista yhteensä neljästä eri nuottikirjasta: Savo-karjalaisten lauluja, Rajakarjalaisia kuorolauluja Salmin ja Suojärven murteella, Karjalaisia kansanlauluja Suojärven seudulta sekä Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Laulun ensimmäinen säkeistö on kaikissa sama, mutta eri nuottikirjoissa on eri määrä säkeistöjä: kaksi säkeistöä on pienin määrä ja kahdeksan suurin määrä, yhdessä nuottikirjasssa säkeistöjä on viisi. Yksi nuoteista on kuorosovitus, muista nuoteista löytyy laulun melodia ja sanat.
Linkit nuottikirjojen tietoihin verkkokirjastossa: https://bit.ly/2IklbcN
Kyseessä on kaiketikin Scott Walker, josta kertova dokumentti Scott Walker, oman tien kulkija (Scott Walker: 30 Century Man) esitettiin Yle Teemalla vuonna 2012. Dokumentin on ohjannut Stephen Kijak vuonna 2006. Elokuvasta voit lukea lisää alla olevasta linkistä Yle Teeman juttuarkistoon.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/scott-walker-om…
http://marktiu.pp.fi/index_scott.htm
http://4ad.com/artists/scottwalker
http://www.imdb.com/name/nm0908199/https://fi.wikipedia.org/wiki/Scott_…
Konsortioilla on erilaiset painopisteet. Yleisten kirjastojen konsortio (https://www.kirjastot.fi/konsortio) keskittyy nimen mukaisesti jäsentensä eli yleisten kirjastojen tarpeisiin. Asiakkaille luultavasti tärkein asia ovat e-kirjat, mutta konsortio voi periaatteessa tehdä muutakin yhteistyötä.
Vastaavasti FinELib (https://www.kiwi.fi/display/finelib/Tervetuloa) painottuu enemmän tieteellisten aineistojen hankintaan ja ottaa jäsenikseen myös tieteellisiä kirjastoja. Sen huomaa hyvin silmäilemällä sen jäsenille tarjoamien aineistojen luetteloa osoitteessa https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=43451158. Monilla yleisillä kirjastoilla ei ole tarvetta erikoistuneisiin tieteellisiin tietokantoihin ja e-kirjapalveluihin, jolloin...
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että julkaisu löytyy heiltä, vaikka ei Fennica-tietokannan kautta löydykään. Osaa vanhimmasta aineistosta ei ole luetteloitu, eikä se siis näy Fennican kautta. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot eivät ole vapaakappalekirjastoja. Meidän kokoelmissamme sitä ei ole.
Julkaisua ei saa lainaksi. Sen voi tilata Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. Ota Helka-kortti ja henkilötodistus mukaan.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm
Myös Valtion taidemuseon kirjaston aineistoa voi tutkia heidän lukusalissaan:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/archive/organiza/kirjasto.htm
hei, linkki turvanormeihin eli EUn standardeihin on tässä EN 1176.
http://www.en-standard.eu/set-csn-en-1176-csn-en-1177-standards-for-pla…
painettuna tätä ei meillä ole.
Tähän kysymykseen kysyjä itse antoi vastauksen. - Kysyin eilen tietoja "Salaisuuden lapsi" -runon tekijästä. Äsken sain uutta tietoa runon alkuperästä. Runo on lähtöisin USAsta. Paikallisen lehden Dear Abby-palstalla oli ollut seuraava pyyntö: "Dear Abby, Last May you printed the poem titled Heaven's Very Special Child, stating that it had been sent to you by a Tuscon reader, and the author was unknown.
Abby, my wife is the author of that poem. She had it copyrighted in 1956. I feel that a correction is in order as several people are now claiming ownership. We are the parents of five daughters - one is retarded. ... Thank you.
The Rev. John A. Massimilla
Heaven's Very Special Child
by Edna Massimilla
A meeting was held quite far from earth...
Kyseessä on todennäköisesti kansansatu nimeltä Peukaloinen. Satu löytyy mm. Charles Perrault'n satukokoelmasta Hanhiemon satuja. Jättiläiseltä karkaavien lasten teemaa käsitellään myös useissa muissa saduissa, kuten Raul Roineen teoksesta Suomen kansan suuri satukirja löytyvästä sadusta Veli ja sisar.Peukaloinen-sadussa vanhemmat jättävät lapset metsään oman onnensa nojaan. Älykäs Peukaloinen-poika kuulee vanhempien suunnitelmat ja jättää kodin ja metsän välille valkoisia pikkukiviä. Lapset, seitsemän veljestä, seuraavat kiviä takaisin kotiin. Toisella kerralla, kun vanhemmat jättävät lapset metsään, Peukaloinen käyttää leivänmuruja, mutta linnut syövät ne. Tämän vuoksi lapset eivät enää löydä tietä kotiin ja päätyvät ihmislihaa syövän...
Voisit aloittaa etsimisen tutkimalla Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjaa. Siinä on divisioonittain aakkosjärjestyksessä elämäkertatietoa rintamamiehistä, myös heidän palvelupaikoistaan sodan aikana.
Tarkoitat varmaan jatko-osaa Avatar-animaatioelokuville (1. osa Vesi, 2. osa Maa). Kolmas osa tulee Helmet-kirjastoihin heti, kun se saadaan meille ostetuksi. Tarkkaa aikaa emme mekään tiedä. Kannattaa seurata tilannetta Helmetistä:
http://helmet.fi/
Tässä luettelo kaikista Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön teoksista, jotka kaikki on suomennettu ja jotka kaikki löytyvät myös Helsingin seudun (kuten useimmista muistakin) yleisistä kirjastoista. Kirjojen saatavuustiedot näet esim. internetin välityksellä osoitteesta : http://www.libplussa.fi.
ROSEANNA, 1965 - suom.
MANNEN SOM GICK UPP I RÖK, 1966 - The Man Who Went Up in Smoke - Mies joka hävisi savuna ilmaan
MANNEN PÅ BALKONGEN, 1967 - The Man on the Balcony - Mies parvekkeella
DEN SKRATTANDE POLISEN, 1968 - The Laughing Policeman - Bussimurha - film 1973, dir. by Stuart Rosenberg, starring Walter Matthau and Bruce Dern
BRANDBILEN SOM FÖRSVANN, 1969 - The Fire Engine That Disappeared Kadonnut paloauto
POLIS, POLIS, POTATISMOS, 1970 -...
