Zacharias Topeliuksen runon Ljungblommor suomennos Kanervankukkia sisältyy Topeliuksen koottujen teosten osaan XI. Runon on suomentanut Otto Manninen.
Topelius, Zacharias: Kootut teokset : XI : Runoja (WSOY, 1931)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Suosittelemista helpottaisi, jos kertoisit hieman, mikä Westön kirjoissa erityisesti vetoaa. Onko se kerronta, historia-aiheet, Helsinki-kuvaus, suomenruotsalaisuus vai kaikki nämä yhdessä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei mieltymyksiä ole aina helppo eritellä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Tähän listaan on kerätty sekä omiani että kollegoiden vinkkejä kotimaisen kirjallisuuden saralta. Samankaltaisia ne eivät Westön teosten kanssa arvatenkaan ole, mutta toivottavasti silti tutustumisenarvoisia.
Osassa on mainittu vain kirjailija, osassa myös tietty teos. Jos katsot kirjojen tietoja esimerkiksi Helmet-aineistohausta, voit asiasanoista päätellä, onko kirjan aihepiiri kiinnostava.
Andersson Claes: Oton elämä (ja sen jatko-osat)...
Kyse oli varmaankin viime viikon keskiviikon Puoli seitsemän -ohjelmasta, jossa työfysioterapeutti Atte Kärnä opasti Yleisradion toimittajaa ja liikuntaryhmää jalkapohjajumpassa. Ohjelma on edelleenkin nähtävissä Yle Areenassa. Osio alkaa noin 15 minuutin kohdalla.
http://areena.yle.fi/1-3260086?autoplay=true
Olet ihan oikeassa siinä, että moniin ajankohtaisiin kysymyksiin on vaikeaa löytää vastausta kirjoista. Tässä tapauksessa voisit aivan hyvin ottaa yhteyttä katolisen kirkon tiedotuskeskukseen osoitteessa http://www.catholic.fi/. Ortodoksisen kirkon sivut löytyvät osoitteessa http://www.ort.fi/fi/index.php
Kirjallisuuttakin löytyy ja kirjoistahan voit tehdä kaukolainapyynnon ( ks. sivuhttp://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;5740 ).
Tässä muutama, ehkä sinua kiinnostava kirja ja lehtiartikkeli:
McGrath, Alister
Dawkinsin jumala : geenit, meemit ja elämän tarkoitus
Helsinki : Kirjapaja, 2006 ,
Wilson, Edward O.
Konsilienssi
Helsinki : Terra cognita, 2001
Human cloning : religious responses / Ronald Cole-Turner...
Ajanlaskumme alku oli nykyisen Itämeren alueella Litorinameren aikaa. Meren laajuus juuri vuonna 0 ei näy kartoissa, mutta tilanne joitain tuhansia vuosia aikaisemmin on kuvattu monissa lähteissä, ks. esim. Aaltojen alla.
Lisätietoja myös: Koivisto, Marjatta: Jääkaudet (2004)
Tuntomerkit sopivat Aaro Hellaakosken runokokoelmaan Jääpeili (1928). Teoksen neljäs osa on kirjoitettu fraktuuralla ja vaaleasävyisessä kannessa on neliöitä.
Voit lukea teoksen Kansalliskirjaston digitoimana täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=1
Kirjastot.fi-sivulle on koottu kattava luettelo ulkomaisista kirjastoista ja kokoelmatietokannoista: https://www.kirjastot.fi/kirjastot/ulkomaiset?language_content_entity=fi Eurooppalaisista hakemistoista voi mainita erityisesti Englannin kansalliskirjaston British Library (https://www.bl.uk/), Saksan kansalliskirjaston Deutsche National Bibliothek (https://portal.dnb.de/opac.htm) ja Ranskan kansalliskirjaston Bibliothèque nationale de France (https://catalogue.bnf.fr/index.do). Europeana (kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja Euroopasta) auttaa tutustumaan eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Pohjois-Amerikasta Kongressin kirjaston kokoelmatietokanta (https://catalog.loc.gov/) on ehdottomasti kattavin hakupalvelu...
Levykannen (Agents: In the beginning, JHNCS2532) tietojen mukaan Canyonin ovat säveltäneet Heikki Ihander ja Jukka Sairiala.
Nuottia tästä kappaleesta ei kuitenkaan ole julkaistu. Kappale on "manus" eli siitä ei ole tehty kustannussopimusta ja tekijänoikeudet ovat säveltäjillä.
Mainitsemaasi kirjastoa (Valtion kirjasto) ei mielestäni ole olemassa, mutta annan tässä muutaman ehdotuksen, jota saatat ehkä tarkoittaa. Yliopiston kirjasto, joka toimii myös kansalliskirjastona, on kokoelmiltaan kaikkein suurin kirjasto ja valtion ylläpitämä, joten saatat tarkoittaa tätä.
Muita ehdotuksia ovat Eduskunnan kirjasto Aurorankatu 6:ssa ja Kansallisarkisto Rauhankatu 17:ssa. Molemmissa kirjastoissa on suuret kokoelmat hallinto- ja yhteiskuntatieteelistä kirjallisuutta. Jos mikään näistä ei vaikuta siltä, mitä haet, voitko kysyä asiaa uudestaan ja kertoa vähän tarkempia tuntomerkkejä.
Tieteellisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät www-osoitteesta http://hul.helsinki.fi/tilke/
Vaikea kysymys, johon ei varmaan ole aivan yksiselitteistä vastausta. Voisit kokeilla, löytyykö apua esim. kirjoista Eevi Minkkinen: Ymmärrä itseäsi, ymmärrä suhteitasi tai Karla Nieminen: Olet hyvä tyyppi- opas sujuviin ihmissuhteisiin. Helmet haku sanoilla sosiaalinen vuorovaikutus, ihmissuhteet.
Helmet haku sanoilla ystävyys ja ihmissuhteet löytyy vielä teksia esim. Ikkunoita erilaisiin elämäntilanteisiin / toimittaneet Anna Illikainen ja Olli Lohi ja Nalle Puh ja menestyksen taito : jossa sinä, Puh ja ystävänne perehdytte kaikkein tärkeimpään aiheeseen / Roger E. Allen & Stephen D. Allen ; suomentanut Pirkko Biström. Helmet
Netissä löytyy Mieli ryn sivuilta opas ihmsisuhteissa...
Margit Sandemolta on suomennettu yli kahdeksankymmentä teosta. Täydellisen luettelon voi saada Fennicasta, Suomen kansallisbiliografiasta, joka on vapaasti käyettävissä internetissä, osoitteessa
https://finna.fi . Haku-painikkeesta saa esille hakuruudun. Hakutavaksi voi valita haun joko tekijän tai teoksen nimen mukaan. Kaikki tietyn sarjan teokset saa listattua kirjoittamalla 'Haku teoksen nimellä'-hakuruutuun kyseisen sarjan nimen.
Antamillanne kirjasarjan nimillä haku ei tuottanut tulosta, ts. niitä ei ole suomennettu.
Tietoa Margit Sandemosta ja hänen kirjoistaan löytyy esimerkiksi Wikipediasta, osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Margit_Sandemo#Kirjallisuutta .
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Kirkonkirjoista löytyy mm. luetteloita seurakunnan jäsenistä, kastetuista, ripille päässeistä, vihityistä ja kuolleista (ks. esim. http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Kirkonkirjat )
Lahden kirjastossa on kokoelma kirkonkirjoja mikrofilminä. Kirkonkirjojen mikrofilmejä voidaan pyytää myös kaukolainaksi muista kirjastoista, Kansallisarkistosta sekä maakunta-arkistoista. Mikrofilmeiltä ja -korteilta voi ottaa kopioita.
Kirkonkirjojen tietoja löytyy myös Internetistä Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi . Niitä löytyy myös digitoituna Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm . Kumpikaan...
Aihetta käsittelevän wikipedia-artikkelin mukaan 1967 käydyn kuuden päivän sodan jälkeen Israel on vuoteen 2015 mennessä tuhonnut yli 48 000 palestiinalaisten omistamaa rakennusta. Jo aikaisemmin, kun Israelin valtio 1948 perustettiin, tuhosivat uudet vallanpitäjät kokonaisia kyliä. Suuri osa niistä oli jäänyt tyhjilleen arabiväestön paettua. Ylen verkkoartikkelin mukaan Israel on räjäyttänyt miehityksen aikana noin 48 500 palestiinalaisten rakennusta. Niistä koteja on 28 000.
Israelin palestiinalaisten asuttamalle alueelle rakentamissa siirtokunnissa asuu nykyään jo lähes puoli miljoonaa israelilaista. Miten suuri osa puretuista taloista sitten on nimenomaan uudisasutuksen tieltä raivattuja, sitä on ehkä vaikeampi...
Linda eli yliopistokirjastojen yhteistietokanta on ainakin toistaiseksi vapaasti käytettävissä. Lindan kautta voi etsiä mm. graduja aiheen mukaan. Jotkut opinnäytetyöt ovat myös verkossa luettavissa. Joidenkin oppilaitosten opinnäytetyöt voi saada lähikirjastonsa kautta kaukolainaan.
Linda löytyy täältä:
http://finna.fi
Lindan kautta löytyvät ainakin nämä:
- Mieli paloi muualle : opettajan työuran muutos ja ammatillisen identiteetin rakentuminen / Mariikka Almiala. (Väitöskirja, Joensuun yliopisto, 2008)
- Ammatti-identiteetin muodostuminen uudelleenkoulutuksessa ja uudessa ammatissa [Elektroninen aineisto] / Laura Hyvönen. (Tampereen yliopisto, 2008)
- Silta selviytymiseen : tutkielma uudelleenkouluttautumisesta ja sairastumisesta...
"Ei kannettu vesi kaivossa pysy" on varmasti tunnetuin kaivoaiheinen sanonta. Myöskin Kankkulan kaivo on yleisesti tunnettu, esimerkiksi merkityksessä "rahat menivät kuin Kankkulan kaivoon".Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirjasta löytyi lisäksi seuraava sanonta:"Mennä kuin hohtimet kaivoon" (kadota jäljettömiin)Suurella sydämellä ihan sikana - Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja mainitsi myös seuraavan sanonnan:"Kuin kantaisi vettä kaivoon"Wikiquoten suomalaiset sananlaskut -listalla on valtava määrä suomalaisia sananlaskuja, jotka on koottu useammasta painetusta lähteestä. Listalta löytyi myös seuraavia kaivoaiheisia, paikallisia sanontoja:"Elä sylli kaivoo, syllityssä kaivossa vettä juut." (Inkeri, Narvusi) "Hätäkös tässä...
Emme löytäneet kummallekaan laululle ruotsinkielisiä sanoja. Kyselin myös muutamalta ruotsinkieliseltä työkaverilta asiasta ja he eivät myöskään olleet kuulleet näitä muuten kuin suomeksi.
Tällä hetkellä pääkaupunkiseuden kirjastoista Sellon kirjastossa Espoon Leppävaarassa toimii avoin yli 12-vuotiaille tarkoitettu roolipelikerho. Roolipelaamisen luonteen takia kerhot eivät aina ole avoimia tapahtumia vaan niihin kootaan kiinteä porukka, minkä jälkeen niistä ei enää tiedoteta. Kannattaa siis seurata tapahumatarjontaa.
Sellon kirjaston roolipelikerho
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Tapaht…
Pelitapapahtumia voi hakea Helmet-sivuston tapahtumahausta käyttämällä rajausta pelitapahtumat.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?s=
Suomen Rooli- ja Miniatyyripelaajat ry järjestää peli-iltoja Nuorten toimintakeksus Hapessa Helsingin Sörnäisissä.
http://www.roolipelit.fi/
Lähes kaikilla mantereilla on kehittynyt luonnonvaraisia kissalajeja. Kesykissa (Felis catus) muistuttaa muita kissaeläinten heimon lajeja ulkonäöltään. Myös käytöksessä on paljon yhtäläisyyksiä, villikissan perhe-elämä on varsin samanlaista kuin kesykissan. Afrikanvillikissa ja euroopanvillikissa ovat kaksi erillistä metsäkissan (Felis silvetris) kantaa. Villikissa ja kesykissa kuuluvat samaan lajiin, mutta kesykissa ei nykyisen käsityksen mukaan polveudu eurooppalaisista, vaan pohjoisafrikkalaisista villikissoista.
Metsäkissa voi loikoilla korkean puun oksalla päiväsaikaan, mutta pesänsä se rakentaa johonkin sopivaan koloon, esimerkiksi hylättyyn ketunpesään, onttoon puuhun tai kallionkoloon.
Alderton, David: Opi tuntemaan...
Saksalaisilla on sotilashautausmaansa, joita hoitaa Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge -yhdistys. Sankarihaudoiksi niitä ei kutsuta. Saksalaisten tapa muistaa sodissa kaatuneita on monimutkainen ja siihen liittyy voimakkaita syyllisyyden tunteita. Aihe on edelleen herkkä. Wehrmachtista vaalittiin pitkään toisen maailmansodan jälkeen mielikuvaa sotarikoksiin sekaantumattomana organisaationa, mutta ns. puhtaan Wehrmachtin myytti murtui 1900-luvun lopulla uusien tutkimusten myötä.
Lähteitä:
German War Graves Commission - Wikipedia
How Germany remembers the world wars - BBC News
Myth of the clean Wehrmacht - Wikipedia
The virtuous Wehrmacht : crafting the myth of the German soldier on the Eastern Front, 1941-1944 |...
