Tiedotusvälineissä kerrottiin joitakin vuosia sitten, että Juhani Aataminpojasta on suunnitteilla Kari Hietalahden käsikirjoittama elokuva, jonka Peter Franzén ohjaa. Elokuvan nimeksi oli tarkoitus tulla Kerpeikkari.
Elokuva on saanut Suomen elokuvasäätiön tukirahaa, mutta elokuvan tuotannon edistymisestä tai valmistumisesta ei ole tietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002928022.html
https://ses.fi/tukipaatos/kerpeikkari-2/
Mika Waltarin salapoliisiromaaneissa "Komisario Palmun erehdys" ja "Kuka murhasi rouva Skrofin" on tällaiset tiivistelmät. Samoin Tiituksen pakinakokoelmassa
"Tiituksen parhaat" on tällaiset tiivistelmät. En pystynyt tarkistamaan onko Aapelin romaanissa "Koko kaupungin Vinski" myös tällaiset tiivistelmät, mutta muistaisin näin.
Mirja Karjalainen kertoo Usko Kempin kirjassa seikkailevasta piika Anna Yrjänäntyttärestä Facebook-ryhmässä Historian jännät naiset. 4.1.2020"Anna-Juho eli Anna Yrjöntytär eleli Uudellamaalla Suuren Pohjan sodan aikana. Vuonna 1710 Anna pestautui Turun läänin jalkaväkirykmenttiin nimellä Johan Yrjönpoika Harittu. Ja täydestä meni! Syynä Annalla oli ehkä tarve pakoilla raipparangaistusta, joka uhkasi häntä ruuan varastamisen takia. Ruotsin armeija oli lyöty vähän aiemmin Pultavassa (Ukrainan alueella), rutto piinasi Suomea ja venäläisten isoviha oli vasta edessä. Sotaväen tarve oli siis suuri.Joukko-osasto asettui Turkuun, jossa Anna-Juho tutustui Housu-Maijaksi kutsuttuun kapakoitsijaan. Maijalla oli tytär, joka oli raskaana. Koska...
Välttää-verbillä on karttamisen ja väistelyn lisäksi muitakin merkityksiä. Arvosana välttävä juontaa merkitykseen "kelvata, riittää" kuten esimerkeissä "vanha takki saa välttää vielä tämän talven" ja "vähempikin välttää".
Lähde:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4ltt%C3%A4%C3%A4?searchM…
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Maataloushallituksen Yleisestä maatalouslaskennasta 1969 löytyy kunnittaisia tietoja kotieläinten lukumääristä kunnittain. Luvuissa on kuitenkin mukana vain ne eläimet, joita oli yli yhden peltohehtaarin mailla, eli näihin ei lukeudu ne hevoset, jotka eivät olleet maatilakäytössä. Laskennan mukaan Helsingissä oli 15.6.1969 yhteensä 84 hevosta maatiloilla (sivulla 64).
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston laatima Julkaisu Helsingin liikenteestä vuodelta 1976 valottaa eri liikennemuotojen käyttöä kaupungissa. Julkaisussa ei näy mainittavan hevosia lainkaan. Helsingin joukkoliikenteen kehityksestä voi lukea teoksesta Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä...
Helmet-kirjastokortin saaminen edellyttää sitä, että käyt paikan päällä jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
https://www.helmet.fi/fi-FI'
Laura Ingalls Wilderin englanninkielisissä kirjoissa tyttöjen päähineistä käytetty sana on bonnet (tai sunbonnet), joka tavallisimmin suomennetaan juuri hilkaksi. Kirjasarjan suomennoksissa käytetty sana vaihtelee hieman kirjan, kääntäjän ja tekstikohdan mukaan: se voi olla aurinkohattu, hellemyssy, hellehattu tai pelkkä hattu.
Todennäköisesti tarkoittamasi kirjan kirjoittaja on Kuang-Chung Lo (sukunimi on Lo)ja kirjaa ei ilmeisesti ole suomennettu. Englanniksi siitä on ainakin kaksi käännöstä: Romance of the three kingdoms ja Three kingdoms. Kirjailijan nimi voi olla myös muodossa Lou Guan Zhong. Englanninkielisenä kirjaa on saatavilla Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja kiinan kielellä Vantaan Hakunilan kirjastosta.
Yhtiön omilla sivuilla on historiikkia, jonka mukaan Kellogg's olisi aloittanut "Pohjoismaissa" vuonna 1929. Aivan varma ei tämän perusteella voi olla siitä, kuuluiko Suomi tuon käsitteen piiriin, mutta mahdollista se on. Ainakaan siis ennen 1930-lukua tuotetta ei liene Suomessa ollut saatavana. Wikipedian Kellogg's-artikkelit eivät kerro juuri mitään eri maitten tuotantojen alkamisesta. Valitettavasti tämän suurempaa varmuutta ei lyhyehköllä verkkoetsinnällä löytynyt, mutta muistelen kyllä itsekin nähneeni ja luultavasti myös syöneeni Corn Flakes -hiutaleita 1950-luvulla.
Heikki Poroila
Rakennuspöly on erittäin hienojakoista pölyä, joka tunkeutuu helposti pienistäkin raoista sisään. Rakennuspölyn määrä riippuu kuitenkin esimerkiksi siitä täytyykö vanhojen ikkunakarmien ympärillä olevaa seinää piikata vai selvitäänkö remontissa ilman kyseistä työvaihetta.
Yleisohjeena on kuitenkin se, että verhot ja matot kannattaa siirtää tilasta kokonaan pois. Huonekalut puolestaan kannattaa siirtää noin 1,5 metrin päähän ikkunoista ja herkästi pölyä imevät huonekalut sekä laitteet kannattaa suojata suojamuovilla. Ehdottamasi makuualkovin teippaus on varmasti yksi hyvä keino suojautua tältä rakennuspölyltä, mutta kannattaa silti varmistaa, että myös kotivakuutukset ovat kunnossa.
Maalipintoihin ei yleensä suositella kiinnitettävän...
Unnaa ja salmiakkia syöviä rullaluistelevia otuksia on etsitty ennenkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fi
Kaivattu kirja lienee Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Aiheesta lapset ja julmuus/lapset ja väkivalta/lapset ja aggressiivisuus löytyy Helmet-tietokannasta runsaastikin kirjallisuutta. Seuraavassa muutamia poimintoja tietokirjallisuudesta:
- Miller, Alice: Alussa oli kasvatus: kätketty julmuus ja väkivallan juuret, WSOY 1985
- Peltonen, Anne: Apua ajoissa : tunnista lapsen hätä, Kirjapaja 2004
- Laitinen, Merja: Häväistyt ruumiit, rikotut mielet : tutkimus lapsina läheissuhteissa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten ja miesten elämästä, Vastapaino 2004 (Tammer-paino)
- Kiusaaja keskellämme : lapset, nuoret ja väkivalta / toimittaja: Brita Jokinen-Morris ; asiantuntijat: Jari Sinkkonen, Liisa Keltikangas-Järvinen ; haastateltava: Anne Eskelinen
Yleisradio 2001, 1 CD-äänilevy
- Greene, Ross...
Mika Waltarin tuotanto on kaikilla mittapuilla valtava. Hän kirjoitti romaaneja, runoja, novelleja, salapoliisiromaaneja, draamaa, kuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia, satuja, matkakirjoja, yrityshistoriikkeja, teatteriarvosteluja, käännöksiä, esseitä ja riimejä Kieku ja Kaiku -sarjakuvaan.
Waltari kirjoitti kahdeksan suurta historiallista romaania. Niitä yhdistää aiheena identiteetin etsintä ja idealismin kaipuun ja idealismin vieroksunnan välinen ristiriita. Kerronta perustuu minäkerrontaan ja päähenkilö on fiktiivinen mutta sivuhenkilöt usein historiallisia. Kerronta on päiväkirjan, kirjeen tai muistelman muodossa. Waltarin pienoisromaaneja pidetään merkittävänä osana hänen tuotantoaan. Pienoisromaanit kuvaavat ihmismielen pimeää...
Täysin tarkkaa ja varmaa vastausta en kysymykseesi valitettavasti löytänyt. Jyväskylän yliopiston professorin Janne Vilkunan luennon mukaan kuningas Aadolf Fredrik söi päivällistä Hihnalan ja Roukalan majatalojen välissä metsässä Parkhaudan talon vieressä erään kuusen alla vuonna 1752. Paikalle on pystytetty Kuninkaankivi.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/taip210.p… (s. 113)
Sivulta http://museot.keski-pohjanmaa.fi/himanka/perintoa.htm löysin tiedon, että Kuninkaankivi on Ruotsin kuningas Adolf Fredrikin muistokivi Rautilassa Himangan keskustasta pohjoiseen. Vuonna 1752 kuningas pysähtyi paikalla matkallaan pohjoiseen.
Jos Google Mapsissa https://maps.google.fi/ kirjoittaa hakukenttään "Kuninkaankiven P-alue,...
Riippuu käyttötarpeesta. Pitääkö luetteloa päästä katsomaan tien päällä, esimerkiksi kirjakaupoilla? Onko kirjojen tarkemmilla tiedoilla merkitystä (painos, pokkari/kovakantinen, julkaisuvuosi)? Ovatko kirjat enimmäkseen uusia vai vanhoja? Romaaneja vai tietokirjoja?Kirjaharrastajat tuntuvat usein hifistelevän luetteloinnin kanssa, mutta tavalliselle harrastajalle mielestäni pitäisi riittää aika kevyt luettelointi.Jos luetteloisin itse omat kirjani, käyttäisin todennäköisesti tekstinkäsittelyohjelmaa (esimerkiksi Microsoft Word), johon kirjaisin kirjat aakkosjärjestykseen tekijän mukaan. En sisällyttäisi muita tietoja, ja käyttäisin ohjelman etsimistoimintoa kirjan/kirjailijan nimellä etsimiseen. Jos luetteloisin sekä kaunoa että...
Olympialaisten hiilijalanjälkiä käsittelevät raportit näyttävät usein erittelevän erilaisia päästöjä siten, että katsojien aiheuttamat päästöt ovat yhdessä paketissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tällaisissa raporteissa on vaikeaa sanoa kuinka suuri osa katsojien aiheuttamista päästöistä liittyy heidän kulutukseen (sisältäen matkamuistojen ostamisen) ja kuinka suuri osa liittyy puolestaan esimerkiksi matkustamiseen. Katsojiin liittyvät päästöt ovat vaihdelleet eri olympialaisten välillä, mutta tässäkin on vaikeaa sanoa, kuinka paljon tämä kertoo nimenomaan kulutuksen päästöjen vaihtelusta. Sekä kesä- että talviolympialaisten hiilijalanjäljistä vuosien 1992 ja 2020 välillä voi lukea esimerkiksi Nature Sustainability -lehdessä julkaistusta...
Kyseessä saatta olla Torsti Lehtisen omaelämäkerrallinen teos Kun päättyy pitkäsilta. Kirja on ensimmäisen kerran ilmestynyt vuonna 1982 ja siitä on otettu useita lisäpainoksia. Kirja kertoo sodan aikana syntyneen Topin lapsuudesta ja nuoruudesta Kallion kaupunginosassa. Pojan äiti myi viinaa, kaverien kanssa tehdään pieniä kolttosia, koulu ei innosta. Kirjan lopussa Topin tie vie vankilaan. Lisätietoa kirjasta:Kirjasampo
Vuosina 1990-2001 lyötiin 198 242 500 karhukuviollista 50-pennistä. Valtaosa kolikoista on vuosilta 1990-92: vuonna 1990 lyötiin 70 459 000, 1991 33 359 000 ja 1992 58 996 000 rahaa. Lisäksi 1994-2001 lyötiin 41 010 vain vuosisarjoissa jaettua kiiltolyöntirahaa.
Lähteet:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen
Pohjoisnuolikuvio rakennettiin maahan Rautatientorin peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 1987.Kun nuolen suuntaa katsoo esimerkiksi Googlen karttapalvelun kautta, näyttää, että se osoittaisi pari astetta itään pohjoisesta. Kompassin kanssa katsottuna nuoli on kuitenkin tismalleen pohjoisen suuntainen.Pohjoisen sijainnin voi todeta muutamalla eri menetelmällä. Kompassin käyttämä pohjoinen on niin sanottu magneettinen pohjoinen, joka määrittyy maapallon magneettikentän avulla. Magneettinen pohjoinen on jatkuvasti pienessä liikkeessä ja Suomessa se tarkoittaa noin 0,2 asteen vuosittaista siirtymää itään päin.Pohjoisen voi määritellä myös maantieteellisenä pohjoisena, jolloin määritellään kyseisestä paikasta lyhin tie pohjoisnavalle. Kartoissa...
