Molemmat ovat ihan oikeita ja käyttökelpoisia tapoja. Niillä saattaa olla hienoista sävyeroa, mutta esimerkkivirkkeissäsi sitä on vaikea erottaa. Yleisesti ottaen ”että” on sävyltään toteavampi ja antaa ikään kuin selityksen, kun taas ”kun” esiintyy usein jotakin ajallisuutta ilmaisevissa sivulauseissa.
Mainitsemissasi esimerkkivirkkeissä voi tosiaan käyttää kumpaa tahansa ilman kovin suurta sävyeroa, mutta ne eivät ole vaihtoehtoisia kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi virke ”Oli myöhä, kun lähdin.” kuulostaa luontevalta, mutta ”Oli myöhä, että lähdin.” tuntuu oudolta. Sen sijaan virke ”Hallitus esitti, että veroja korotettaisiin.” on selkeä ja ymmärrettävä, mutta vastaavasti ”Hallitus esitti, kun veroja korotettaisiin.” ei ole oikein...
Merja Hurrin toimittamassa laulukirjassa Rauhanlauluja : suomalaisia rauhanaiheisia ja sodanvastaisia lauluja vuosilta 1701-1981 Kuudenikäisen sanoittaja Hector selvittää laulun taustaa seuraavasti:
"Laulut Kuudenikäinen ja Äänesi mä kuulen tein molemmat tilaustöinä Katri-Helenalle joskus 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa. En tiedä, johtuiko ajasta vai miksi myös Katrissa heräsi tietty moraalinen estottomuus: ettei ole poliittisesti leimautuneen ihmisen yksinoikeus laulaa rauhasta.
Kuudenikäistä varten Katri itse kertoi jonkinlaisen käsikirjoituksen: kuvan siitä, miltä maailma ja sota näyttävät lapsen silmin katsottuna. Tein siitä aika rajun, lapsi palaa siinä äitinsä syliin jne. Molemmissa teksteissä oli piirteitä, joita perinteinen...
Edelfeltin maalauksessa nähdään kuningatar Blanka Namurilainen laulamassa pojalleen prinssi Hookanille laulua hänen tulevasta morsiamestaan. Aivan kuten kysymyksessä arvellaan, tämä kohtaus on Topeliuksen sadusta Blankan ratsastaja.
"Olipa kuninkaan hovissa monta ylhäistä rouvaakin ja suloista neitoa, mutta kaunein ja ylväin kaikista oli kuninkaan puoliso kuningatar Blanka, pikku Hookan-prinssin äiti. Hän istui kerran purppuraan puetussa huoneessaan kuninkaan linnassa, pikku prinssi sylissä. Poika ratsasti äitinsä polvella, niinkuin lasten on tapana, ja silloin lauloi kaunis kuningatar:
Aja, aja, aja,
Blankan ratsastaja...
Olihan se kauniisti tehty, että niin ylväs kuningatar suostui olemaan pikku sydänkäpysensä hevosena."...
Tessa on englantilainen lyhentymä Teresasta, joka tarkoittaa kreikaksi naista Theran eli Santorinin saarelta, vaihtoehtoisena merkityssisältönä on mainittu suojelijatar ja elonkorjaaja.
(Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WS 1999)
"Root beer" on useista eri kasveista ja yrteistä valmistettu makeutettu hiilihapotettu juoma, jossa on käytetty ainesosana myös joidenkin kasvien juurimehua. Se on amerikkalainen, lähinnä lasten suosima virvoitusjuoma. Lisäksi on olemassa alkoholipitoisia juurioluita, joita usein myydään nimellä "root ale", koska "ale" tarkoittaa voimakasta, usein tummaa ja kitkerää olutta. On myös olemassa sellainenkin tuote kuin "root cider" eli juurisiideri. "Juurioluen" kehitti philadelphialainen apteekkari Charles Elmer Hires, joka häämatkallaan eräässä maalaistalossa vuonna 1875 keitteli sitä nuorikolleen. Mausteina hän käytti kuuttatoista eri luonnonkasvia, niiden juurta sekä marjoja (mm. sassafras-puun juuren kuorta, sarsaparillaa ja katajanmarjoja...
Wikipedian mukaan luku 925 on pitoisuusleima ja SKT on nimileima. Koru on hopeakoru. Hopeaa käytetään tavallisimmin seoksena, jossa on joko 83 % tai 92,5 % hopeaa, loput kuparia. Hopeaesineisiin lyötävissä leimoissa hopeapitoisuus ilmaistaan promilleina, siis tässä tapauksessa 925. Nimileima kertoo tuotteen valmistajan, maahantuojan tai tahon, joka on vastuussa tuotteen leimaamisesta. Nimileimoja voit hakea Tukesin sivuilta: http://nimileima.tukes.fi/. SKT tarkoittaa Suomen Korutuonti Oy:tä.
Reppuri on "reppu selässä vaeltaja", mutta ennen sillä tarkoitettiin itäkarjalaista kulkukauppiasta, kiertelevää kaupustelijaa, laukkuryssää. Reppurin laulu on Oskar Merikannon säveltämästä ja Larin-Kyöstin sanoittamasta laulunäytelmästä "Juhannustulilla", jonka kantaesitys oli vuonna 1900. Sanat löytyvät mm. nuoteista: Suuri toivelaulukirja 2, Merikanto, Oskar: Juhannustulilla, Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Otavan mukaan The Son of Neptune - kirjan suomennos Merenjumalan poika menee painoon heinäkuussa, joten kauppoihin se kuulemma ilmestynee todennäköisesti elokuussa. Se on kuitenkin merkitty vasta ensi syksynä ilmestyviin kirjoihin, joten tarkempi ilmestymisaika selviää vasta huhtikuussa. Kirjastoihin kirja tulee hiukan viiveellä.
Suomen sukututkimusseuran kirjaston sivuilta löytyy seuraava tieto:
"Kirjaston ydinosa ovat sukututkimukset, jotka kiinnostavat myös lainaajia eniten. Sukututkijat ovat kiitettävästi lahjoittaneet kirjastolle julkaisujaan, mutta moni tutkimus jää edelleen vain tekijänsä tai tämän sukulaisten hyllyyn. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että sukututkimukset löytyisivät keskitetysti ainakin yhdestä paikasta. Melko usein kirjastosta kysytään tutkimusta, joka on aikanaan nähty jonkun sukulaisen kokoelmissa. Joskus se löytyy meiltä, joskus ei. Viimeksi mainitussa tapauksessa joudutaan työ usein tekemään uudelleen."
Sinun kannattaisikin ottaa yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon. kirjasto@genealogia.fi
Kirjasto sijaitsee Kruununhaassa...
Maitojunalla palaamisessa on tavallisesti kyse jonkin vastentahtoisessa keskeyttämisessä. Kun joku palaa maitojunalla kotiin, häneltä on jäänyt tehtävä kesken. Ilmaus on siirtynyt yleiskieleen sotilasslangista. Sen alkuperäinen merkitys on ollut "joutua komennetuksi kesken kurssin takaisin perusyksikköönsä tai joukko-osastoonsa". Sanonta on saanut alkunsa RUK:sta, josta todistuksetta jääneet oppilaat lähetettiin joukko-osastoihinsa päättäjäispäivänä jollakin varhaisella aamujunalla.
Lähteet:
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Antti Penttinen, Sotilasslangin sanakirja
Marjatta Vilkamaa-Viitala, Joka lähtöön (http://www.kotus.fi/?s=3578)
Sana rissa, trissa tai trissu tarkoittaa joissakin suomen murteissa pyörää (kangaspuiden tai rukin osana), pientä väkipyörää, rullaa, kelaa tai joskus myös sompaa. Sana on lähtöisin ruotsin kielen sanasta trissa, joka tarkoittaa kiekkoa, kehrää, pyörää, kelaa tai sompaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3, R - Ö, 2000)
"Lännen lokari" on Hiski Salomaan (1891-1957) säveltämä ja sanoittama laulu, joka tunnetaan ehkä parhaiten hänen omasta tulkinnastaan. Yleisradiossa "Lännen lokari" joutui esityskieltoon vuonna 1952, ja vapautui pannasta vasta 1970-luvulla.
Laulun sanat löytyvät verkosta mm. osoitteesta http://www.punatahdet.com/piisitmuut.html#6
Ulla on lyhentymä Ulrikasta. Muitakin selityksiä on : nimelle pidetään lähtökohtana myös Ursula –nimeä, ortodoksien keskuudessa Uljana –nimeä. Ulrika puolestaan on sisarnimi miehen nimelle Ulrik, joka tulee saksalaisesta nimestä Udalrich ja perustuu sanoihin ’uodal’ (omaisuus, perintötila) ja ’rich’ (rikas, mahtava) eli merkitys on perintörikas, perintötilallinen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1 saa tietoja nimien esiintyvyydestä eri aikoina. Ulla nimeä on annettu nimeksi eniten 1940-59. Yhteensä Ulla-nimisiä on 26072.
Lisää etunimistä kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (2004) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007...
Risto Vatajan Lobotomia : taustatietoa ja selvitys leikatuista potilaista Suomessa 1946-1969 (Stakes, 1997) esittää, että Suomessa tehtiin "suurimmissa mielisairaaloissa ja Töölön sairaalassa lobotomia arviolta yhteensä 1500 potilaalle". Vataja listaa yli 20 sairaalaa, joissa lobotomialeikkauksia tehtiin (1435 potilasta), minkä lisäksi hän mainitsee, että Niuvanniemen sairaalan tietoja ei ole kyetty saamaan. Eniten leikkauksia tehtiin Seinäjoella Törnävän sairaalassa (391); muut yli sadan leikkauksen sairaalat ovat Kellokosken sairaala (176), Oulun keskusmielisairaala (150) ja Hattelmalan sairaala (127).
Ensimmäiset lobotomiat tehtiin vuonna 1946 Töölön sairaalassa. Aluksi leikkauksia tehtiin vain Töölössä, mutta 50-luvulla niitä alettiin...
Kyseessä on Otavan Tyttöjen kirjastossa 1943 ilmestynyt tanskalaisen Estrid Ottin (1900-67) Lofotin Liisa : kertomus tytöille. Kirjassa 13-vuotias Liisa matkustaa talveksi sukulaistensa luo Norjaan, missä hän tutustuu kalastajakylän arkeen Lofooteilla ja kokee erilaisia seikkailuja serkkunsa Livin kanssa.
Lofotin Liisaa löytyy lukuisista kirjastoista eri puolilta Suomea.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'olla liesussa' tarkoittaa olla menossa, juoksussa, liikkeellä.
Liesu-sana tunnetaan monissa suomen murteissa ja sillä on myös useita eri merkityksiä. Tämän sanonnan yhteydessä oleva liesu-sana on mahdollisesti tullut venäjän metsää tarkoittavasta sanasta лес (les), в лесу́ ’metsässä’.
Liesu tai kliesu voi myös tarkoittaa kovaa menoa, vilskettä, roihua tai liejua.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liesu?searchMode=all
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72455/jarvaven%25C3%25A4l…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f73f8f99f1cfb27f6e4…
W. O. Renkosen kokoamasta ja selittämästä kirjasta Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja (Otava 1953) löytyy monipuolinen vertailu Vakka kantensa löytää -sanonnan vastineista muissa eurooppalaisissa kielissä. Renkosen mukaan kaikki eurooppalaiset variantit tuntuvat juontavan juurensa Kreikasta, nimittäin Homeroksen Odysseiasta. Odysseian pohjalta Cicero on Renkosen mukaan kiteyttänyt sanonnan latinankielisen muodon "Pares cum paribus facillime congregantur" (=samanlaiset yhdistetään helpommin samanlaisiin).
Vakka kantensa löytää -sanonnalla viitataan henkilöön, joka on löytänyt itselleen sopivan, samankaltaisen elämänkumppanin. Ruotsiksi sanotaan "kaka söker maka" (=kakku etsii puolisoa), joka on merkitykseltään vaikeasti avautuva,...
KIRJOITUKSEN, KIRJASTOJEN JA ARKISTOJEN ALKUVAIHEISTA LÄHI-IDÄSSÄ
Noin 7000 eKr. Kaksoisvirranmaata reunustaville tasangoille ja laaksoihin oli syntynyt kiinteää asutusta. Pari tuhatta vuotta myöhemmin Eufratin ja Tigriksen rannoilla oli kukoistavia suurehkoja kyliä ja niiden yhteenliittymiä, pieniä valtioita.
Maanviljelys oli kaiken perusta. Elettiin vaihdantataloudessa – rahaa ei tunnettu eikä tarvittu. Jos tarvittiin merkitä viljaruukkujen tai karjan määrää muistiin, käytettiin esimerkiksi savesta muotoiltuja esineitä tai keppejä, joihin lovettiin haluttu määrä koloja. Mutta vuosisatojen kuluessa yhteisöjen kasvaessa ja yhteiskuntarakenteen muuttuessa tarvittiin jo kehittyneempiä muistiinpanovälineitä.
Kylien ja syntyneiden ”kaupunkien...
Säettä "mutta kaikki mitä on siinä keskellä" emme Eino Leinon runoaineistosta löytäneet. Runo "Hymyilevä Apollo" kokoelmasta "Sata ja yksi laulua" (1898) sisältää säkeen "mut se, mikä siinä on välillä". Mahtaisiko kyse olla siitä?
"Me olemme kaikki nyt laivalla
ja kynnämme suurta merta.
Me synnytettiin vaivalla
ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se, mikä siinä on välillä,
se olkohon lämpöä, lempeä!
Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks,
käy kulkukin helpommaks."
Runossa on kaikkiaan 33 säkeistöä. Koko tekstiä pääsee lukemaan esimerkiksi seuraavissa Internet-osoitteissa:
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml…
http://koti.mbnet.fi/kenkkila/satayksi.htm .
"Hymyilevä Apollo" on Leinon tunnetuimpia ja...
