Etsimänne teos on suomennettu jo vuonna 1916 ja suomentajana on Huugo Jalkanen. Alla tarkat tiedot teoksesta, mikäli haluatte tilata teoksen kauttamme kaukolainaksi.
Hofmannsthal, Hugo von, Jokamies: vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta / suomentanut Huugo Jalkanen. Helsingissä : Otava, 1916.
Teatterikorkeakoulun kirjaston tietokannasta löytyy tieto, että Anja Samooja on suomentanut Suomen teatteriliitolle ao. tekstin ja se löytyy em. kirjastosta monisteena (37 sivua).
Jokamies : jokamiehen autuuden kuvastin : myöhaiskeskiaikaisen hollantilaisen ja englantilaisen tekstin mukaan suom. Anja Samooja. Helsinki : Suomen Teatteriliitto, [s.a.].
The Man From Snowy River (Lumisen virran mies) Season 2 ja Season 4 on ollut Amazonin mukaan myytävänä dvd:nä katselualueelle Region 4 eli Australia ja Etelä-Amerikka eikä nekään tällä hetkellä saatavilla. Australiassa on julkaistu sarjasta dvd:nä ainakin neljä kautta. Ei siis katselumahdollisuutta Suomessa.
Hei,
Tämä vaikuttaisi kuvauksen perusteella olevan 1980-luvun lopulla ilmestynyt Kutsukaa McCall (Equalizer, 1985-1989), jonka pääosaa esitti Edward Woodward. Tästähän tehtiin myös kaksi elokuvaa 2010-luvulla ja kolmas tänä vuonna. Nämä eroavat sarjasta aika lailla ja pääosaa näyttelee Denzel Washington.
Kirjastonhoitajalla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta vastata metsän omistamiseen liittyviin asioihin ja vastuisiin. Metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista kerrotaan melko kattavasti Metsäkeskuksen sivuilla. Metsäkeskuksella on myös asiakaspalvelu, johon voi ottaa yhteyttä metsänomistajuuteen liittyvissä asioissa. Lainsäädännöllisesti metsänhoitoa säätelee metsälaki.
Metsäkeskus: Tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/oikeudet-ja-velv…
Metsäkeskuksen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://www.metsakeskus.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot-ja-toimipisteet
Metsälaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen valikoimassa on olemassa myös isotekstisiä kirjoja heikkonäköisempiä lukijoita varten. Helmet-verkkokirjastossa näitä voi selailla asiasanalla 'isotekstiset kirjat' : Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi . Myös omassa lähikirjastossa kannattaa kysyä isotekstisten kirjojen sijainti! Lisäksi kannattaa tutustua myös saavutettavuuskirjasto Celian palveluihin: Tietoa Celiasta - CeliaCelian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on eri syistä vaikeaa. Celia välittää kirjoja esimerkiksi äänikirjoina ja Celian asiakkuus on ilmaista. Täältä löydät lisäksi miten Celian asiakkaaksi pääsee: Asiakkaaksi - Celia
En onnistunut löytämään sanaa liplanssi murresanakirjoista tai perinneruokakirjoista, joita kävin läpi. Norjassa on olemassa leivonnainen nimeltä klippekrans, joka on kanelinen pullakranssi. Voisikohan liplanssi olla kansanomainen suomalaistettu muoto tästä leivonnaisen nimestä? Tämä on vain arvailua, mutta äänteellisesti klippekrans voisi suomalaisen suussa muuttua tuohon muotoon. Klippekranssin ohjeita on netissä monenlaisia, esimerkiksi norjalaisia perinneruokia esittelevällä sivulla.
Voisivatko olla kysymyksessä lorokaijat Lewis Carrolin Liisa ihmemaassa -kirjan jatko-osassa Liisa peilimaassa (suomennos Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner,1974)? Siinä on runo: On illanpaisto ja silkavat saijat/ luopoissa pirkeinä myörien ponkii:/ surheisna kaikk' kirjuvat lorokaijat/ ja vossut lonkaloisistansa ulos vonkii.
Erään tuoreen tutkimuksen mukaan kattotuuletin todennäköisesti vähentää merkittävästi hyttysten esiintyvyyttä. Tutkimus toteutettiin rakentamalla Gambian maaseudulle kaksi taloa (4.2 m x 4.2 m, korkeus 2.2 m), joista toisen katossa oli kattotuuletin, kun taas toisen katossa ei ollut. Kattotuuletin vähensi horkkahyttysten (tarkemmin Anopheles gambiae sensu lato) esiintyvyyttä 91 prosenttia.
https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsif.2022.0794#d1e2663
Ilmavirtaus hankaloittaa hyttysten lentämistä ja laskeutumista, mutta se myös hajottaa tehokkaasti ihmisen hengityksessään erittämää hiilidioksidia. Hyttyset pystyvät haistamaan hiilidioksidin kymmenien metrien päästä.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/14596273/
https://pubmed....
Syy voi olla tarjonnassa: sopivaa teosta ei ole löytynyt tai siitä ei ole saatu käännösoikeuksia. Tai sitten käännös ei ole valmistunut kustantajalle, joka sen on tilannut. Voi myös olla, että käännös olisi valmistunut, mutta kustantaja ei ole sitä julkaissut. Yleensä kirja-alalla kustantajat kertovat lähinnä onnistumisista. Jos sinua askarruttaa jonkin tietyn kustantamon näkemys Thatcherin elämäkerran suomeksi julkaisemiseen liittyvistä spekuloinneista, linkin takaa löydät Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantajien luettelon. https://kustantajat.fi/jasenkustantamotJos kirjan polku yhdeltä kieleltä toiselle kiinnostaa, tässä linkin takana havainnollisesti esitetty suomalaisen kirjan vientipolku. Prosessi on siis toisin päin...
Varmaan olette käyttäneet paperitaskuja. Niiden löytäminen on melkoisen hankalaa.
Eirlaisia ja erikokoisia pieniä muovitaskuja on edelleen tarjolla. Hakusanana netissä tarratasku.
Esim. Eriplast, PTT kauppa, ATK pikatukku ja ROC paperipalvelu sekä tietysti Kirjastopalvelun detroit lainaus taskut
Carl von Linné piti simpanssia primitiivisenä ihmislajina – "luolamiehenä" – ja siksi hän antoi vuonna 1758 sille taksonomiassaan nimen Homo troglodyte. Monet Linnén aikalaiskollegoista kuitenkin vastustivat simpanssin luokittelemista ihmisen sukuun kuuluvaksi. Niinpä 1775 Johann Friedrich Blumenbach erotti ne omaan Simia-sukuunsa ja niin simpanssista tuli Simia troglodyte – tai ainakin olisi tullut, jos Blumenbachin luokitus olisi hyväksytty yleiseen käyttöön. 1816 Lorenz Oken loi simpanssia varten suvun nimen Pan, joka eläintieteilijöiden keskuudessa menestyikin Blumenbachin ehdotusta paremmin, ja käytännössä tieteellinen nimi Pan troglodyte vakiintui simpanssille jo paljon ennen kuin ICZN (International Commission on...
Radius on valmistunut vuonna 2007.
http://www.vpl.fi/?portfolio=radius-tampereen-yliopistollinen-sairaala-2005-2007
https://www.tays.fi/fi-FI/Toimipaikat/Tays_Keskussairaala/Hoitoyksikot/Syopatautien_poliklinikka/Syopalaakehoidon_uusitut_tilat_ovat_toim(131570)
Mainitsemiesi kirjailijoiden perusteella alla olevasta listasta voisi löytyä kirjallisuutta, josta saattaisit pitää:
Muriel Barbery: Siilin eleganssi (2011)
Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa (2015)
Marie Desplechin: Ilman minua (2001)
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (2015)
John Williams: Stoner (2015) ja muut Williamsin teokset
Amin Maalouf: Siipirikko mies (2015)
Eric-Emmanuel Schmitt: Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset (2005) sekä muut Schmittin teokset
Anthony Doerr: Davidin uni (2016)
Gita Mehta: Joen sutra (2205)
Michel Tournier: Perjantai (1980)
Niko Kazantzakis: Kerro minulle, Zorbas
Yasushi Inoue: Äitini tarina
Gao Xingjian: Sielun vuori
Clarice Lispector: Lähellä...
Nanna Susi on viime aikoina itse listannut Facebook-sivulleen säännöllisesti hänestä kirjoitettuja artikkeleita ja haastatteluja: https://fi-fi.facebook.com/nanna.susi/. Sivua pääsee selaamaan ilman omaa Facebook-tiliäkin. Voit kysellä siellä mainittuja lehtiä omasta kirjastostasi. Viimeisimpiä ovat ainakin olleet Koti ja keittiö -lehden numero 1/22, Eeva -lehden lokakuun numero 2021 ja Voi hyvin -lehden numero 8/21. Tämän lisäksi netistä löytyy Nanna Suden nimellä hakemalla joitakin hänen eri lehdissä julkaistuja haastattelujaan kokonaisuudessaan. Tässä ainakin Oma aika -lehden haastattelu huhtikuulta 2021: https://omaaikalehti.fi/nanna-susi-olen-opetellut-ymmartamaan-suomalais…, Kirkko ja kaupunki -lehden...
Toivottavasti seuraavista tiedoista on sinulle jotain hyötyä:
OECD:n julkaisu Revenue Statistics in Africa 2019.
https://www.oecd.org/ctp/revenue-statistics-in-africa-2617653x.htm
Vuoden 2016 laitosta voi lainata eduskunnan kirjastosta.
Saviem oli vuonna 1955 perustettu Renaultin alainen merkki, jolle siirrettiin yhtiön kuorma- ja linja-autojen valmistus. Vuonna 1978 Renault hankki omistukseensa Berlietin, ja Saviem sulautettiin siihen. Vanhaa merkkiä käytettiin vielä pari vuotta, kunnes 1980 kaikkien autojen merkiksi tuli Renault.
Lähteet:
Planete Renault -sivusto: https://www.planeterenault.com/15-histoire/1697-renaultvi/5435-naissanc…, https://www.planeterenault.com/15-histoire/1697-renaultvi/5436-berliet-…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Saviem
Kyseessä on Boyen runo nimeltä ”Svalorna”, joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa ”Härdarna” (Bonnier, 1927). Ruotsinkielinen alkuteos löytyy osoitteesta http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/svalorna.shtml ja aivan luvallisesti julkaistunakin.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu, sillä suomennosta ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, osoitteessa https://finna.fi olevassa Viola-tietokannassa eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannassakaan. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin julkaisussa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta luultavasti suomennosta...
"Sinihappovaunu" oli syöpäläisten tuhoamista varten rakennettu vaunu, joka sisälsi sihihappokaasua. Ruotsalainen & Helin -toiminimi oli saanut luvan kaupungilla liikkuvan sihihappovaunun käyttöön vuonna 1933. Museoviraston sivuilta löytyy samalta vuodelta pari kuvaa sinihappovaunusta:
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:asiasana/value:%22sy…
Lähteitä ja lisätietoa:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/files/20150507-YAM100211-1430992…
