Kuvauksesi sopii Jennifer Worthin teokseen "Call the Midwife: a true story of the East End in the 1950s". Teos on suomennettu nimellä "Hakekaa kätilö!" ja sen on määrä ilmestyä tammikuussa 2013 Teija Tervosen suomentamana ja Otavan kustantamana. BBC on tehnyt Worthin teoksesta menestyssarjan, joka nähdään myös Suomessa.
Englanninkielistä alkuteosta löytyy HelMet-kirjastoista muutama kappale. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta.
Alla olevista linkeistä löydät lisää tietoa kirjasta ja sen kirjoittajasta.
http://www.digipaper.fi/otava/101796/index.php?pgnumb=45
http://www.orionbooks.co.uk/Books/detail.page?isbn=9780753823835
http://www.orionbooks.co.uk/Search.page?SearchText=call+the+midwife
http://en.wikipedia.org/...
Turun pääkirjaston varastokirjoihin voi tehdä varauksen Vaski-verkkokirjaston kautta. Varaus on maksullinen (23.9.2015 1 euro/varaus). Varausta tehdessä voi valita noutopaikan ja kun teos on noudettavissa, siitä saa ilmoituksen.
Kirjastossa lomakkeella tehtävä varastohakupyyntö on ilmainen. Kirjat voi noutaa pääkirjaston uuden puolen vastaanotosta seuraavana arkipäivänä klo 14 jälkeen ja ne pidetään asiakkaalle varattuna viikon ajan.
Virittäjä-lehdessä 1&2, 1920 on T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella ( s. 1-57 s.). Siinä
viitataan Saija-alkuisiin paikannimiin eri puolilla Suomea (Hartola, Kittilä) ja kerrotaan että nimi on muinainen miehennimi Kemin-lapissa ja siitä johtuu sukunimi Saijets. Inarissa tunnetaan myös taruolento nimeltään
Caijadž.
Koivu on saameksi soahki, nuri k. látnjá, tunturik. lageš, laho k. stohkki ; koivupölkkŧ. čoska ja koivuselänne. maras ; koivikko soahkevuovdi (koivumetsä)
ILmari Mattus kirjoittaa Erämaan paikannimistö -artikkelissa (Tapio Tynyksen toimittama "Vätsäri", 2000):
Sainiemi, Cainjarga, Akulahden rannalla. Muistitiedon mukaan Caija-niminen pakanuudenaikainen mies on elänyt Inarissa (s. 304...
Valtaosa Wikipedian artikkeleista pitää paikkansa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/03/voiko-wikipediaan-luottaa-tark…
https://www.savonsanomat.fi/teemat/tiede/Voiko-Wikipedian-artikkeleihin…
Stadin slangin sanakirjassaan Heikki Paunonen ajoittaa 'biisin' 70-luvulle. Asussa 'piisi' (tai jopa 'piesi') sitä on tavattu jo 60-luvun puolella.– Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Sukunimi Sonck näyttäisi olevan Ruotsissa hyvin harvinainen. Ruotsin Statistikmyndighetenin nimihaku antaa tulokseksi vain kuusi henkilöä tällä sukunimellä.
https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/namnsok/
Suomen vastaava Digi- ja väestötietoviraston sukunimihaku taas kertoo Sonck -sukunimen olevan Suomessa 129 henkilöllä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Olisiko siis niin, että Suomen puolella sukunimi olisikin muotoutunut jonkin suomenkielisen paikannimen tai sukunimen pohjalta. Ainakin tunnetun arkkitehdin Lars Sonckin suvussa näin näyttäisi käyneen. Sonckin isoisä, Karijoella pastorina toiminut Johan Sonck (1780-1842) sai sukunimensä Raumalla...
Hei,
ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Löysin kaksi mahdollista teosta: "Call of the Swamp" ja "The Secret Spiral of Swamp Kid". Niistä molemmissa on hyvin omintakeisen ulkomuodon omaava, suolta löydetty poikalapsi.
"The Call of the Swamp" on vuodelta 2017. Se on englanninkielinen käännös italiankielisestä alkuteoksesta nimeltään "Il richiamo della palude", jonka tekijät ovat Davide Cali ja Marco Somà. Kansi on harmaan ja kauniin sävyinen, juuri sellainen kuin sanoit. Ainoa ongelma on, että kirjaa ei ole tietojeni mukaan suomennettu. Englanninkielisiä niteitä on saatavilla ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojärjestelmässä, vaikka netissä oleva Melinda-hakukone muuta väittääkin.
Toinen...
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Niitä ovat luettelo seurakunnan jäsenistä sekä luettelot syntyneistä ja kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista sekä henkilöistä, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta. Lisäksi pidetään rekisteriä avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä. (Kirkkolaki 16:2)
Aina vuoteen 1962 saakka tiedot seurakuntien jäsenistä talletettiin sidottuihin kirjoihin. Vanhimmat niistä on mikrofilmattu. 1960-luvulla siirryttiin niin sanottuihin perhelehtiin eli erillisiin kortteihin. Noin kaksi kolmasosaa seurakunnista on siirtänyt sataa vuotta vanhemmat kirkonkirjat...
Suomalaisten luettelosääntöjen mukaan kansien kuvittajia ei todella oteta mukaan kuvailutietoihin. Aiemmin kuvitus saattoi olla irrallisessa kannen suojapaperissa. Pokkari- ym. muissa painoksissa saattaa olla aivan eri kuvitus, vaikka kirjan sisältö on sama.
Myöskään yhteisten kansaivälisten luettelointisääntöjen mukaan, joihin suomalaiset säännöt perustuvat, kansien kuvat ja otsikoiden muotoilu jätetään huomiotta.
Fennicaan luetteloidaan tarkimmin Suomessa, yleiset kirjastot saavat jättää omissa kuvailuissaan tiettyjä tietoja pois.
Urpo Huhtanen -nimistä näyttelyjulkaisua (ilm. 1990, 14 s.), voi lukea Turun yliopiston kirjastossa.
Linkistä
http://suomenkuvittajat.blogspot.com/search/label/Urpo%20Huhtanen
löytyy joitakin kuvia Huhtasen...
Aleksi-tietokanta on yhdistetty Arto-tietokantaan tämän vuoden alussa. Aleksi-tietokannan ylläpito lopetettiin vuoden 2017 lopussa ja tietokantaa tuottanut BTJ luovutti Aleksi-artikkeliviitetiedot Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjasto on vienyt vanhat Aleksi-viitteet Arto-tietokantaan kevään aikana, josta ne ovat löydettävissä. Arton aineistoon pääsee käsiksi myös Finna-hakupalvelun kautta. Lista lehdistä, jotka yhä tallennetaan Artoon ja lehdistä, joiden tallentaminen on lopetettu 2017, mukaan lukien Aleksista siirretyt lehdet, löytyy osoitteesta https://finna.fi.
Arto-tietokannasta lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/metatietovarantopalvelut/arto
Arto-tietokanta: https://finna.fi...
Tutkielmien tiedot löytyvät melko kattavasti Finna.fi-hausta. Ainakin 2000-luvulta alkaen pro graduja on myös tallennettu digitaalisessa muodossa verkossa luettaviksi. Mikäli digitaalinen versio on saatavilla, sen voi ladata ja lukea omalla laitteella. Yleensä nämä ovat PDF-tiedostoina. Finnassa voit hakea minkä tahansa hakusanan, myös aiheen mukaan aineistoa. Haun voi rajata tiettyihin aineistotyyppeihin, kuten opinnäytetyö tai pro gradu. Finnan kautta löytyy tällä hetkellä 317 972 pro gradun viitetiedot. Verkossa saatavilla on yli 93 000 pro gradua.Finna.fi etusivu: https://finna.fiVoit syöttää hakusanan yksinkertaiseen hakuun etusivulla ja rajata hakutulosta sen jälkeen vasemmasta laidasta löytyvillä rajaustyökaluilla. Tai voit valita...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelusta löytyy tietoa Bisfenoli A:sta ja sen tutkimuksesta, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/bisfenoli-a THL tarjoaa myös maksullista analytiikkaa, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka/analysoitavat-yhdisteet/bisfenoli-a
Tietoa ja tutkimuksia on myös European Food Safety Association'in sivulla, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/397 ja https://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/bisphenol
Ylen sivuilta löytyy kiinnostava artikkeli THL:n tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin suomalaisia perheitä ja jäämiä heidän elimistössään. Se varmaankin liittyy...
kyllääntyminen tai saturaatio käsite tarkoittaa ainakin tutkimusmaailmassa sitä, että aineisto on riittäävä kun se alkaa toistaa itseään, jolloin saavutetaan saturaatiopiste. Voitaneen ajatella, että tuli on elementtinä sellainen, mikä ei toista tiettyä kuviota tai itseään vaan niin sanotusti leimuaa rakenteettomasti tai arvaamattomasti.
Kyllääntymisen käsitteestä: https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_2_2.html
Kappale on nimeltään Koivu ja sen on säveltänyt Reijo Määttä ja sanoittanut Eero Kuoppamaa.Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5430646?sid=5065681827
Lukuvinkkejä kaipaaville tamperelaisille suosittelen Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin?-palvelua, jonka kautta voi saada omien toiveidensa mukaan räätälöityjä kirjalistoja.
https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/11754/lomake.html
Jos itse lähtisin klassikoihin perehtymään, yrittäisin saada mukaan sekä eri aikakausien että eri kieli- ja kulttuurialueiden klassikoita. Kysymyksessä ei täsmennetä, halutaanko keskittyä yksinomaan kertomakirjallisuuteen, joten olen omiin valintoihini sisällyttänyt myös draamaa ja lyriikkaa. Pitääkseni kynnyksen mahdollisimman matalana, olen pyrkinyt välttämään kaikkein massiivisimpia tiiliskiviromaaneja. Top vitosen tai kympin asemesta tämä pääsi venähtämään kahdenkymmenen kirjan...
Suomeksi Kaspar Hauserista on kirjassa Arvoitukselliset tapahtumat, joka löytyy Pasilan varastosta.
Eeva-Liisa Manner teki aiheesta kuunnelman Yön Kaspar eli Kaspar Hauserin tarina, mutta sitä ei ole tällä hetkellä (18.1.2022) kuunneltavissa Ylen Areenassa. Näytelmissä Kasparin elämä on inspiroinut myös Q-teatteria ja Kaspar Hauser -näytelmä nähtiin myös Kansallisteatterissa.
Herzogin elokuvan Jeder für sich und Gott gegen alle (Kaspar Hauserin tapaus) voi varata Helmet-kirjastosta.
Hei,
Märäjälahden koulu aloitti 1911, jolloin opettajia on ollut kaksi.
Koulu sijaitsi Sarkkilantien varressa (Tarkka sijainti: 63.2596°N, 30.0399°E). Koulu on käsittääksemme edelleen olemassa, mutta yksityisomistuksessa.
Märäjälahden koulu sotketaan usein entiseen emäntäkouluun, joka sijaitsee samalla suunnalla. Märäjälahden koulu lakkautettiin 1.8.1993. Sanomalehti Karjalaisen numerossa 320 on ollut 1961 lehtijuttu koulun täyttäessä 50 vuotta.
Tarina kuulostaa venäläiseltä kansansadulta Маша и Медведь, "Maša ja karhu". Tarina löytyy englanniksi täältä. Suomeksi löytyy vuonna 1977 ilmestynyt satu Karhu ja Marjukka.
