Hei,
Kyseessä on elokuvien luokittelussa kovinkin yleinen hybridi. Kyseessä on siis elokuva, jossa on sekä komediallisia, että draamallisia elementtejä. Kyseessä ei siis ole puhdas komedia, vaan vakavampiakin elementtejä. Vastaavasti käytetään termi tragikomedia, joissa tragediasta poiketen on onnellinen loppu. Draamatragediaa ei käytetä ehkäpä siksi, koska draaman on ajateltu sisältävän tragiikkaa, eikä näin ollen termissä ole kahden edellisen termin mukaista kontrastia.
Termin tarkoituksena on ehkä laajemman yleisön tavoittaminen eli myös niiden, jotka pitävät komediaa kevyenä (vaikka hyvä komedia on ehkäpä jopa vaikeampi laji kuin draama) ja sitä myöten heppoisempana elokuvana. Esimerkiksi Oscar-ehdokkaina on harvoin...
Yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen. Yhdyssanat muodostuvat yleensä lajin ilmaisevasta perusosasta (loppuosa) ja täsmentävästä määriteosasta (alkuosa). Yhdyssanassa peruslääkärintarkastus on ”perus-” on siis määriteosa, joka määrittää sanaa ”lääkärintarkastus” (vrt. esimerkiksi ”edustusmääräraha”, ”perusterveydenhuolto”). Yhteen tai erilleen kirjoittamista helpottaa se, jos ajattelee, onko kyseessä oma käsite. Jos näin on, yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen.
Lähde:
Iisa – Piehl – Oittinen: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat, 2012)
Kallion kirjasto oli kiinni sisällissodan ajan. Kirjastojen aukioloaikoja oli jo supistettu edellisen vuoden suurlakon aikana, ja ne olivat ilmeisesti auki vaihtelevasti siitä tammikuuhun 1918 asti. Kallion tilannetta vaikeutti vielä se, että sen tiloihin jouduttiin sijoittamaan yhteensä kahdeksan kansakoululuokkaa venäläisen sotaväen otettua haltuunsa Kallion kansakoulutalon.
Kirjastot suljettiin kirjastonhoitajan ja johtokunnan päätöksellä sen jälkeen, kun punaiset olivat ottaneet vallan Helsingissä tammikuun lopussa. Punaisten aikana vahtimestari piti ajoittain Rikhardinkadun pääkirjastoa auki ja antoi sieltä lainoja, mutta Kalliossa kirjastotoiminta lakkasi ilmeisesti täysin. Helsingin kaupunginkirjasto avattiin supistetuin...
Singerin tehtaan tietokannan mukaan ompelukone on valmistettu joskus helmikuun lopun ja toukokuun lopun välisenä aikana vuonna 1922. Ensimmäinen sähköompelukone valmistettiin vuonna 1921 Singerin tehtailla.
Tein Helmet haun sanoilla lapsuus ja traumat. Haku tuotti 266 teosta, jotka ovat aikuisten osastolla. Joukossa on sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Esim.
En voi lakata ajattelemasta kuolemaa / Venla Pystynen. tai Eloonjääneet / Alex Schulman ; suomentanut Jaana Nikula.
Tietokirjoista esimerkkejä Lapsuuden kehityksellinen trauma : syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen / Juha Klaavu. tai Naisvangit : rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa / Sonja Saarikoski. Linkki hakutulokseen
Lars af Geijerstamin säveltämä ja Pertti Reposen suomeksi sanoittama Luota Aleksiin! (Alex is the man) sisältyy cd-äänitteeseen Jäätä ja tuhkaa (2009). Kappaleen esittää Hannu Palo.
Cd on lainattavissa Helmet-kirjastojen musiikkivarastosta Tikkurilasta. Voit myös tilata äänitteen omaan lähikirjastoosi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1910939__S%22luota%20alek…
Hautapaikan historiasta ja tapahtumista siihen liittyen tiedetään Vuolenkoskellakin hyvin vähän. Hautaan liittyviä kertomuksia kylläkin on liikkunut sukupolvelta toiselle jo pidemmän aikaa. Pekko, Arto Vuolenkosken vaiheilla II teoksesta löytyy kuva, jonka tekstissä lukee Vapaussodan aikoihin, vuonna 1918, surmattiin Vuolenkoskellakin sekä punaisia että valkoisia. Tämä surmattujen työläisten hauta sijaitsee urheilukentän lähellä.
Nokkakiven Puistossa Lievestuoreella on pensaslabyrintti. Muita huvitarkoituksiin rakennettuja labyrintteja en löytänyt. Mikäli jatulintarhat lasketaan labyrinteiksi, niitä löytyy Suomesta useita. Esimerkiksi Perämeren ja Pohjanlahden rannikoilla sekä Nauvossa on jatulintarhoja eli kivilabyrintteja. Niissä ei kuitenkaan ole korkeita seiniä.
Lähteet ja lisätietoa:
Nokkakiven puiston Pensaslabyrintti: https://www.nokkakivi.fi/sokkelo.htm
Perämeren ja Pohjanlahden rannikon kivilabyrintit: https://www.tornio.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/tornionlaakson-museo/torn…
Nauvon jatulintarha: https://visitparainen.fi/fi/uncategorized-fi/saariston-upeat-retkikohte…
Kirjallisuudessa ns. julkaisijafiktio, kirjallisen tekstin esittäminen jonkun toisen kirjoittamaksi tai vaikkapa löydetyksi käsikirjoitukseksi, ei ole ollenkaan tavatonta, vaan varsin tavanomainen kerronnallinen keino etenkin 1900-lukua edeltävässä proosakirjallisuudessa. Se, että vastaava silmänkääntötemppu tehdään teoksen maailman asemesta reaalitodellisuudessa, kustantajatasolla, on sitä vastoin perin harvinaista. Silloin tällöin toki saattaa törmätä keksittyihin identiteetteihin, kuten meillä äskettäinen Silvia Classic, ja toisinaan salanimillä julkaisevien kirjailijoiden markkinoinnin yhteydessä vähintäänkin sivutaan Nisonius-tapausta (esimerkkinä mainittakoon Pirkko Saisio ja "vankila-alan ammattilainen" Jukka Larsson). Ulkomaisista...
Kysymys on vain suomen kielen löysästä käytöstä kaupallisessa viihdeohjelmassa. Ilmaisu "vanhimmasta nuorimpaan" viittaa ihmisiin ja ehkä erikoistapauksissa myös eläimiin. Korrekti ilmaisu elokuvista puhuttaessa olisi juuri "vanhimmasta uusimpaan". Myös ilmaisu "laita elokuvat ikäjärjestykseen" ilmaisisi saman asian.
Tietyllä abstraktiuden tasolla voidaan puhua elokuva-alan "nuoruudesta" ja "keski-iästä", mutta yksittäisen elokuvateoksen kohdalla se on huonoa suomea. Yksittäinen elokuva voi olla "uusi" tai "vanha" (tässä uuden vastakohtana), mutta ei "nuori". Arkikielessä tätä "nuoruutta" kyllä käytetään aika paljon, puhutaan esimerkiksi että "päivä on vielä nuori". Tällöinkään ei tarkoiteta ikää tai mitään muutakaan täsmällistä.
Heikki...
Näin kirjoitti keskiajalla vaikuttanut persialainen mystikko ja runoilija Dzalaladdin Rumi (1207–1273). Joissain lähteissä nimi esiintyy muodossa Maulana Jalaladdin Rumi, ja useita muitakin variaatioita Rumin nimestä länsimainen kirjallisuus tuntee.
Runo, josta kysymyksen sitaatti on peräisin, on englanninkieliseltä nimeltään A community of the spirit: "There is a community of the spirit. / Join it, and feel the delight / of walking in the noisy street, / and being the noise. // -- // Be empty of worrying. / Think of who created thought. // Why do you stay in prison / when the door is so wide open? // Move outside the tangle of fear-thinking. / Live in silence. // Flow down and down / in always widening rings of being." (...
Nuotti Aulis Helttusen säveltämään ja Pentti Kelavirran sanoittamaan lauluun Kultalankaa on julkaistu kokoelmassa Meidän musiikkimme 8 (Two Stars 1980). Tätä kokoelmaa ei valitettavasti näytä julkisissa kokoelmissa olevan muualla kuin Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa. Kannattaa ottaa yhteyttä jälkimmäiseen ja pyytää kopioita ( Sörnäisten rantatie 25 (3. krs.), 00500 Helsinki, p. +358 50 435 0485, info@musiikkiarkisto.fi).
Tapio Palon säveltämä ja Eino Kytöläisen sanoittama tango Valkoiset hiutaleet on julkaistu vuonna 1964 nuottina (Musiikki Fazer FM4267), jossa on ollut kolme tangoa samassa julkaisussa. Myös tätä julkaisua kannattaa kysyä Musiikkiarkistosta, jolla on sitä useita kappaleita.
Heikki Poroila
Suosittelemme muun muassa näitä:
Adrian Tchaikovsky: Children of time ja Children of ruin
Andy Weir: Project Hail Mary
Alistair Reynoldsin kirjat
Becky Chambers: A long way to a small angry planet (ja jatko-osat)
Nnedi Okorafor: Binti
Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet
Baoshu: The Redemption of Time (ei Keski-kirjastojen kokoelmissa, mutta kaukolainan voi tilata maksutta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista)
Risicare viittaa italiankieliseen sanaan rischiare = altistaa vaaralle, panna vaaralle alttiiksi, ottaa riski. Italian kieli on kehittynyt vuosisatojen aikana puhekielisestä kansanlatinasta. Nettilähteissä viitataan riski- käsitteen historiaan, jossa risicarella tarkoitetaan karin kiertämistä ja uskaltamista ja se on todennäköisesti suomen riski- sanan alkuperä.
Sanalla saattaa olla juurensa myös kreikan kielen rhi zikon- termissä, joka on luultavimmin tarkoittanut karia. Sana siis nivoutuu olennaisesti myös merenkulun historiaan, jossa riskinotolla tai sen välttämisellä oli suuri merkitys.
Barezzani, C. 2006. Suomi-italia-suomi-sanakirja. 2. laaj. ja uud. laitos. Gummerus.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/65418/...
Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannan mukaan voit kuunnella "Radio Suomen Ilta: Olli Haapakangas" -ohjelman jaksoja asiakaspisteissä. Kuunneltavissa on sarjan ohjelmia 19.12.2022 saakka. Kuunneltavissa ovat vain Yle Radio Suomi -kanavan lähetyksistä tallennettu tiedostot.
Listan asiakaspisteistä löydät alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/
Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet: "Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää", https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä, 1. ja 2. luokan merkit käyvät molemmat, ne ovat nykyään keskenään samanarvoisia eli kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 50 g.) sekä ulkomaan Economy kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 20 g.) arvoisia, https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/kirjeiden-hinnastot. Vuonna 2025 arvo on 2,75 e.
Aloittelevalle opiskelijalle sopivat etenkin helppolukuiset kirjat, joissa on käytetty yksinkertaista kieltä. Myös vieraskieliseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen kannattaa tutustua. Yleensä kieli on sitä yksinkertaisempaa, mitä nuoremmille lukijoille kirja on suunnattu. Vasta-alkaja voi lukea ensin vaikka satuja ja edetä vähitellen nuortenkirjallisuuteen.
Yläasteikäiselle opiskelijalle soveltuvat esimerkiksi Enid Blytonin Viisikko-kirjat tai Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes –seikkailut. Molempia on käännetty myös ruotsiksi. Ruotsalaisista nuortenkirjailijoista esimerkiksi Lena Lilleste on kirjoittanut nuorille suunnattuja salapoliisikertomuksia.
Helppolukuisten kirjojen puolelta löytyy esimerkiksi Patricia Highsmithin, Graham Greenen...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat vastaan lahjoituksia, etenkin uusia ja kysyttyjä kirjoja. Se, otetaanko lahjoitettu kirja kokoelmiin, riippuu paljon siitä, onko sille tarvetta kokoelmassa. Kettu ja Kinnunen ovat luultavasti ainakin sellaisia kirjailijoita, joiden teoksia todennäköisesti otettaisiin vastaan, mutta kukin kirjasto tosiaan tekee itse päätöksensä kokoelmansa pohjalta.
Kannattaa siis kysyä omasta lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoista, ja kertoa kirjojen nimet, jotta niiden tarvetta kokoelman kannalta voidaan arvioida. Jos ensimmäinen kirjasto ei ole kiinnostunut, joku muu kirjasto saattaisi ne kuitenkin ottaa.
Jos kirjat eivät kelpaa kirjaston kokoelmiin, monissa kirjastoissa on...
Olisikohan kyseessä Pikku kakkosen Sauhu-Santtu? Hän asui Kotolaisten omakotitalon puuhellassa. Ohjelmassa mukana oli myös meiju Hammaskeiju.
Radio- ja televisioarkiston tietojen mukaan tätä lasten sarjanäytelmää esitettiin vuosina 1997-2001 ja uudelleen vuonna 2008.
Googlen kuvahaulla "sauhu-santtu" saa myös yhden tuloksen, jossa hahmo esiintyy vihreine hiippalakkeineen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sauhu-Santtu
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=sauhu-santtu
