Tove Janssonin teoksessa Taikatalvi (Trollvinter, 1957) Tuu-tikki sanoo Muumipeikolle talvisessa metsässä juuri näin: "Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi." Vuonna 1994 ilmestyneessä 14. painoksessa tämä sitaatti on sivulla 22. Teoksen suomensi Laila Järvinen.
Kyseisiä henkilöitä yhdistää pian elokuvan muodossa ajankohtaiseksi tuleva asia,
eli he kaikki olivat läsnä 20.7.1944 tapahtuneessa Hitlerin salamurhayrityksessä -
osa menehtyi, osa haavoittui. Herrojen virkanimikkeiden suomenkieliset vastineet
löytyivät yhdistelemällä tietoja muutamasta eri lähteestä. Tässä yhdenlaiset
suomalaiset vastineet:
Kenraali Heusinger: Pääesikunnan (OKW) operatiivisen osaston päällikkö (ja
pääesikunnan päällikön sijainen)
Kenraali Korten: Ilmavoimien (Luftwaffe) esikuntapäällikkö.
Eversti Brandt: Esikuntaupseeri, kenr.Heusingerin apulainen.
Kenraali Bodenschatz: Hermann Göringin yhteysupseeri Hitlerin päämajassa
Kenraali Schmundt: Asevoimien (Wehrmacht) henkilöstöpäällikkö
Everstiluutnantti Borgmann:...
Tiivistetysti voidaan sanoa, että yleiskielessä "hän" viittaa ihmiseen ja "se" eläimeen, asiaan tai esineeseen, mutta puhekielessä ja monissa murteissa näitä persoonapronomineja voidaan käyttää myös toisin.
Lisää tietoa löytyy esim. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/487
Minna Pyhälahden kirjoitus "Voiko ihminen olla 'se'?": https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Hanna Lappalaisen kirjoitus "Hän vai se?": https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/hanna_lappalainen/han…
Nauvossa toimineen 29. Kenttäsairaalan talvisodan aikaiset sotapäiväkirjat ovat luettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=211944 .
Perimätietoa voisi lähteä metsästämään alueen veteraani- ja paikallishistoriikkien kautta:
Kirveennummi, A. & Räsänen, R. (2000). Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kujala, A. (2003). Nagu krigsveteraner r.f: S 25-års jubileumskrift. [Nagu]: Nagu krigsveteraner.
Mörne, P. (2001). Nagualbum: Bilder från Nagu förr och nu. [Nagu]: Nagu hembygdsförening.
Puolustusvoimien kuva-arkisto on käytettävissä verkossa (http://www.sa-kuva.fi/), mutta juuri kyseisestä kenttäsairaalasta ei näyttäisi olevan valokuvia. Sota-aikaisista...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Jyväskylän pääkirjaston palautusluukku on nyt toistaiseksi auki koko ajan myös kirjaston ollessa auki. Näin nopeampi asiointi onnistuu esimerkiksi vain uutuus-alueella. Kun koronatilanne muuttuu paremmaksi, pidämme luukkua auki ainoastaan silloin kuin kirjasto on suljettu.
Carl Barks -tarina Runaway train julkaistiin Aku Ankan parhaat -sarjan 32. kirjassa Onnellinen laakso ja muita Aku Ankan parhaita nimellä Kansallissankarit.
Carl von Linné piti simpanssia primitiivisenä ihmislajina – "luolamiehenä" – ja siksi hän antoi vuonna 1758 sille taksonomiassaan nimen Homo troglodyte. Monet Linnén aikalaiskollegoista kuitenkin vastustivat simpanssin luokittelemista ihmisen sukuun kuuluvaksi. Niinpä 1775 Johann Friedrich Blumenbach erotti ne omaan Simia-sukuunsa ja niin simpanssista tuli Simia troglodyte – tai ainakin olisi tullut, jos Blumenbachin luokitus olisi hyväksytty yleiseen käyttöön. 1816 Lorenz Oken loi simpanssia varten suvun nimen Pan, joka eläintieteilijöiden keskuudessa menestyikin Blumenbachin ehdotusta paremmin, ja käytännössä tieteellinen nimi Pan troglodyte vakiintui simpanssille jo paljon ennen kuin ICZN (International Commission on...
"Flying buttress" -tokaisun taustalla on Churchillin usein siteerattu vastaus, jonka hän antoi kysymykseen, pitääkö hän itseään kirkon tukipylväänä ("pillar of the church"). Churchillin mukaan hän on suhteessa kirkkoon enemmänkin kuin rakennuksen tukikaari ("flying buttress"), koska hän kannattaa sitä ulkoapäin. ("I support it from the outside.")
Espoon kaupunginkirjaston omatoimikirjastoista on lisää sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
Asiakkaat ovat ottaneet omatoimi-palvelut vastaan tyytyväisinä.
Palvelujen käyttöä seurataan tarkasti, mutta toistaiseksi ei tilastotietoa käytön kasvusta omatoimisuuden myötä ole vielä saatavilla.
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole puhelinluetteloita tuolta ajalta. Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyisi. Kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjaston asiakaspalveluun https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta ja kysyä mahdollisuudesta käyttää luetteloita tai saada kopioita. Tarpeesta riippuen he voivat ehdottaa sopivinta ratkaisua.Myös Oulun yliopiston kirjastosta voi kysyä, onko heillä 1990- tai 2000-luvun puhelinluetteloita kokoelmassa luetteloimattomana, ts. eivät näy heidän aineistotietokannassa.
Kannattaa tutustua Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemaan verkkojulkaisuun Karjala - kieltä ja murretta,
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk129/karjala_kielta_ja_mur…
. Myös Internetixin Suomen murteet voi antaa osviittaa, http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin… .
Kirjastoista löytyy karjalan murteita esitteleviä ja käsitteleviä teoksia sekä murresanakirjoja. Karjalan eri alueiden murteita käsittellään monissa teoksissa:
Lyyra, Toivo, Tolkku : karjalaista murresanastoa, Ylä-Vuoksen alueella puhuttua. Lappeenranta 2006.
Elähän hötkyile : suomea suupielestä toiseen. Helsinki 2005.
Lahikainen, Kaisu, Silviisii. Helsinki 2004.
Kantee, Lauri, Keski-Kannaksen murresanakirja. Ooli [...
Alexandra Salmelan romaanissa 27 eli kuolema tekee taiteilijan on useita kertojia, mm. pehmoeläin herra Possu. Alice Seboldin romaanissa Oma taivas kertoja on nuori tyttö, joka on kuollut. James Hannahamin (ei-suomennetussa) romaanissa Delicious Foods yksi kertojista on huume, crack-kokaiini. Tibor Fischerin niinikään suomentamattomassa romaanissa The Collector Collector kertojana toimii antiikkinen vaasi. Orhan Pamuksin Nimeni on punainen -romaanissa kertojina toimivat mm. kolikko, Saatana ja syntymätön lapsi.
Hyönteiskertoja on Rebecca Millerin romaanissa Jacob's Folly, ja ainakin hyönteisnäkökulmia mm. Viktor Pelevinin proosateoksessa Hyönteiselämää.
Kirjailija on Roger Hargreaves. Muita hahmoja ovat mm. Ammu, Ärjy ja Hirnu. Näitä kirjoja ei ola saatavilla enää pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta kirjailijan suomen- ja englanninkielisiä teoksia saa tilattua kotikirjastoon kaukolainaamalla.
Kelan tilastoista selviää lääkekorvauksien saajat vuosittain
https://www.kela.fi/tilastot-aiheittain/korvatut-reseptit .
Tämän perusteella voi arvioida reseptilääkkeitä saavien henkilöiden määrän vuositasolla.
Alueellisesta sairastavuudesta Suomessa on tilastotietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella
http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/index.html .
Nousiaisten historiasta on kirjoitettu teossarja
Nousiaisten historia. 1 / Oja, Aulis. Nousiaisten kunta : Nousiaisten seurakunta 1977
Nousiaisten historia. 2 / Heino, Ulla. Helsinki1980.
Nousiaisten historia. III osa, [1970-luvun alusta 2010-luvun puoliväliin]/Jalonen, Kimmo , kirjoittaja; Tiihonen, Paavo , valokuvaaja. 2015
Lisäksi Nousiaisten historiaa löytyy muita julkaisuja,
Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta/Johansson, Anu ; Suna, Eija. Nousiaisten kunta : Turun maakuntamuseo : Varsinais-Suomen liito pain. 2002.
Nousiaisten posti 100-vuotta / Tiihonen, Paavo (moniste). Kustantaja tuntematon 1992.
Nousiaisten Moisio - ikkuna...
Saviem oli vuonna 1955 perustettu Renaultin alainen merkki, jolle siirrettiin yhtiön kuorma- ja linja-autojen valmistus. Vuonna 1978 Renault hankki omistukseensa Berlietin, ja Saviem sulautettiin siihen. Vanhaa merkkiä käytettiin vielä pari vuotta, kunnes 1980 kaikkien autojen merkiksi tuli Renault.
Lähteet:
Planete Renault -sivusto: https://www.planeterenault.com/15-histoire/1697-renaultvi/5435-naissanc…, https://www.planeterenault.com/15-histoire/1697-renaultvi/5436-berliet-…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Saviem
Laulu on nimeltään "Maikki leipuri". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Alice Tegnér. Sen alkuperäinen nimi on "Baka kaka" ja laulu alkaa: "Baka, baka kaka!" Suomenkielinen versio alkaa: "Isä, äiti, kissa! Kohta saatavissa onpi leipä kaunoinen". Säkeistöjä ruotsinkielisessä laulussa on kaksi, mutta suomenkielisessä versiossa kolme. Äitinne muistamat säkeet ovat laulun ensimmäisestä säkeistöstä.
Laulun suomenkielinen versio sisältyy nuotteihin Tegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! II, 15 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa K.G. Fazer, [1909?]) ja "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927, toimittanut Hilja Karttunen). Ilmeisesti Edit Polón, joka on "Suomen lasten iloksi koonnut ja mukaellut" "...
Tarkkaa tietoa riemuylioppilasperinteen historiasta ei löytynyt. Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello on kirjoittanut artikkelin riemuylioppilaista ja riemujuhla-ilmaisusta.
Riemuylioppilaita ja riemujuhlia - Kielikello
Riemu-etuliitettä käytetään myös, kun puhutaan riemumaisterin ja -tohtorin titteleistä. Heidän tutkintonsa suorittamisesta on niin ikään kulunut 50 vuotta.
Kappaleen nimi on "Joulu saapuu jokaiselle". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kalevi Salminen. Kirjastossa on useita nuottivihkoja, joista kappale löytyy ja muutama cd-levy. Halutessasi voit tulla kysymään nuotteja ja cd:itä kirjastostasi (useimmat näyttivät tällä hetkellä olevan tosin lainassa)
Arvaan, että puhut #D-rinttauksesta.
Ison omenan kirjastossa on ainakin mahdollisuus käyttää ABS-muovia yhdellä 3D-printterillä. Kone on ollut vaihtelevasti käytössä näin korona-aikana.
Ensi viikon aikana se tulee taas varattavaksi osoitteessa varaamo.espoo.fi. Koneen nimi on Brunel.
Printteri ei kuulemma tee kovin tarkkaa jälkeä, joten koristeesineiden tekeminen sillä on hieman haastavaa. https://varaamo.espoo.fi/resources/avwcpti5z3ca?date=2022-02-01
Omia materiaaleja ei voi käyttää Helmet pajoissa tai kaupunkiverstaissa.
