Piemburgin pelottomat (Riotous assembly) on valitettavasti ainoa Sharpen tuotannosta suomennettu kirja. Sen lisäksi Sharpen hulvattomuuksia on suomalaisyleisölle ollut tarjolla hänen romaaniensa televisio- ja elokuvasovituksina: MTV:n ohjelmistossa esitettiin vuonna 1986 6-osainen Seksi ja seutukaava (Blott on the landscape, 1985), "hurja brittikomedia intohimoista, politiikasta ja rahasta" ja vuonna 1988 (uusintaesitys 1990) neliosainen Vanha kunnon tiedekunta (Porterhouse Blue, 1987), "hirtehistä huumoria englantilaisesta yliopistosta ja perinteiden vaalimisesta"; Suomessa vain videolevityksessä 90-luvun alussa ollut rikoskomedia Tapaus Wilt (Wilt, 1989) televisioitiin MTV3:ssa vuonna 1996.
Inkeri Tuomikoski on suomentanut Yourcenarin virkkeen "L'amitié est avant tout certitude, c'est ce qui la distingue de l'amour." seuraavasti: "Ystävyys merkitsee samaa kuin varmuus, se juuri erottaa sen rakkaudesta." - Marguerite Yourcenar, Armonlaukaus (WSOY, 1988), s. 27
Tämä lienee brittiläisen Jojo Moyesin kirja Tähtien antaja (The giver of stars). Kirjassa vapaaehtoiset naiset perustavat 1930-luvulla kiertävän kirjaston voidakseen jakaa kirjoja ja lukemisen riemua kaikille. Kirjasto sijaitsee Kentuckyn pikkukylässä ja naiset ratsastavat hevosilla viemään kirjoja kauempana vuoristossa asuville.
Kuvauksesi sopii Harry Harrisonin humoristiseen scifisarjaan Bill - Linnunradan sankari, tosin kannet eivät ole valkoiset. Sarjan teoksista viisi ensimmäistä ilmestyi suomeksi Liken kustantamina vuosina 1995-1998. Kirjan päähenkilöllä on kaksi oikeaa kättä. Voit lukea lisää Kirjasammossa ja Risingshadow -sivustolla.
Verkossa luettavat vanhat lehdet kattavat vuodet 1771 - 1890 ja löytyvät osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html.
Kysymyksesi on todella laaja, koska luovutetulla alueella ilmestyi monta lehteä mainitsemasi aikavälissä.
Teoksen Suomen lehdistön historian mukaan evakkoon joutuneet sanolehdet olivat Wiborgs Nyheter, Karjalan Ääni,Kansan voima, Maakansa, Kansan työ, Laatokka, ja karjala. käkisalmen sanomat lakkasi ilmestymästä ko vuonna 1940.
On todellakin monta muuta lehteä alueelta, kuten Sortavalalainen Laatokka Karjala.
Suomen lehdistön historia on laaja ja kattava teos, josta saa paljon tietoa.
Kirjassa Eurooppa: Karnevaalit ja ilonpito on kerrottu mm. rituaalinaamioista- ja puvuista sekä karnevaaleista. Kirjassa on runsas kuvitus.
Naamiaisjuhlia kutsutaan yleisesti myös karnevaaleiksi. Etenkin Venetsia on tullut tunnetuksi karnevaaleistaan. Netistä löytyy tietoa esim. Venetsian karnevaaleista ei tosin juuri suomeksi, mutta esim. google-haulla: carnival history venice saadaan tietoa englanniksi ja kuvia aiheesta. Ohessa kaksi sivustoa.
http://www.delpiano.com/carnival/html/masks.html
http://www.carnivalofvenice.com/argomento.asp?cat=2
Kirjastot voivat ottaa vastaan lahjoituksia. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää liitetäänkö ne kokoelmiin. Lahjoitusten suhteen noudatetaan samoja periaatteita kuin muutakin aineistoa hankittaessa.
Finna-tietokannan, www.finna.fi, mukaan Helsingissä, Kaisa-talon kirjastossa on esim. Marcia Reissin "Central Park then & now" ja Aalto-yliopiston kirjastossa Kinkead, Eugene: "Central Park 1857-1995: the birth, decline, and renewal of a national treasure".
Kyseessä on ilmeisesti teos
Monster : Crips-jengiläisen muistelmat / Kody Scott ; suomentanut Yasir Gaily
Helsinki : Desura, 2000
Kirja löytyy Pääkaupunkiseudun kirjastoista suomen- ja ruotsinkielisenä.
Suomen kielen sanakirjat ja kielenoppaat tuntevat vain sanan "fläppitaulu". "Suomen kielen perussanakirja" vuodelta 1992 kertoo, että "fläppitaulu" on "iso telineeseen kiinitettävä lehtiö" ja kehottaa käyttämään sen sijasta sanaa "lehtiötaulu".
Sana "fläppitaulu" puolestaan on muokattu suoraan englannin kielen sanasta "flap board". Näin ollen "fläppi" tulee, kuten oletitkin, englannin sanasta "flap", jolla on sellaisia merkityksiä kuin "läppä", "kaistale" ja "liuska".
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole säilytetty Apuja ja Seuroja noin pitkältä ajalta. Yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa niitä on, mutta yksittäisiä artikkeleita ei pysty hakemaan. Kannattaa ehkä kysyä asiaa suoraan kyseisiltä lehdiltä.
https://www.apu.fi/yhteystiedot
https://seura.fi/
Tein Helmet haun sanoilla lapsuus ja traumat. Haku tuotti 266 teosta, jotka ovat aikuisten osastolla. Joukossa on sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Esim.
En voi lakata ajattelemasta kuolemaa / Venla Pystynen. tai Eloonjääneet / Alex Schulman ; suomentanut Jaana Nikula.
Tietokirjoista esimerkkejä Lapsuuden kehityksellinen trauma : syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen / Juha Klaavu. tai Naisvangit : rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa / Sonja Saarikoski. Linkki hakutulokseen
Kyseessä lienee Robert Holdstockin Alkumetsä ja sen itsenäiset jatko-osat Metsän henget, Holvi metsään, Merlinin metsä, tai, Magian näky ja Norsunluuportti, joihin näkee viitattavan myös Alkumetsän tarinoita -sarjana.
Lea Lyytikäisen sukulaisuussuhteet taitavat jäädä arvoitukseksi. Juri Nummelin mainitsee kirjassaan Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ Kustannus 2007) seuraavaa: Lea Leksistä ei löydy juurikaan tietoa. Hänen oikea nimensä oli Lea Lyytikäinen, mutta se lienee ainoa tiedonmurunen.
Kirjallisuudessa ns. julkaisijafiktio, kirjallisen tekstin esittäminen jonkun toisen kirjoittamaksi tai vaikkapa löydetyksi käsikirjoitukseksi, ei ole ollenkaan tavatonta, vaan varsin tavanomainen kerronnallinen keino etenkin 1900-lukua edeltävässä proosakirjallisuudessa. Se, että vastaava silmänkääntötemppu tehdään teoksen maailman asemesta reaalitodellisuudessa, kustantajatasolla, on sitä vastoin perin harvinaista. Silloin tällöin toki saattaa törmätä keksittyihin identiteetteihin, kuten meillä äskettäinen Silvia Classic, ja toisinaan salanimillä julkaisevien kirjailijoiden markkinoinnin yhteydessä vähintäänkin sivutaan Nisonius-tapausta (esimerkkinä mainittakoon Pirkko Saisio ja "vankila-alan ammattilainen" Jukka Larsson). Ulkomaisista...
Tässä on jo vähän kertaustakin, mutta kirjoitan perusteelliset ohjeet muitakin asiakkaita silmällä pitäen.
Pyydän tarkistamaan tiedot HelMet-ohjeiden kohdan Omat tietoni – Ilmoitustavan valitseminen mukaan: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi sähköpostin ja onko sähköpostiosoitteesi oikein. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja ettei roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia.
Ilmoitukset tulevat osoitteista circadm@www.helmet.fi, exporter@www.helmet.fi tai iii@kirjtuo2.helmet.fi. Salli postin vastaanottaminen näistä osoitteista.
Sähköpostin lähettäjäosoitteet ovat muuttuneet ja muutoksesta...
Jasso Toenperä on nimeltään Joroisten, Juvan ja Rantasalmen yhteinen kirjastoauto, joka lähti keväällä 2007 ajamaan reittiään. Nimestä järjestettiin kilpailu. Voittajaehdotuksen ”Toenperä” teki Kaija-Leena Hänninen. Kirjaston henkilökunta antoi etunimen ”Jasso”, sillä paikallista kulttuuria edustaa auton logo, juvalaisen sarjakuvapiirtäjän Jii Roikosen Jasso-kissa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastopro/ajankohtaista/arkisto/tiedote…
Helmet-kirjastoissa CD-muotoisten äänikirjojen laina-aika on ihan normaali 28 päivää. Lainan voi uusia viisi kertaa, mikäli kyseisestä nimekkeestä on vapaita kappaleita.
Kotimaisten elektronisten äänikirjojen laina-aika on joko 14 päivää tai yhden päivän. Kotimaisia äänikirjoja voi lainata Ellibs-palvelussa. Ruotsinkielisten elektronisten äänikirjojen (Elib-palvelu) laina-aika on 28 päivää.
Overdrive-palvelu tarjoaa englanninkielisiä e-äänikirjoja ja niiden laina-aika on viikko tai kaksi viikkoa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
