Tässä muutamia viitteitä:
MATSON, Alex: John Steinbeck, kirjailijakuvan luonnos. Tammi, 1948.
(sekä itse kirjailijasta että hänen teoksistaan)
OTAVAN suuri ensyklopedia, osa 8. Otava, 1978. s. 6453 - 6454
(John Steinbeckin elämäkerta tiiviisti esitettynä)
RUNNQUIST, Åke: Nykykirjailijoita. Tammi, 1964. s. 208 - 210
Ebsco - ja ALEKSI -tietokannoista löytyy kirjailijasta lehtiartikkeleita sekä suomen -että englanninkielellä.
Yleensä tietosanakirjat ova terinomaisia kirjailijaelämäkertojen tietolähteitä
WWW-osoitteita:http://users.dedot.com/mchs/steinbeck.html
http://www.sjsu.edu/depts/steinbec/srchome.html
http://www.educeth.ch/english/readinglist/steinbeckj/
Kyseinen sitaatti on Ralph Waldo Emersonin esseestä Ystävyydestä.
J. A. Hollo on suomentanut Emersonin esseitä. Hänen suomennoksessaan kyseinen sitaatti kuuluu näin:
"Meidän täytyy olla omamme ennen kuin voimme olla toisen oma."
https://www.gutenberg.org/files/16643/16643-h/16643-h.htm
Ralph Waldo Emerson: Esseitä (suom. J. A. Hollo, 1958, s.135)
Runot löytyvät Laura Latvalan runokirjasta Hulivili-kili ja muita lastenrunoja (WSOY, 1952). Kirjan ensimmäinen runo ei tosin ole Hulivili-kili, vaan Yksinäinen orava. Voit tilata kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Kesällä 1974 Rauni Mollberg sovitti ja ohjasi Aapelin teoksen Siunattu hulluus tv-elokuvaksi. Muutamia kohtauksia kuvattiin Kuopion keskustassa, muun muassa elokuvateatteri Palatsin aulassa. Osa kuvattiin Ranta-Toivalassa, joka on osa Kuopion kaupunkia. Ranta-Toivalan tie sen varrella olevat talot ja ladot ovat keskeisiä paikkoja Rummukaisten veljesten tarinassa. Valmissa elokuvassa on Ranta-Toivalan maisemissa kuvattua osuuutta noin 45 minuuttia.Vuorikarin mukaan lato, jossa elokuvassa pidetään sadetta, sijaitsee lähellä Ranta-Toivalan Uuhilahden pohjukkaa. Paikalta on Jännevirran sillalle vajaa kolme kilometriä ja toiseen suuntaan Toivalan risteykseen viisi kilometirä.Elokuvassa on kohtaus jossa poliisi pysäyttää Rummukaisten...
Elokuvatietokanta IMDB:n kautta löytyy tieto, että sarjasta on julkaistu kahdeksan DVD:n paketti, jossa myös kysymäsi jakso on mukana, siis ilman suomenkielistä tekstiä tai dubbausta:
https://www.imdb.com/title/tt0682218/mediaviewer/rm952834304
Wikipedia-artikkelin mukaan VHS-muodossa sarjasta on julkaistu suomeksi tekstitetyt versiot osista 1 ja 2, ja osista 3-8 suomeksi puhutut versiot:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pesukarhut_(piirrossarja)
Se, missä osassa etsimäsi jakso on, ei selvinnyt.
Riippuu kunnasta. Joissain kaupungeissa julkaistiin osoitekalenteria, josta ilmeni asukkaiden osoitteet. Osoitteet olivat myös puhelinluetteloissa.Jos paikkakunnalla ei ole julkaistu kumpaakaan tai niitä ei ole säilynyt, osoitteen selvittäminen menee salapoliisityöksi, jossa pitää yhdistellä tietoja monista eri lähteistä. Riippuu täysin tapauksesta, mitä lähteitä pystyy käyttämään - tietoja voi löytää esimerkiksi paikallishistorioista ja vanhoista digitoiduista sanomalehdistä. Kannattaa myös ottaa huomioon, että maaseudulla ei välttämättä käytetty nykyaikaista kadun nimeen ja numeroon perustuvaa osoitesysteemiä, joten osoite voi olla luonteeltaan hyvin epämääräinen.
Silja on suomalainen nimi joka on muunnelma Ceciliasta, joka juontuu muinaisroomalaisesta sukunimestä Caecilius (1). Sivustolla https://www.ancestry.com kerrotaan englannista vapaasti suomennettuna:"Silja-nimi on suomalaista alkuperää ja se yhdistetään usein luonnon kauneuteen, erityisesti sinikelloon tai vuokkoon. Suomalaisessa kulttuurissa kukilla on usein merkittäviä merkityksiä, ja Silja edustaa ominaisuuksia, kuten herkkyyttä ja viehätystä, jotka ovat luontaisia näille kukille. Lisäksi nimi tuo mieleen kuvia rauhallisista maisemista ja Suomen kansallispuistojen kasviston lempeästä olemuksesta. Historiallisesti Silja-nimeä on käytetty pääasiassa Suomessa, ja sillä on kulttuurinen merkitys suomalaisessa kansanperinteessä ja...
Kysymäsi kappale löytyy kaseteilta Kotikirkkoni joulun kellot ja Valkeaa joulua. Kappaleen ovat tehneet Kelavirta, Pentti (sävellys, sanoitus) ja Hulkkonen, Jaakko (sovitus).
Wicca-uskonnosta on todellakin vaikea löytää kirjallisuutta suomeksi. Harri Heinon teoksessa "Mihin Suomi uskoo tänään", WSOY 1997 on sivuilla 366-368 lyhyt esittely aiheesta. Hakusanoilla "noituus -- Iso-Britannia" ja "noidat --naiset" löysin lisäksi muutaman uskontotieteen opinnäytetyön, joiden uskoisin käsittelevän wicca-uskontoa : Jussi Sohlbergin "Magian harjoittaminen uusnoituudessa" / Hgin yliopisto, Turun yliopistoon on Eija Viskari tehnyt 1990 pro gradu-työn "Englantilainen uusnoituus : taustaa, kehitysvaiheita ja peruspiirteitä". Helsingin yliopiston Folkloristiikan laitokselle on Minnamaria Ahokas tehnyt 1997 proseminaarityön "Velhonaisen älä anna elää" 2. Moos. 20:18 : vertaileva tutkimus naisnoidista Suomessa, Isossa-...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme valitettavasti varsinaisesti vastaa esseekysymyksiin. Lyhyesti voisin sanoa, että nähdäkseni varsinkin nykyisessä nuortenkirjallisuudessa pyritään ottamaan huomioon ja käsittelemään kulloisellekin ikäluokalle tyypillisiä kiinnostuksen kohteita ja ongelmia (murrosikään liittyviä kysymyksiä, koulukiusaamista jne.) sellaisella tavalla ja sellaisella tasolla, joka puhuttelee nimenomaan nuoria. Teksti voi olla helppolukuisempaa kuin aikuisten vastaavissa genreissä ja käytetty kieli epämuodollista puhekieltä, jossa on nuorten tyypillisesti käyttämiä sanoja ja sanontoja.Nuortenkirjallisuuden genreihin voit tutustua lisää esimerkiksi Kirjasampo-palvelussa, tässä on linkki Nuortenkirjallisuus | Kirjasampo...
- Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970)
Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo
- Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo
Ensimmäinen suomalainen versio:
Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä
- Moi moi vain: alkuperäinen levytys
Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975
Suomeksi...
Kaivatut lorut kyllä löytyivät, mutta valitettavasti ei sellaista aapista, joka sisältäisi ne molemmat.
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958.
"Killi Kiiskistä" vastaa nimeä lukuunottamatta Kissa Killinen, joka on Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen Kultaisessa aapisessa (WSOY). Sen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Kyseessä on kreikan kielen kirjain M μ (mi, suomeksi myy). Ks. esimerkiksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_kieli kohta Katso myös: Kreikkalaiset kirjaimet (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalaiset_kirjaimet )
Tuollaisia kirjoja on olemassa, joskin osa näyttää olevan enemmän sanakirjoja kuin varsinaisia tarinallisia kertomuksia. Kirjoissa ”Opi ruotsia Akun ja Mikin kanssa” ja ”Ruotsia Ankkalinnasta” on sekä kuvia, joissa olevia asioita selitetään suomeksi ja ruotsiksi, sekä lyhyitä sarjakuvia, joiden tekstit ovat kummallakin kielellä. Samanlainen englanniksi on ”Englantia Ankkalinnasta”. ”What's up, duck? : opi englantia Aku Ankan kanssa” on ehkä tyyliltään vähän haastavampi, sillä sen sarjakuvissa ei ole suoraan suomennoksia vaan sanastoja, joiden avulla lukija voi tulkita sarjakuvia.
Sanakirjamaisia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat kirjat:
1000 sanaa ruotsia ja englantia (Schwager & Steinlein, 2011)
Ensimmäinen sanakirjani : suomi-...
Sitaatti on peräisin Mikko Lehtosen kirjasta Merkitysten maailma (Vastapaino, 1996), s. 13.
"Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdistaminen itsestään selviltä vaikuttaviin seikkoihin."
Putte Possun änkytyksen on selitetty johtuvan siitä, että roolin alkuperäinen ääninäyttelijä Joe Dougherty oli itse änkyttäjä.
https://www.mentalfloss.com/article/74224/reason-porky-pig-stutters
Hei,
Kyseessä on elokuvien luokittelussa kovinkin yleinen hybridi. Kyseessä on siis elokuva, jossa on sekä komediallisia, että draamallisia elementtejä. Kyseessä ei siis ole puhdas komedia, vaan vakavampiakin elementtejä. Vastaavasti käytetään termi tragikomedia, joissa tragediasta poiketen on onnellinen loppu. Draamatragediaa ei käytetä ehkäpä siksi, koska draaman on ajateltu sisältävän tragiikkaa, eikä näin ollen termissä ole kahden edellisen termin mukaista kontrastia.
Termin tarkoituksena on ehkä laajemman yleisön tavoittaminen eli myös niiden, jotka pitävät komediaa kevyenä (vaikka hyvä komedia on ehkäpä jopa vaikeampi laji kuin draama) ja sitä myöten heppoisempana elokuvana. Esimerkiksi Oscar-ehdokkaina on harvoin...
Martin Sorrell on kääntänyt Baudelairen Le Spleen de Paris -kokoelman englanniksi nimellä Paris Spleen. Tässä kokoelmassa on mukana myös englanninnos Un hémisphère dans une chevelure -runosta.
Paris Spleen löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2060583
Mr. Bluen levytti suomeksi Raptori-yhtyeestäkin tuttu Kaivo (Tero Kaikkonen).
Kaivo - Herra Huu
Kaivo - Herra Huu - YouTube
Kaivo Discography | Discogs
Tove Janssonin teoksessa Taikatalvi (Trollvinter, 1957) Tuu-tikki sanoo Muumipeikolle talvisessa metsässä juuri näin: "Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi." Vuonna 1994 ilmestyneessä 14. painoksessa tämä sitaatti on sivulla 22. Teoksen suomensi Laila Järvinen.
