Mikäli tarkoitat kaukolainausta Sibelius-Akatemiasta, voit tehdä kaukolainapyynnön Vaskin sivulta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana kohdasta Kaukolainat ja sitten "Kaukopalvelutilaus".
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, ja sen avulla voit hyödyntää koko kirjastoverkkoa. Jos missään Vaski-kirjastossa ei ole haluamaasi teosta, se voidaan tilata muualta kaukopalvelun kautta. Kaukolainat ovat maksullisia. Kirjastot perivät kaukolainoista lähettävien kirjastojen maksujen lisäksi tilausmaksun (4 €).
Euroviisujen historiaa löytyy Euroviisujen sivulta, https://eurovision.tv/events. Sieltä löytyvät kilpailut vuosittain ja myös maat, jotka ovat olleet mukana. Grand final-osasta voi tutkia, mitkä maat ovat olleet finaalissa, siitä lähtien, kun kilpailu muuttui moniosaiseksi.
Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/submit/name/hazar kertoo, että nimi olisi naisennimi ja peräisin persiasta. Selvittelin asiaa persian kieltä osaavalta kollegaltani. Hän kertoi, että ”hazar” viittaa persian kielessä tiettyyn lintulajiin eli etelänsatakieleen (Luscinia megarhynchos). Sen merkitys arabiassa on hänen mukaansa ’tuhat’, mutta luultavasti merkitys on tosiaan tullut persiasta ja linnusta. Mitään tieteellistä varmuutta alkuperään ei toki ole, koska meillä ei ole persiankielisiä nimikirjoja, joissa tuota alkuperää kerrottaisiin, mutta toivottavasti tämä riittää.
Jorvaksentie kulki alun perin Lauttasaaresta Jorvakseen. Myöhemmin Jorvaksentietä ryhdyttiin kuitenkin korvaamaan uudemmalla moottoritiellä, ja nykyään virallisesti Jorvaksentieksi kutsutaan enää kantatien 51 Kirkkonummen puoleista osuutta.Tiiviin kuvauksen Jorvaksentien historiasta voi lukea muun muassa Matti Grönroosin Suomen tiehistoriaa käsittelevältä verkkosivulta: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Kantatie_51Painetuista lähteistä Jorvaksentien vaiheista voi lukea esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 1987 julkaisemasta "Tienpitoa Uudellamaalla : tienpitoa vuoteen 1920 : Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri 1920-1985".
Voisiko muistelemanne novelli olla Maila Talvion ”Leijona-nappi” novellikokoelmasta ”Lokakuun morsian : kertomuksia” (WSOY, 1948)? Se sisältyy myös hänen novellikokoelmaansa ”Rakkauden riemut ja tuskat : valittuja novelleja” (WSOY, 1949) ja kirjaan ”Kootut teokset”, osaan 12. Novellissa muistoksi jää leijonanappi.
J. Karjalainen kertoo ”Ankkurinapin” synnystä Populaarimusiikin verkkomuseon (Pomus) artikkelissa. Laululla ja Talvion novellilla ei näytä olevan mitään yhteyttä.
Talvio, Maila: Kootut teokset:
https://www.satakuntalainenosakunta.fi/mailatalvio/
J. Karjalainen ”Ankkurinapista” Populaarimusiikin museon artikkelissa:
http://wiki.pomus.net/wiki/Ankkurinappi
Kirjastokortin numeroa ei voi lähettää sähköisesti. Mikäli sinulla on lainoja, niin lainat eivät eräänny 16.3. – 19.4.2020.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Hei, etsimäsi kirjat ovat varmaankin Stanislav Rudolfin kirjoja. Häneltä löytyy seuraavat suomennetut nuorten kirjat :-Hellästi virkattu aika-Minustako urheilija-Päivänkakkaroita linnanneidille-Tonnikala-Tyttö kuin punapippuri-Uhmamielinen syksyKaikki nämä kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta.
Yksi tunnetuimmista etsimiskirjojen tekijöistä lienee brittiläinen Martin Handford, jonka tekemiä Vallu-kirjat ovat. Ensimmäiset Vallu-kirjat julkaistiin englanniksi jo vuonna 1987. Alla olevissa englanninkielisissä artikkeleissa kerrotaan kirjojen synnystä.
Entertainment Weekly http://ew.com/article/1990/12/14/wheres-waldo/
Independent https://www.independent.co.uk/arts-entertainment/books/news/wheres-the-…
The Guardian https://www.theguardian.com/business/2007/jan/22/6
Uudempia etsimiskirjoja ovat tehneet 2010-luvulla mm. ranskalainen kuvittaja Thierry Laval ja San Franciscossa asuva Neiko NG sekä monia Disneyn tai Dreamworksin elokuviin tai lisensoimiin hahmoihin liittyviä etsimiskirjoja piirtänyt Art Mawhinney.
Vaikka Mauri Kunnaksen...
Kyseessä voisi olla Anya Setonin Vihreä hämärä.
Kirjassa nuori Celia Marsdon on juuri mennyt naimisiin, ja muuttaa miehensä kanssa uuteen kotiinsa, perinteikkääseen Medfield Placen kartanoon.
Mutta Celia kuitenkin tuntee usein itsensä onnettomaksi. Hän tuntee kummallista, epämääräistä pelkoa, ja Richard, hänen miehensä, on alkanut käyttäytyä omituisesti, kuin vältellen.
Todelliset syyt ymmärtää vain yksi henkilö, intialainen lääkäri Akananda. Ja Akananda tietää kuinka Celia voidaan pelastaa, kun hän tiedottomana häilyy elämän ja kuoleman rajoilla ja länsimäinen lääketiede joutuu tunnustamaan avuttomuutensa. Celia on saatava palaamaan vuosisatojen taakse; hänen on aikaisemmassa hahmossaan, 1500-luvun Celiana elettävä menneet...
En pääse tähän hätään itse käsiksi kuin pieneen osaan J. K. Karia käsittelevästä materiaalista, joten en voi antaa erityisen tarkkaa tietoa siitä, mistä löytäisit tietoa Karin vaiheista Karvalassa.Suosittelen sinua tutustumaan muun muassa Kansallisbibliografian listaamiin Karia koskeviin lähteisiin: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4585Suosittelen lisäksi tutkimaan Kariin liittyviä dokumentteja työväenarkistosta: https://www.tyark.fi/ Työväenarkisto tarjoaa myös neuvontaa liittyen aineiston etsimiseen.
Kysymyksesi on todella haasteellinen. Yritin kysellä apuja sieltä täältä kollegoilta, mutta vastauksena oli syvä hiljaisuus. Ehdotankin, että kyselet vielä lisää esim. alla olevista runous-linkeistä (esim. Lukukeskuksesta http://www.lukukeskus.fi/ ) ja yliopistojen kirjallisuuden laitoksilta, esim. Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitokselta, http://www.helsinki.fi/hum/skl/ .
Kuvauksesi siitä, mitä kaipaat, sopisi Helena Sinervon vuonna 2004 ilmestyneeseen romaaniin Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Mutta tässä on siis kyseessä romaani, ei runous. Aikoinaan myös Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä oli kirjoitettu niin, että päähenkilöiden esikuvat olivat...
Vaellussauvan valmistamisesta löytyy tietoa ainakin Mikael Nikun kotisivuilta: http://www.helsinki.fi/~mniku/partio/partio-partiosauva.html.
Eri puulajien ominaisuuksista kerrotaan esim. PuuProffa-sivustolla: http://www.puuproffa.fi/proffin/index.php?option=com_content&task=view&….
Vinkkejä ja kokemuksia voisi kysellä myös Vaellusnetin keskustelupalstalta: http://www.vaellusnet.com/turinat/index.php.
Tarkoittanet Aljazeera-tv-yhtiötä. Osoite heidän englanninkieliselle sivulleen on: http://english.aljazeera.net/HomePage . Kanava ei kylläkään ole irakilainen eikä missään nimessä fundamentalistinen. Se perustettiin v. 1996 Qatarissa korvaamaan BBC:n lopettamat arabiankieliset tv-lähetykset. Suomalaiset tiedotusalan ja kansainvälisen politiikan asiantuntijat vertaavat Aljazeeraa CNN:ään tai jopa BBC:hen.
Ennen Irakin sotaa, jolloin kanava putkahti myös länsimaalaisten tietoisuuteen, Aljazeera oli saanut paljon vihamielistä kritiikkiä vanhoillisista arabimaista, koska se ensimmäisenä ryhtyi käsittelemään niissä esiintyviä epäkohtia ja vielä arabian kielellä.
Kun suurten kriisien aikoina pyrkii objektiiviseen tiedonvälitykseen, joutuu...
Frederikin esittämän Titanic-kappaleen taustalaulajat 1980-luvulla olivat Meiju Suvas, Kaija Koo, Helena Lindgren ja Tuire Pentikäinen.https://yle.fi/a/20-89022
Kyllä nämä HelMet-kirjastoista löytyvät kaikki kahdeksan suomeksi. Kolme niistä on myös ruotsiksi saatavana.
Linkki kirjailijan tuotantoon HelMet-tietokannassa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SGrethe%20Dirckinck-Holmfeld…
Samaa asiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vanhat vastaukset saat näkyviin palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla rahanarvo.
Suomen Pankin rahamuseon sivuilta löytyy rahanarvolaskuri, jonka avulla voi selvittää kuinka paljon tietyn vuoden rahasumma olisi nykyrahassa sekä vertailla eri aikakausina myytyjen hyödykkeiden hintoja keskenään. Laskuri löytyy osoitteesta http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html
Kirjastossa rahanarvoa käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 36.2 ja rahan historiaa ja numismatiikkaa luokasta 90.52.
Yksittäisiä lehtinumeroita ei voi varata HelMet-palvelun kautta. Varaus järjestyy puhelimitse (soita kirjastoon ja varaa kirjastokortti lähelle) tai kirjastokäynnin yhteydessä (virkailija tekee varauksen).
hei,
Ainakin Faravidin maa - Pohjois-Suomen historia -niminen teos käsittelee jonkin verran aikaa ennen kristinuskoa. Sen ovat toimittaneet Kyösti Julku ja Jorma Ahvenainen. Oulu 1985.
myös näistä voisi olla apua:
Ylimaunu, Timo; Kvenland 1000; Perämeren rannikon ihminen rautakaudella. Kemi 1995.
Old Norse and Finnish religions and cultic place-names. Åbo 1990.
Häkkinen, Kaisa; Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Helsinki SKS 1996.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta voit hakea itse lisää teoksia asiasanoilla "rautakausi" "esihistoria" "suomi" "varhaishistoria" "nimistöntutkimus" "asutushistoria". Lindan käytöstä voit kysyä lähikirjastostasi. Mielenkiintoisilta vaikuttavat teokset on mahdollista kaukolainata...
