Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy hieman taustatietoa sukunimestä.Kittilän Tepsan kylän on kerrottu saaneen nimensä 1600-luvulla sinne tulleesta Tepsa-nimisestä asukkaasta. Tepsoja on myös Sodankylässä (jonka Tepsan taloa pidetään Orajärven vanhimpana), Kemijärvellä ja Tervolassa. Pelkosenniemellä on Tepsanlampi.Väestörekisterin sukunimihausta löytyy kuinka monella on Tepsa sukunimenä: Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto
Hyvä suomenkielinen lähde hampaidenhoidosta maallikolle on Suomen Hammaslääkäriliiton sivuilla:
http://jasenpalvelut.hammasll.fi/suu/hammashoito/ .
Kannattaa katsoa myös Lääkärikirja Duodecimin Suun ja hampaiden sairaudet: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=dlk&p_sela… .
American Dental Associationin sivuilla on sekä ammattilaisille että maallikoille suunnattua tietoa: http://www.ada.org/ . Toinen hyvä englanninkielinen lähde on MedlinePlus: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/dentalhealth.html
Nämä ja muutama muu linkki löytyvät Makupalojen hammaslääketieteen kategoriasta: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=384e0b16-d7b6-4e9a-acb5… .
Muutamia esimerkkejä aiheeseesi liittyvistä kirjoista:
- Welling, Heini: Turhamainen mies - narri vai sankari
- Selin, Jaakko: Kiinalaiset jalat
- Ruotsi, Suvi: Mies pukeutuu
Muita miehen pukeutumista koskevia, Oulun kaupunginkirjastossa olevia kirjoja voit katsoa aineistotietokanta-Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1145877255&ulang=fin kahdella asiasanalla, miehet pukeutuminen.
Asiasanoilla, miehet kauneudenhoito löytyivät
- Sillä silmällä: Fab Five - viisikon opas miehelle
- Bäckström, Bror: Mistä tyyli: Bror Bäckström ja miehen elämää
Kovin paljon miesten kosmetiikan käytöstä ei edellämainituissa teoksissa ole. Aikakauslehdissä asiasta usein kirjoitetaan, esim.
- Silvola, Jenni: Mies & kosmetiikka,...
Väinö Linnan Tuntematon sotilas -kirjassa Kariluoto pani Ukkolan reppuun jumalattoman kiven.
Lähde: Helen, Olli: Tunnetko tuntemattoman? Aamulehti, 2005.
(sivu 117)
Korkeasaaren eläimet saadaan pääasiassa toisista eläintarhoista. Niitä ei osteta eikä myydä, eikä pyydystetä luonnosta. Eikä niiden osalta voi siis edes puhua varsinaisesta luontoon palauttamisesta. Eläintarhan yhteydessä toimii Villieläinsairaala, joka ottaa vastaan avun tarpeessa olevia villieläimiä ja hoitaa ne kuntoon . Vuosittain noin 40 % Villieläinsairaalaan tuoduista eläimistä kuntoutuu ja vapautetaan luontoon. Jotkut Villieläinsairaalassa hoidetut eläimet otetaan eläintarhaan pysyvästi.
Tarkempia tietoja voi kysyä suoraan Korkeasaaren eläintarhan asiakaspalvelusta. Heille voi lähettää kysymyksen verkkolomakkeella.
https://www.korkeasaari.fi/palaute/
Virittäjä-lehdessä 1&2, 1920 on T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella ( s. 1-57 s.). Siinä
viitataan Saija-alkuisiin paikannimiin eri puolilla Suomea (Hartola, Kittilä) ja kerrotaan että nimi on muinainen miehennimi Kemin-lapissa ja siitä johtuu sukunimi Saijets. Inarissa tunnetaan myös taruolento nimeltään
Caijadž.
Koivu on saameksi soahki, nuri k. látnjá, tunturik. lageš, laho k. stohkki ; koivupölkkŧ. čoska ja koivuselänne. maras ; koivikko soahkevuovdi (koivumetsä)
ILmari Mattus kirjoittaa Erämaan paikannimistö -artikkelissa (Tapio Tynyksen toimittama "Vätsäri", 2000):
Sainiemi, Cainjarga, Akulahden rannalla. Muistitiedon mukaan Caija-niminen pakanuudenaikainen mies on elänyt Inarissa (s. 304...
Neito ja kuolema -kappale löytyy Hortto Kaalon levyltä Hai hortto kaalot ja kokoelmasta Aikuisten suosikkeja. Äänitteet ovat kuitenkin niin vanhoja, että niitä löytyy vain muutamasta Suomen kirjastosta vinyylilevyinä.
Ostamiseen en osaa antaa muuta vinkkiä kuin levydivarit tai internetin vanhojen levyjen myyntisivut. Joihinkin näistä voi myös jättää puutelistan.
Renegadesin Cadillacin nuotit ja sanat englanniksi sisältyvät mm. nuottijulkaisuun "Käymme yhdessä ain ja muita 60-luvun hittejä", julkaissut Fazer vuonna 1986.
Ilkka Nummelan väitöskirjan mukaan puolustusmenojen kasvun aiheuttama valtion talouden ekspansio vuosina 1940-1944 rahoitettiin ”…kasvaneen verotuksen ohella lisäämällä valtion velkaa. Osittain se toteutettiin ottamalla lainaa Suomen pankista eli setelirahoituksella. Sen osuus oli suurimmillaan vuosina 1940 ja 1941, jolloin se oli molempina vuosina viitisen miljardia markkaa. Myös yksityispankit joutuivat turvautumaan tuolloin Suomen Pankkiin turvataukseen oman maksuvalmiutensa. Kokonaisuutena Suomen valtionvelka ei ollut kymmentäkään prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 1938. Valtion asema kotimaisilla rahamarkkinoilla oli suhteellisen hyvä, koska kilpailijoita oli vähän. Tämä näkyi valtion maksaman koron laskuna sodan alkuvuosina....
Keurulainen on asukkaan lähtöpitäjää ilmaisevasta lisänimestä kehittynyt sukunimi, joka osoittaa, mihin asti Keuruulta on aikoinaan lähdetty uudistiloja raivaamaan.
Sana 'keuru', josta Keuruu juontuu, merkitsee käyrää, kourua.
Lähde: Mikkonen-Paikkala: Sukunimet (2000)
Laulajan muotokuva (1984) -kokoelmalla oleva kappale Tänä yönä on ilmestynyt alun perin vuonna 1981 samannimisellä levyllä. Suomen kansallisdiskografian ja Discogsin mukaan kappaleen on sanoittanut ja säveltänyt esittäjä Harri Saksala itse.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4620437?_=1682052795278…
https://www.discogs.com/release/5151111-Harri-Saksala-T%C3%A4n%C3%A4-Y%…
Monia Carlos Ruiz Zafonin kirjoja luonnehditaan mm. sanoilla jännityskirjallisuus ja maaginen realismi. Samoja piirteitä löytyy monista allamainittujen kirjailijoiden teoksista. Arturo Perez-Reverte on lisäksi Ruiz Zafonin tapaan espanjalainen.
- Jonathan Carroll
- Arturo Perez-Reverte
- Haruki Murakami
- Johanna Sinisalo
Reserviupseerikurssin 45 (5.2.-27.4.1940) kurssijulkaisu löytyy ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastolta Helsingistä. Pääkirjasto on avoin myös siviiliasiakkaille, tervetuloa! Mikäli olette pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ettekä pääse itse paikalle, voitte pyytää myös lähintä kunnan/kaupunginkirjastoanne tekemään julkaisusta kaukolainatilauksen.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston www-sivut (sijainti, aukioloajat ym.): http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Eve Hietamiehen romaania Yösyöttö (2010) ei ole käännetty englanniksi tai saksaksi. Teoksen käännösoikeuksia ei myöskään ole toistaiseksi myyty saksannosta tai englanninnosta varten.
https://finna.fi
http://www.finlit.fi/fili/
Kaukolämpöjohdot lämpöeristetään tehokkaasti, mutta lämpöhävikkiä syntyy silti jonkin verran. Johtojen siirtämästä energiasta Suomessa kuluu jakeluverkon lämpöhäviöihin 8−9 prosenttia, isoimpien kaupunkien verkoissa 5−8 ja harvemmin asuttujen pienten taajamien verkoissa 10−15 prosenttia.
https://energia.fi/energiasta/energiaverkot/kaukolampoverkot
Tarkemmin aiheesta:
Lämpöhäviöt kaukolämpöverkossa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/161529/kandidaatintyo_maja…
Kaukolämpöverkon lämpöhäviöiden tarkastelu https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158097/Kalliokoski_Henri…
Säähistoriamme vahvin ehdokas etsityksi vuodeksi lienee 1867. Talvi oli sinä vuonna poikkeuksellisen ankara: vielä maaliskuussa eteläisimmässäkin Suomessa mitattiin alle –30°C:n lämpötiloja ja huhtikuussakin oli vielä parinkymmenen asteen pakkasia. Toukokuu oli kylmä, joten lumi väheni hitaasti. Vielä kesäkuun puolella oli metsissä ja soilla suuret määrät lunta sekä monet järvet jäässä.
Touko-kesäkuun vaihteesta löytyy useita mainintoja hevoskyydeistä järvien jäillä. 28.5. matkattiin hevosella Impilahdesta suoraan Laatokan yli Käkisalmeen. Lahden seudulla ajettiin Vesijärven yli reellä ja hevosella vielä 29.5. Parikkalassa ajettiin hevosella kirkon läheisellä järven selällä 2.6. Tohmajärvellä taivallettiin hevospelillä jäätä pitkin 4.6....
Aprillipäivän tarkkaa syntyä ei tiedetä. Eräs teoria on, että päivä on saanut alkunsa Ranskassa 1582. Maa oli siirtynyt juliaanisesta kalenterista uuteen gregoriaaniseen kalenteriin jo 1563. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin alettiin vääränä päivänä uutta vuotta viettäviä sanoa Huhtikuun hölmöiksi. "Some historians speculate that April Fools’ Day dates back to 1582, when France switched from the Julian calendar to the Gregorian calendar, as called for by the Council of Trent in 1563. In the Julian Calendar, as in the Hindu calendar, the new year began with the spring equinox around April 1.
People who were slow to get the news or failed to recognize that the start of the new year had moved to January 1 and...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Saukkonen” varhaisimmat kirjalliset merkinnät ovat peräisin Etelä-Karjalasta ja Savosta. Myöhemmin se on ollut yleinen nimi koko Itä-Suomessa. Luultavasti ainakin osa nimen itäisemmistä esiintymistä on lainattu venäläisestä nimestä ”Savko” tai ”Savvatij”.
