Finlex ja Suomen laki ovat kahden eri sisällöntuottajan samasta lähdemateriaalista toimittamaa aineistoa.
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy.
Painettua Suomen laki -teosperhettä ja sen perustana olevaa tietokantaa toimitetaan, ylläpidetään ja kehitetään Alma Talentin Suomen laki -toimituksessa. Alma Talentin Suomen laki -palvelu on maksullinen.
https://www.almatalent.fi/kirjat-ja-sisaltopalvelut/suomen-laki
Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää...
Aaro Hellaakosken runo Marssi kokoelmasta Vartiossa : Runoja sodan vuosilta (1941). Runo on julkaistu myös Hellaakosken runojen kokoelmassa Runot. Voit lukea Marssi-runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Vartiossa-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=1https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=28
Nimenomaan Mikkelin Kurki-sukuun liittyvää tietoa ei löytynyt, mutta Kurki-suvun historiasta löytyy kirjoitus ainakin Historiallisen arkiston numerosta 1 (1866) sekä Suomen sukututkimusseuran vuosikirjasta 44. Viimeksi mainitussa on Tapio Vähäkankaan kirjoitus "Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset" ja lopussa runsas kirjallisuus- ja lähdeluettelo aiheesta. Näistä ehkä pääsisi alkuun, elleivät ne ole jo ennestään tuttuja. Mainitut kirjat löytyvät varmasti ainakin kaikista maakuntakirjastoista.
Maustetyttöjen musiikkia ei vielä tähän mennessä ole julkaistu nuottina. Epävirallisia sointukarttoja heidän kappaleistaan on tehty.
Linkki sointukarttoihin
Professorien työmarkkinajärjestönä ja ammattillisena yhdyssiteenä toimii Professoriliitto, joka on Akavan jäsenjärjestö. Akavan sivuilta löytyy luettelo jäsenliitoista ja luettelo jäsenmääristä. Tiedot edustavat 1.1. 2022 tilannetta. Professoriliiton jäsenmäärä 2617.
https://akava.fi/keita-olemme/jasenliitot/jasenmaarat/
Edellä mainittu lukumäärä kertoo liittoon kuuluvien professorien määrän. Professoriliittoon voi liittyä jäseneksi mm. yliopiston professori taikka häneen verrattavassa asemassa oleva tutkija tai opettaja.
https://www.professoriliitto.fi/jasenyys/hae-jasenyytta/jasenkelpoisuus/
Esim. Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä 600 professoria, tutkimusjohtajaa ja yli-intendenttiä. He edustavat laajasti eri aloja.
https://www...
Kyseessä lienee Giorgio Theotokasin kirjoittama kuunnelma Artan silta. Legenda. Se esitettiin Suomen yleisradiossa 9.11.1964. Tekstin suomensi ja sovitti Tyyne Saastamoinen.
Tieto kuunnelmasta löytyi Helsingin Sanomien digitoitujen lehtien arkistosta.
Voit esittää Yleisradiolle uusintatoiveen.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://helinika.com/2022/01/02/bridge-of-arta/
Mitään kaiken kattavaa listaa Euroopan entisistä pääkaupungeista on vaikea antaa, koska valtakuntien rajat ja nimet ovat muuttuneet niin paljon historian aikana. Oheisella Wikipedian sivulla on englanninkielinen lista maailman entisistä historiallisista pääkaupungeista http://www.absoluteastronomy.com/reference/list_of_historical_national_…
Lisäksi Konstantinopoli oli Turkin pääkaupunki vuoteen 1923 (vuodesta 1930 nimellä Istanbul), sen jälkeen pääkaupungiksi tuli Ankara. Toledo oli Kastilian pääkaupunki 1085-1561 ja 1400-luvulta vuoteen 1561 koko Espanjan pääkaupunki. Bulgarian pääkaupunkeja ovat olleet Preslav, Tarnovo (Tirnovo, Tabrevernovo,1965 alk. Veliko Tarnovo) ja nykyisin Sofia. Kreikan entisiä pääkaupunkeja ovat olleet Aigina (...
Juolukka kukkii touko-kesäkuussa, kevään lämpötiloista riippuen.
Etelä-Suomessa kukinta yleensä tapahtuu toukokuussa. Juolukan kukat
ovat hyvin voimakastuoksuiset, mutta ihminen ei yleensä erota niitten tuoksua, sillä juolukan kasvupaikat rämeet, nevat ja korvet peittävät sen ominaishajullaan. Maultaan juolukka on kuin mauton mustikka.
Hyvä lähdeteos on Toivo Rautavaaran ja Pekka Knuuttilan "Mihin marjamme kelpaavat" WSOY 1981. Saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa :
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472178__SMihin%20marjamme…
Historiallisia nuortenromaaneja löytyy monenlaisia. Kysymyksessä mainitun L.M. Montgomeryn Anna-sarjan ohella sama kirjailija on kirjoittanut myös lyhyemmän Runotyttö-sarjan. Salainen puutarha ja Pikku prinsessa viittaavat myös kiinnostukseen klassikkokirjoja kohtaan, joten Louisa M. Alcottin Pikku naisia jatko-osineen sopisi myös.
Kotimaisia historiallisia nuortenromaaneja ovat mm. 1950-luvulle sijoittuva Rauha S. Virtasen Selja-sarjan kirjat. Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut eri aikakausiin sijoittuvia yksittäisiä nuortenromaaneja sekä todellisiin henkilöihin pohjautuvia romaaneja. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut todellisisiin henkilöihin pohjautuvia kirjoja, joista viimeisin on vuonna 2023 julkaistu Haluan näytellä!...
Churchillin "Blood, toil, tears and sweat" -puhe ei ollut yksi hänen monista radioesiintymisistään, vaan se oli hänen ensimmäinen puheensa Britannian parlamentin alahuoneessa vasta nimitettynä pääministerinä toukokuussa 1940. Englanninkielisenä se löytyy useista Churchillin puheita yksiin kansiin kokoavista teoksista – esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa The unrelenting struggle : war speeches (The Continental Book, 1942), Blood, toil, tears, and sweat : the speeches of Winston Churchill (Houghton Mifflin, 1989) ja Greatest war speeches 1939–1945 (The Folio Society, 2020). Suomennos on luettavissa ainakin kirjasta Sotakronikka : valikoima Englannin pääministerin puheita sotavuosilta 1939–43 (WSOY, 1946; s. 59–60)."Blood, toil, tears and...
Eeva Kilven runo, joka alkaa rivillä "Siis kauneutta on." on kokoelmasta Laulu rakkaudesta (1972). Runolla ei ole nimeä tai otsikkoa, kuten ei hyvin monilla muillakaan Eeva Kilven runoilla.Runo sisältyy myös esimerkiksi Kilven runojen kokoelmaan Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000.Finna-hakupalvelusta voi etsiä tietoa runoista niiden alkurivien avulla.https://finna.fi/
Roomalaisilla ei ollut vain yhtä nimitystä Manalan hallitsijalle. Kreikkalaisperäisten Haadeksen ja Pluton sekä siitä mahdollisesti johdetun Dis (Paterin) lisäksi roomalaisilla oli käytössä etruskiperäinen Orcus.
Lähde: P. Castrén & L. Pietilä-Castrén, Antiikin käsikirja, Otava, 2000
Ensimmäisen kerran vuonna 1969 ilmestyneessä Panu Pekkasen Eläinten vallankumous -suomennoksessa lause kuuluu seuraavasti: "[Etkö sinä pysty ymmärtämään, että] vapaus on enemmän kuin rusettien arvoinen?" Sitaatti on kirjan toisesta luvusta, Lumipallon vastauksesta valkoisen Mollie-tamman kysymykseen.
Jussi Tuomas Kiven uutta suomennosta (2021) en valitettavasti saanut käsiini.
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Alla olevassa blogissa sanat ovat otsikkona Scandinavian Music Groupin Valmis-kappaleen sanoille, mutta kysymiäsi sanoja ei kappaleessa ole:
http://maailmanauraa.blogspot.fi/2014/03/ala-kadota-aikaa-ala-vajoa-uud…
Prinsessan testamentti: lauluja huumeiden uhreilta (säveltänyt ja sovittanut Matti Rag Paananen) -levyllä on kappale nimeltä Älä kadota elämää, mutta senkään sanoitus ei täsmää.
Tunnistaisiko joku lukijoista laulun?
Juhani Niemi julkaisi kirjan nimeltä Suomalaisten suosikkikirjat. Kirjan uusittu painos on vuodelta 1997. Kirja on varattavissa Helmetin kautta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1428481?lang=fin Kirja on yli 20 vuotta vanha ja siten uusimmat tiedot siitä puuttuvat, mutta 1900-luvun lukemisesta se antaa hyvän kuvan. Kirjassa on kirjoihin liittyvää tilastotietoa lukemisesta ja kirjasuosikeista. Kirsin kirjanurkka -blogissa on avattu kirjan sisältöä. http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2011/10/juhani-niemi-suomalaisten.html
Kyseessä on todennäköisesti teos Kerttulan suvusta. Tässä teoksen tarkat tiedot:
Tekijä : Kerttula, Eero
Kirjan nimi : Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988
Julkaisutiedot : S.L. : S.N., 1988
Julkaisutiedoissa merkinnät S.L. ja S.N. tarkoittavat, ettei kustantajaa ja kustannuspaikkaa tiedetä. Kyseisiä lyhenteitä voidaan käyttää myös lähdetiedoissa.
Toivottavasti näistä on apua. Jos kyseessä ei ollutkaan tämä teos, ole yhteydessä suoraan kirjastoon lisätietojen saamista varten.
Uuden kirjastokortin saatte mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä odottaessa. Varatkaa mukaanne voimassa oleva henkilötodistus, ajokortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti.
Kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa aikuisilta kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Muun muassa seuraavissa romaaneissa käsitellään perhettä tai sukua, niiden dynamiikkaa ja vaiheita sekä perheenjäsenten kehitystä. Osassa teoksia on mukana myös laajahko historiallinen perspektiivi ja linkitys samanaikaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Burnard, Bonnie: Hyvästä kodista (Otava, 2002)
Cunningham, Michael: Samaa sukua (Gummerus, 2003)
Desai, Kiran: Menetyksen perintö (Otava, 2007)
Dorrestein, Renate: Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa (WSOY, 2009)
Franzen, Jonathan: Muutoksia (WSOY, 2002)
Honkasalo, Laura: Eropaperit (Otava, 2009)
Ibrahimi, Anilda: Punainen morsian (Tammi, 2010)
Lundán, Reko: Ilman suuria suruja (WSOY, 2002)
McAdam, Colin: Jotain suurta (WSOY, 2005)
McMillan, Terry: Kaikki kotona? (...
