Kyseessä lienee Ruusualttari-kokoelman runo Voimakkaille, joka alkaa "Paetkaa yksinäisyyteen! Olkaa miehiä! / Älkää suostuko surkastuneiksi kääpiöiksi -- " Loppupuolelta löytyvät säkeet "Oppikaa nousemaan kuin aallot myrskyssä. / Ojentakaa veljille kätenne, maailma muuttuu toiseksi." (Pentti Saaritsan suomennos Södergran-valikoimasta Tulevaisuuden varjo; runo sisältyy myös Södergranin lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot).
Jojo, Toto ja Totti ajavat toisiaan takaa Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapisessa" (WSOY, 1968, s. 10). Tämä ja muutkin aapiset ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -palvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kunnas, Kirsi: Aikamme aapinen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927107?term=Jojon&term=…
Kyseinen lausuma on Simone de Beauvoirin teoksesta "Toinen sukupuoli II, Eletty kokemus". Virke aloittaa teoksen ensimmäisen osan "Naiseksi kasvaminen" ensimmäisen luvun "Lapsuus" ja se on suomennettu näin: "Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan".
Teoksen ovat suomentaneet Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski.
Lähteet:
http://www.philo5.com/Les%20philosophes%20Textes/Beauvoir_OnNeNaitPasFe…
de Beauvoir, Simone: Toinen sukupuoli II. (Suom. Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski. Tammi, 2011)
Lahjoitus koostui kymmenestä Volvo Amazonista, viidestä Volvo 144-autosta ja yhdestä Volvo 1800S-autosta. Volkswagen 1500 -autoja oli yksitoista, Opel Recordeja kymmenen, Dodge Darteja kahdeksan ja Pymouth Valianteja viisi ja kahdeksan Moskovits Eliteä.
Osana L75 -juhlavuotta liikkuva poliisi ilmoitti keväällä 2005 etsivänsä vielä mahdollisesti käytössä olevia "tarra-autoja". Tietoa vielä "hengissä" olevista lahjoitusautoista löytyi vain muutamia. Kaksi niistä oli Volvo 144-malleja, yksi Volvo Amazon ja yksi Plymout Valiant. Yksi Volvo 144 S on Poliisimuseossa Tampereen Hervannassa.
Lisätietoa hamsterikeräksestä:
https://www.is.fi/autot/art-2000005679534.html
https://www.kaleva.fi/muutama-tarvan-auto-viela-hengissa/2468048
Suoralta kädeltä tulee mieleen tuore kotimainen kirja, Niina Meron Englantilainen romanssi (Gummerus 2019). Siinä sisarensa häihin Oxfordiin lähtevä nuori kirjallisuutta opiskeleva Nora alkaa selvitellä sulhasen suvun synkkiä salaisuuksia. Tarina on jännittävä kooste goottitunnelmaa, kartanoromantiikkaa ja kirjallisuustiedettä.
Toinen määritelmääsi sopiva uutuuskirja on Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani (Gummerus 2018), jossa Pietariin konsernin sisäistä tarkastusta suorittamaan komennettu Reija löytää itsensä selvittelemästä muitakin kuin tilikirjoista löytyviä sotkuja.
KirjaSammosta löytyy hakusanalla harrastelijasalapoliisit paitsi Alan Bradleyn Flavia de Luce -sarja myös pari hieman vanhempaa romaania...
Tarkoitat varmaankin Helsingin kaupunginkirjaston Vimma-sivustoa:
http://pandora.lib.hel.fi/vimma/
Ikävä kyllä Vimman toiminta lakkasi vuoden 2008 lopussa.
Omia runojasi voit saada verkkoon esim. Rihmasto-sivuston kautta:
http://www.rihmasto.net/index.htm
Alle 18-vuotias henkilö on alaikäinen.
Lapsi tarkoittaa ihmistä syntymästä murrosikään.
Lakikielessä lapsi määritellään usein alle 18-vuotiaaksi. Esim. Suomen lastensuojelulaki pitää lapsena alle 18-vuotiasta. Laki nuorista työntekijöistä määrittelee nuoreksi työntekijäksi 14-18-vuotiaan.
Iästä riippumatta lapsi-sanaa käytetään ihmisen jälkeläisestä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsi
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy eduskunnan pöytäkirjoja 1900-luvun alusta tähän päivään asti. Vanhat pöytäkirjat sisältyvät nimittäin Valtiopäivien pöytäkirjoihin ja näitä meiltä löytyy haluamaltasi aikaväliltä.
Valtiopäivien pöytäkirjat ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei voi saada kotilainaan mutta niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa paikan päällä.
Suomalaisia viihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Elsa Anttila, Tuija Lehtinen, Pirjo Tuominen, Laila Hirvisaari, Anneli Meriläinen, Liisa Tammio, Eira Pättikangas ja Kirsti Manninen
Zolan romaania ”La terre” ei ole tiettävästi suomennettu. Kirja on osa Zolan laajaa sukujen rappeutumista käsittelevää Les Rougon-Macquart -sarjaa, jonka osia on valitettavasti käännettyä vain sieltä täältä ilman mitään kronologista järjestystä. ”La terren” päähenkilön Jean Macquartin vaiheita jatkava ”La Débâcle” puolestaan on suomennettu nimellä ”Sota” (Päivälehti, 1892).
Zolan suomennetut teokset on listattu Wikipedian artikkeliin osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%89mile_Zola, ja ne löytyvät myös Zolan nimellä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Painettujen kirjojen lisäksi Zolan teos ”Pariisi” on ilmestynyt sanomalehdessä jatkokertomuksena, mutta teosta ”La terre” ei liene sellaisessa muodossakaan ilmestynyt...
Maija Vilkkumaan Sä tarviit paremman kuin mä nuotit löytyvät mm. teoksesta Hits 2020 (Otava 2020). Kirjaa on saatavilla Lohjalla pääkirjastosta ja Virkkalasta.
Voisit alkaa metsästyksen Design museosta. Heillä on tarjolla kokoelmien verkkonäyttely. https://image.designmuseo.fi/Categories.aspx?&designer=&manufacturer=&years=23367;23368&cat1=23378&cat2=
Aalto-yliopiston luennosta Suomalaisista painokankaan tekijöistä voisi myös löytyä vinkkejä. https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/158039/mod_resource/content/2/Marian%20luento%203a.pdf
Sekä museo että yliopisto voisivat kenties myös auttaa suoraan tunnistuksessa.
Marimekolla on oma verkkonäyttely http://marimekko.kokoelma.fi/ Samoin Porin puuvillatehtaalla http://www.puuvillansuunnittelijat.fi/nayttely.html
Myös kirjastosta saattaa löytyä apua esim. Helmet-haku asiasanoilla kankaat ja Suomi ...
Näyttäisi siltä, että kirjoittaja tarkoittaa kaukoimella radiota, toisaalta artikkelissa esiintyy myös sana radio.
Kaukoin sanaa en löytänyt sanakirjoista tai esim. radioalan kirjoista.
Kalevi Koukkusen teoksessa Atomi ja missi, vierassanojen etymologinen sanakirja(WSOY, 1990)käsitellään radio sanan etymologiaa. Kaukosen mukaan sana radio otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1917.
1920-luvun alkupuolella tuli käyttöön yleisradio -sana, muita esimerkiksi sanomalehdissä esiintyneitä nimityksiä olivat: laajalähetys, ympäriheitin, säteisradio, sinko, langaton ääni ja kansansäteilijä.
Radio -sanalle on esitetty lukuisia suomenkielisiä vastineita. Radiokuuntelija-lehti järjesti nimestä kilpailun vielä 1937. Kilpailussa palkittiin mm. seuraavat...
Tämä tosiaan on enemmän spekulatiivista kuin todellisuutta. Aiheena se on myös niin spesifi, että yleisen kirjaston asiantuntemus ei siihen riitä. Kannattaakin kääntyä tässä asiantuntijoiden puoleen. Aihe kuitenkin kiinnostaa monia:Nämä kaksi ovat lähteitä, joissa asiaa käsitellään eri kanteilta, mutta kaikilta osin ne eivät täytä asiantuntemuksen kriteereitä:Quora-kysymys- ja vastauspalvelussa pohditaan, miksi kiinteän sillan rakentaminen Maan ja Kuun välille on mahdotonta, mutta jos sellainen tehtäisiin, pystyisikö sillä kävelemään. Ei pystyisi, monestakaan syystä (joista painovoima on yksi).https://urly.fi/3yPaSillan rakentamisen problematiikkaa käsittellään myös täällä: Could We Build A Bridge To The Moon? | Articles on WatchMojo....
Inka on lyhentymä nimistä Ingrid ja Inkeri, jotka kumpikin pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Ingifridh. Se on puolestaan muodostunut Ing-jumalan nimestä ja kauneutta merkitsevästä sanasta frid. Suomen Inkeri-nimi on todella vanha, sen oletetaan olleen käytössä jo esikristillisellä ajalla. Inka tuli ilmeisesti ensin käyttöön Inkerin ja Ingridin lempinimenä ja yleistyi sittemmin myös itsenäisenä nimenä. Nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1973 lähtien.
Liljaa voidaan pitää sekä luontoaiheisena nimenä että suomalaisena vastineena Elisabeth-nimen englantilaisille hellittelymuodoille Lilian ja Lily. Elisabethin taustalla on heprealainen nimi Elisheba, joka tarkoittaa 'Jumala on valani'. Lilja-nimi on tullut Suomessa käyttöön 1800...
Helsingin kortteleiden ja katujen historiasta on kirjoitettu Helsingin vanhoja kortteleja -kirjasarja. Se on aika hyvä lähdeteos, kun etsii tietoa tietyn kadun rakennuksista ja paikallishistoriasta. Dagmarinkadun ja muun Etu-Töölön kaduista kerrotaan sarjan osassa 3. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1273328__Sviertotiet%C3%A…
Helsingin kaupungin historia -kirjasarja käsittelee, ainakin omien muistikuvieni perusteella kaupungin vaiheita ennemminkin laajemmin teemoin: talous, liikenne, hallinto jne. Tietyn pienemmän alueen historia kaupungissa ei niinkään pääse esiin. Kirjasarjan osat on kyllä jaettu vuosikymmenien perusteella. Suurin osa Töölön kivitaloista on rakennettu 1910–1930-luvuilla, josta ajanjaksosta...
Sellaista kirjaa, joka esittelisi kattavasti Helsingin julkisten istustusten kasvilajit, ei tiettävästi ole julkaistu, mutta varsin paljon tietoa niistä löytyy esim. Elina Nummen teoksesta "Vihreät sylit : kävelyretkiä Helsingin puistoihin", jonka saatavuuden voit tarkistaa täältä:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xpuistot+helsinki&searchscope=…-
Suosittelen tutustumaan myös pieneen teokseen "Malmin hautausmaan puisto-opas / vastaava toimittaja: Satu Tegel", joka tietysti esittelee vain nimensä mukaisen alueen kasvillisuuden, mutta samoja kasvilajeja käytetään kyllä yleisesti muissakin Helsingin julkisissa istutuksissa.
Erinomainen teos "Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin / Arto Kurtto, Leena Helynranta ; [...
Hei, sakea voidaan juoda erilaisista astioista, mutta matala lautanen ("sakazuki") on yksi näistä välineistä joilta sakea voidaan nauttia. Lähteiden mukaan tällaiseen astiaan mahtuu sen verran vähän juomaa ja sitä käytettäessä on keskityttävä niin, että sakazukia käytetään monesti seremoniallisiin tarkoituksiin. Lähteet: https://japaniin.com/sake/https://www.urbansake.com/sake-101/sake-glossary/sakazuki/Pölkki, Miika: Sushikirja : perijapanilaisesta supisuomalaiseen
Vaattunki-nimiryppääseen kuuluu Rovaniemen lähistöllä useita paikannimiä, kuten Vaattunkivaara, Vaattunkiköngäs ja Vaattunkijoki.Nimen merkitystä ei löydy Suomalaisesta paikannimikirjasta eikä sen puoleen Rovaniemen murrekirjoista eikä Eränkäynnin perinnesanastosta, joten mikään aktiivisesti käytössä oleva murresana tuskin on kyseessä.Tiedustelimme asiaa nimistöntutkija Marketta Harju-Auttilta, joka kertoi että -nki-päätteestä voi päätellä, että kyseessä on hyvin vanha paikannimi.Jouko Vahtola arvelee väitöskirjassaan Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty (1980, s. 90), että kyseessä olisi saamelaista alkuperää oleva nimi, mutta ei lähde arvailemaan sen merkitystä.Eeri Kiviniemi taas kertoo artikkelissaan Nimistö Suomen...
Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä, joten Martti Lindqvistin (s. 1945 - k. 2004) runon julkaisemiseen tarvitaan lupa. Luvan voi hankkia kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestöstä Sanastosta, ja se maksaa 46,64 euroa per ilmoitus. Linkki luvan hankkimiseksi kuolinilmoituskäyttöä varten löytyy tältä Sanaston sivulta: Kirjallisuuden käyttö kuolinilmoituksessa
