Pantheonin julkisivun pronssikirjainten korkeus on noin 70 senttiä, ja tekstillä on mittaa lähes 22 metriä. Nykyiset kirjaimet ovat peräisin vuodelta 1887, jolloin niillä korvattiin vuosisatoja aiemmin kadonneet alkuperäiset kirjaimet.
Boatwright, Mary T.: Hadrian and the Agrippa Inscription of the Pantheon (http://www.academia.edu/9874002/Hadrian_and_the_Agrippa_Inscription_of_…)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kielitaidoton on ihminen, "jolla ei ole kielitaitoa, joka ei puhu vieraita kieliä."
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kielitaidoton
Tämän määritelmän mukaan myös vain englantia äidinkielenään puhuva ihminen on kielitaidoton.
En löytänyt tällaista arviota. Väestönkasvu on hyvin monisyinen ilmiö, mutta voisi olettaa. että jos sairauksia ei enää olisi, tällä olisi merkittävä vaikutus lapsikuolleisuuteen. Pieni lapsikuolleisuus taas vähentää lapsilukua.
Ville Lähteen kirjoitus väestönkasvusta on lukemisen arvoinen: https://bios.fi/vaestonkasvun-perusasiat-haltuun/.
Tähän kysymykseen on lähes mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta, asia riippuu paljon myös näkökulmasta. Jos lähdetään oletuksesta, että osallisuuteen riittää vaikkapa miehitys ilman vastarintaa, niin viimeistään toinen maailmansota osallisti käytännössä kaikki modernin ajan valtiot osaksi jonkinlaisia sotatoimia.
Jos ajatellaan, että osallisuuteen vaaditaan aktiivista sotimista maiden välillä, niin silloin aihetta voidaan tarkastella hieman laajemmasta näkökulmasta. Tällöin hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Islanti (https://fi.wikipedia.org/wiki/Islanti), joka historiansa aikana ei ole ollut aktiivisena toimijana yhdessäkään sodassa. Islanninkin voi silti nähdä osallistuneen toiseen maailmansotaan epäsuorasti amerikkalaisten...
Tekijänoikeuslaki antaa kääntäjälle toissijaisen oikeuden (toissijaisen siinä mielessä, että se syntyy vain alkuperäisen tekijän luvalla), joka on voimassa 70 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Käyttäjien kannalta kääntäjä on siis samassa asemassa kuin tekijä.
Tilanne, jossa kääntäjää ei ole mainittu, on hankala. Laki suojaa kääntäjän oikeutta, vaikkei hänen nimeään ole mainittu. Toisaalta se, ettei kansallisbibliografiassakaan mainita kääntäjän nimeä, viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämä tieto on kadonnut (joko vuonna 1930 julkaistussa teoksessa on käytetty anonyymiä käännöstä tai sitten kustantaja ei ole katsonut kääntäjän nimen merkitsemistä tarpeelliseksi).
Varsin yleinen käytäntö kustannusalalla on avoimissa tapauksissa käyttää...
Nykyisin useimmilla kirjastonhoitajilla on yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja informaatiotutkimuksesta vähintään kirjastonhoitajan pätevyyteen vaadittava määrä. Oppisopimuksella ei suoraan kirjastonhoitajaksi pätevöidytä.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) sanoo, että "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.". Korkeakoulututkintoon kuuluu opinnäyte.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan verbiä ainata on käytetty merkityksessä 'hankkia työssä tarvittavat ainekset, varustaa, panna työ alulle, suunnitella'. Sanakirjan mukaan sanaa on esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.
Ainata Suomen murteiden sanakirjassa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=ainata:1&sms_id=SMS_46030c85406b23710d55fab22693ea6d
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Presidentti Mauno Koivisto 60 vuotta, pronssinen mitali, vuodelta 1983, maksaa tämän päivän tietojen mukaan noin 9 euroa (http://www.holmasto.com/webshop/5).
Yleiset kirjastot valitsevat kirjoja pääasiassa kolmelle yleisellä perusteella (tarkoitan tässä uutuuskirjoja): (1) Kirjan arvellaan tai tiedetään jo etukäteen tulevan olemaan kysytty, (2) kirjan käsittelemästä aihepiiristä ei ole ennestään kirjallisuutta tai olemassaolevat ovat jo iäkkäitä tai (3) kirjan hankkimista on asiakkaiden toiveissa pyydetty. Käytännössä on myös niin, että ns. suurten kustantajien kirjoista valitaan kokoelmaan helposti suhteellisesti suurempi osa kuin ns. vähälevikkisestä, huonommin mainostetusta, koska se on helpompaa. Siksi on tärkeätä, että kirjaston käyttäjät myös tekevät ehdotuksia, jos huomaavat, että jotain mielenkiintoista on jäänyt kirjaston valitsijoilta huomaamatta.
On tietenkin muistettava, että...
Hei!
Täällä Jyväskylässä parhaiten vanhoja sanomalehtiä säilytetään Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Tosin sielläkin lehtitilanne on tällä hetkellä hiukan kimurantti, koska ovat poistaneet remontin alta paljon lehtiä -myös Keski-Uusimaan numeroita. Vuoden 1967 numerot ovat ainakin saatavilla.
Vanhoja lehtiä säilytetään varastossa, josta on nouto kerran viikossa torstaisin. Varastotilaus pitää tehdä viimeistään keskiviikkona, jos haluaa lehdet luettavakseen seuraavan viikon aikana.
Varastotilauksessa saa apua yliopiston kirjastolta joko käymällä kirjastossa, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: jykneuvonta@library.jyu.fi tai soittamalla numeroon: 0400-247463.
Kun laitat Googleen hakusanoiksi hypnoterapia ja Helsinki (jos haluat rajata lähiseutuun), saat hakutuloksiin mahdollisia linkkejä. Hypnoterapiaa näyttävät tarjoavan lääkärikeskusten lisäksi (mm. Aava, Eira) myös yksityiset harjoittajat.
Tässä linkki hakutuloksiin: https://bit.ly/3vb0Fms
Seuraavilta tahoilta saattaisi saada lisätietoja:
Suomen Hypnoosiliitto. https://www.suomenhypnoosiliitto.fi/helsinki.html
Tieteellinen Hypnoosi ry. https://tieteellinenhypnoosi.fi/paakaupunkiseutu/
Kysymyksessä saattaa olla salanimi. Kysyin kirjasta Kansalliskirjastosta, jonka kokoelmissa kirja on. Kirjassa on ainoastaan painopaikka Pori ja vuosi 1954. Kirjailijasta ei löydy mainintaa Ranskan kansalliskirjastossa.Kirjasammosta löytyy kirjan aikalaisarvio: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au27fbb775-18ef-40cb-a9da-ab3304b53009
Helmet-aineistohaussa näkyy kirjan saatavuustietojen jälkeen muutamia asiasanoja, joilla pyritään kuvailemaan kirjan sisältöä. Kirjaston kotisivuilla http://www.lib.hel.fi on linkki Kirjaston erikoissivustot, joihin kuuluu mm Lastensivut, jotka sisältävät mm lukuvinkkejä sekä Sanojen aika -kirjailijatietokanta, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Uutuuskirjaluettelo vaihtuu 15 - 17:n päivän välein.
Kansankirjasto muuttui kaupunginkirjastoksi vuonna 1910. Aiheesta löytyy tietoa suhteellisen tuoreessa historiikissa: Hirn, Sven: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi (1998).
Panssarikoululta kerrottiin Sisun (myöh. Patrian) mallinumeroinnin toimivan siten, että ensimmäiset kirjaimet XA kertovat kyseessä olevan panssariajoneuvon, seuraavat kaksi numeroa kertovat moottorin kilowatit kymmenen tarkkuudella ja viimeinen numero kertoo kehitysversion numeron. Esimerkiksi Sisu XA-203 tarkoittaa panssaroitua ajoneuvoa, jonka teho on noin 200 kW ja kehitysversiota 3. Ensimmäinen kehitysversio on aina 0 joten numerona 3 tarkoittaa neljättä versiota. XA:n arveltiin tulevan Sisun (nyk. Patrian) omien tuotekehityslinjojen kautta.
Esimerkiksi Korkeasaaren eläintarhan osalta löydät lajilistan täältä https://www.korkeasaari.fi/elaimet/lajilista/#83d44cbd Useimmista eläimistä on oma lajisivunsa, jossa mainitaan muiden perustietojen ohessa elinikä.
Kilpikonnat ovat usein pitkäikäisiä ja Korkeasaaren hiilikilpikonnat ovat jo lähes viisikymppisiä. https://www.korkeasaari.fi/elain/hiilikilpikonna/#83d44cbd
Korkeasaaressa on myös papukaijalintuihin kuuluvia sinikurkkuaroja. Ne voivat elää tarhaoloissa jopa 60-vuotiaiksi. Syksyllä 2020 uutisoitiin Korkeasaaren Coco-laiskiaisen kuolemasta 47-vuotiaana. Se oli tuolloin eläintarhan vanhin eläin. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006630894.html
Galápagoksenjättiläiskilpikonna Harriet kuoli...
Jorma Ikävalkon sävellykset "Laivuri Jooseppi Johansson" ja "Joulusahti" on kyllä julkaistu samalla 78 kierroksen savikiekolla vuonna 1949, ja levy näyttää sisältyvän Kansalliskirjaston äänitekokoelmaan. Sen sijaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei tunne nuottijulkaisua, jossa molemmat kappaleet olisivat. "Laivuri Jooseppi Johansson" kylläkin on ilmestynyt nuottijulkaisussa "Valioiskelmiä hanurille 2" (1952), mutta tätäkään julkaisua en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista. "Joulusahtia" taas ei nuottina löytynyt lainkaan. Toisaalta Viola-tietokannassa ei välttämättä vielä ole kattavasti kaikkia suomalaisia nuottijulkaisuja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977, joten periaatteessa sellainen on tietysti saatettu julkaista...
