Tikkakosken tehtaan toimintaa on ollut vuosina 1893-1986. Sen perusti Luonetjoen padotun yläkosken, sahan ja jauhomyllyn maa-alueelle insinööri Gabriel Wilhelm Martin Stenij. Aluksi oli sahatoimintaa, myöhemmin tuotantoon on kuulunut sahojen ja myllyjen koneosia, aseita (mm. Suomi-konepistooli, josta on käytetty nimeä "Maailman paras ase"), auton liukuestenastoja ja Tikka-ompelukone.
Vuonna 1939 aloitti toimintansa kallioon louhitussa tunnelissa ammustehdas, jossa valmistettiin armeijalle 12,7 mm lentokoneenkonekiväärien ja 20 mm panssaritorjuntakiväärien ammuksia. Näiden lataustyö tapahtui tunnelitehtaan lähistöllä useissa erillisissä rakennuksissa räjähdysvaaran minimoimiseksi. Tämä tieto löytyy teoksesta
Mäkinen, Martti: Oy Tikkakoski...
Kysymyksessä siteerattu säe on Viljo Kojon runon Veet välkkyy taas viimeisestä säkeistöstä:
Siks salli, suven Jumala,
kun lähden täältä pois,
ett' alla paljaan jalkani
suviruoho lämmin ois.
Kun sitten taivaan salissa suot ilon iäisen,
niin muista pienen lapsesi yks toive pienoinen:
Hän joskus tahtois tavata
taas päivät kesäiset,
veen välkkeen, kentät kukkivat,
puut viherlehväiset.
Runo löytyy Kojon vuonna 1948 ilmestyneestä kokoelmasta Suviautuus. Sen lisäksi se on julkaistu ainakin tekijän itsensä toimittamassa valikoimassa Viljo Kojon kauneimmat runot (Otava, 1962)
Turun kaupunginkirjastosta löytyy kaksi kirjaa koskien aihetta. Ensimmäinen kirja on ”Sortavalan seminaari 1880-1940” (1940) ja toinen kirja on ”Sortavalan–Itä-Suomen seminaari 1940-1950 (1880-1950)” (1950). Molemmista kirjoista löytyy oppilasmatrikkeli ja opettajamatrikkeli. Kirjassa ”Sortavalan seminaari 1880-1940” oppilasmatrikkelin osuus on s. 217-717.
Kirjojen saatavuus löytyy Vaskista: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Eräällä keskustelupalstalla on kysytty samaa asiaa ja vastauksena on Luomutila Orava Haukiputaalla http://www.oravanluomutila.fi/index.php?pinc=2 . Lisätiedustelujen mukaan Oulussa saa tilamaitoa ainakin Lambergin maitotilalta, Lehtikankaantie 40 (p. 0400-770379), n. klo 9 aamulla ja klo 19 illalla. Tilamaitoa myydään asiakkaan omiin astioihin.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mette on lyhentymä saksalaisesta nimestä Mechthild (voima+taistelu). Nimi tarkoittaa siis voimakasta, mahtavaa taistelijaa. Nimi on samaa juurta kuin Mathilda.
Mathildan nimipäivä on 1700-luvun puolivälistä lähtien ollut suomalaisessa almanakassa 14.3. Katolisella kirkolla on useita Mechthild -pyhimyksiä ja autuutettuja, mutta nimipäivä ei liity kehenkään heistä. Sen sijaan se on 14.3.968 kuolleen saksalaisen kuningas Henrik I Linnustajan puolison ja useiden luostarien perustajan, pyhän Mathilden muistopäivä.
Ohessa linkki ruotsalaiseen etunimitietokantaan, jossa Meten nimipäiväksi on mainittu 20.7.
http://www.historiska.se/learning/nomina/search.asp
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Laura oli Petrarcan käännös kreikan nimestä Daphne. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879. Laurasta on eri maissa paljon muunnoksia, kuten englannin Laurel, italian Lauretta, ranskan Laurette ja Laurine sekä venäjän Larissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Vänrikki Kariluotoa pyytää rukoilemaan Tuntemattoman sotilaan kuudennen luvun I jaksossa hänen lähettinään toiminut vapaaehtoinen poika, jonka nimeä ei mainita.
- Vänrikki... rukoilkaa te... minä en jaksa... muista... polttaa... minä kuolen.
Jimmy – Jaakobin englantilainen muunnos, Jamesin lyhentymä
Jaakob – Vanhassa testamentissa patriarkka Iisakin toinen poika, Esaun kaksoisveli. Nimen merkityksestä on eri tulkintoja. Mahdollisesti se on lyhentymä nimestä Ja’akob’el, Jumala suojelkoon. Lisäksi on kantasanaksi arveltu heprean sanoja aqeb, kantapää ja aqab, hän pettää.
Jasper – useissa germaanissa kielissä Kasperin rinnakkaismuoto
Kaspar (pers. kansbar, rahastonhoitaja, kalleuksien vartija), Kasper, Kasperi, keskiaikaisen perimätiedon mukaan yksi Jeesuksen seimelle häntä kunnioittamaan tulleista tietäjistä, kuvattu kirkkotaiteessa tavallisimmin tummaihoiseksi nuorukaiseksi.
Mikai - tätä nimeä en löytänyt nimikirjoista. Viittaisiko Mikaeliin?
Jetro (hepr. jäännös tai...
Juri on venäläinen muunnos suositun pyhimyksen Georgioksen eli suomalaisittain Yrjön tai Yrjänän nimestä. Pyhä Yrjänä kuvataan usein taistelemassa lohikäärmettä vastaan. Georgioksen nimestä on eri kielissä suuri määrä muunnoksia, esim. englannin kielen George, ruotsin kielen Georg ja Göran, tsekin kielen Jiri, saksan kielen Jörgen ja Jürgen, suomen kielen Yrjö, Yrjänä, Jyrki, Jyri ja Jori sekä venäläiset muunnokset Georgi, Jegor ja Juri. Näin ollen Juri voi viettää nimipäiväänsä 23.4., jolloin on myös Yrjön, Jyrkin ja Jyrin nimipäivä. Myös ortodoksisessa kalenterissa Pyhän Georgios Voittajan muistopäivä on 23.4. ja hänen mukaansa nimetyt Jurit, Jyrit ja Jyrkit viettävät silloin nimipäiväänsä. Ortodoksinen kalenteri ks. http://www.ortodoksi...
"Vain kesyt linnut kaipaavat. Villit lentävät" on Elmer Diktoniuksen miete.
(Blott tama fåglar har en längtan. De vilda flyger) Voisi kuvitella, että samantyyppinen ajatus on lausuttu muillakin kielillä, mitään ranskankielistä versiota ei nyt tule kuitenkaan mieleen.
Kyseinen katkelma on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäisestä kokoelmasta, runoelman Heinäkuun viides päivä viidennestä säkeistöstä. Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1889.
Koko säkeistö kuuluu seuraavasti:
"Rannalta tältä palasen
maat' ihanaista isien
sa näet, nuorukainen:
kuin Virtain järvet ihanat
on Saimaan sadat lahdelmat,
Imatra pauhaavainen
ja Vuoksen aallot vaahtoisat."
Katkelma runosta on kaiverrettu Punkaharjulla kansallisrunoilijan kunniaksi pystytettyyn kivipaateen. Runeberg vieraili Punkaharjulla kesällä 1838.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688-images.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.txt
http://www.visitpunkaharju.fi/luonto-ja-historiakohteet
http://www.panoramio.com...
Hei!
Kysymyksessä on meksikolaisen Juventino Rosasin kappale Sobre las Olas, jonka Mario Lanza levytti englanniksi nimellä The loveliest night of the year. Suomeksi valssista tehtiin kaksikin käännösversiota, toisen, kyselemänne Kaunein iltamme -version, käänsi Sauvo Puhtila ja toisen Rainer Kisko nimellä Yli aaltojen. Jälkimmäisen version nuotit löytyvät mm. Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 8, mutta Kaunein iltamme -version sanoilla nuottiä löytyy vain Kansalliskirjaston ei-lainattavasta vapaakappalekokoelmasta. Voitte siis joko tutkia nuottia paikan päällä Helsingissä tai kaukolainata sen johonkin muuhun vapaakappalekirjastoon tutkittavaksi. Ehkä kätevämpi vaihtoehto on kirjoittaa sanat itse ylös äänitteen pohjalta ja käyttää Yli...
Tarkoittanet laulua, jonka avulla on opeteltu Suomen rannikkokaupungit ja jota lauletaan ”Suomen salossa” -laulun melodialla. Sen on säveltänyt Juhana Ennola. Laulu alkaa: ”Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe”. Rannikkokaupunkien nimet luetellaan järjestyksessä pohjoisesta alkaen. Nykyversiossa, joka sisältyy nuottiin ”Laulutunti : lauluja luokille 3-6” laulu on nimellä ”Rannikkokaupunkeja” ja päättyy: ”nämä ovat rannikkokaupunkeja". 1930-luvulla lopussa laulettiin: ”Viipuri, Käkisalmi, Sortavala”.
Löytämissäni ”sanoituksissa” on pieniä eroja. ”Laulutunti”-nuotissa teksti on tällainen:
"Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe,
Kokkola, Pietarsaari, Uusikaarlepyy,
Vaasa, Kaskinen, Kristiina, Pori,
Rauma, Uusikaupunki, Naantali,
ja Turku kuuluisa ja...
Väreissä ja A3-koossa tulostaminen onnistuu Turun kaupunginkirjaston muissa toimipisteissä paitsi Skanssin Monitorissa, jossa tulostus onnistuu vain A4-koossa mustavalkoisena, sekä kirjastoautoissa, joissa tulostaminen ei onnistu lainkaan. Omatoimikirjastoissa voi myös tulostaa, mutta omatoimiaikana tulee tätä varten tuoda oma tulostuspaperi. Pääkirjastolla tulostaminen onnistuu muilla osastoilla paitsi vastaanotossa sekä Saagassa ja Stoorissa (lasten ja nuorten osastot). Väritulostus ja A3-koossa tulostaminen onnistuvat kuitenkin vain uuden rakennuksen katukerroksen Uutistorilla sekä vanhan rakennuksen toisessa kerroksessa, musiikkiosastolla.
Tulostaminen maksaa 20 senttiä per sivu riippumatta tulosteen...
Voisin suositella paria hyvää nuortenkirjasarjaa. Otavan Voltti-sarjasta löytyy mm.Katarina von Bredowin Liian iso rakkaus. Aiheena on kolmiodraama: poika on vaarassa sotkea parhaiden ystävättärien välit. Kariston Siskodisko-sarjassa on mm. Mary Hoganin kirja Tosisuudelma, jossa päähenkilö Libby ja paras ystävä Nadine haluaisivat kokea rakastumisen ja ensimmäisen oikean suudelman. Molemmissa sarjoissa on paljon muutakin mainioita kirjoja.
Mimmu Tihisen Virkkunen ja sata sydäntä kertoo hauskasti seiskaluokkalaisen tytön ensirakkaudesta. Myös Joanna Nadinin Rachel Riley-sarjassa on paljon hulvatonta huumoria ja omalaatuisia henkilöitä. Sarjan uudessa, kolmannessa osassa Rakkaus odottaa, Rachel Riley päähenkilö on juuri aloittanut...
Norjanmunkin nimi tulee siitä, että kyseisiä munkkeja leivotaan perinteisesti Norjassa. Norjanmunkit eroavat tavallisista suomalaisista munkeista mm. siten, että niiden taikinaan tulee piimää, ne paistetaan erityisellä munkkipannulla ja niitä ei pyöritellä sokerissa.
Norjaksi norjanmunkit ovat yksinkertaisesti "munker". Tanskassa niiden nimitys on "æbleskiver".
Wikipediassa kerrotaan norjanmunkeista englanniksi ja norjaksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%86bleskiver
https://no.wikipedia.org/wiki/Munker_(bakverk)
Aiheesta on kysytty aikaisemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-verkkotietopalvelussa. Tuolloin on kysymykseen on vastattu näin:
Enimmän osan aikaa muumeilla on iho, mutta tarvittaessa talvisin heille voi kasvaa turkki. Taikatalvi-teoksessa Muumipeikko herää kesken talviunien:
"Muumipeikon tietämättä hänen ihonsa samettipinta päätti ruveta kasvamaan. Se päätti muuttua vähitellen turkiksi, jota saattoi tarvita talvisin."
http://www.kysy.fi/kysymys/onko-muumeilla-on-iho-vai-turkki
(Tove Jansson: Taikatalvi. 2007)
Lähteitä ja lisätietoja:
Tove Jansson: Taikatalvi. 2007
Oulun tuomiokapitulista tiedustelun tuloksena sain hiipalle seuraavan selityksen:
- hiippa on Pyhän Hengen symboli
- kirkon perinteessä piispan tunnus
- hiipan muoto ja kuvio kuvaavat Pyhän Hengen liekkiä
- alunperin katolisessa kirkossa Rooman piispan, paavin päähine
Aiheesta lisää teoksessa:
ORNATUS Episcoporum: Suomen piispojen liturginen asu. Suomen kirkon hiippakunnat [... et al.], 2000.
s. 22-26, 30-31
Olisikohan kyseessä ehkä Pierre et Colette en route, jossa pääosassa oli Citroën 2CV:llä autoillut nuoripari Pierre ja Colette? Tätä ranskan kielen jatkokurssia esitettiin TV1:n kielitelevision ohjelmistossa ainakin vuosina 1979 ja 1982–83. Vuoden 1979 esityskerralla ohjelma tuli kielitelevision tavanomaisella ohjelmapaikalla maanantaiaamuisin ja pikauusintana tiistaina alkuillasta.
