Pertti Wilkko nimistä taiteilijaa en löytänyt, mutta viipurilaisesta Pentti Wilkosta löysin muutaman maininnan. Hän muutti sodan jälkeen Kymenlaaksoon ja vaikutti siellä. Wilkko syntyi 1912 ja kuoli vuonna 1989.
Erkki Lehtovaaraa en taiteilijamatrikkeleista myöskään löytänyt. Turussa vaikutti kuitenkin arvostettu taidegraafikko Veikko Lehtovaara, jonka töitä on esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelmissa useita kymmeniä. Hän käytti Turkua ja sen ikonisia maisemia töissään.
Toivottavasti Erkki Lehtovaaran identiteetti selviää.
Ystävällisin terveisin,
Länsi-Saksasta vapaaehtoisesti itäpuolelle siirtyneistä löytyy kirjallisuudesta lähinnä joitain mainintoja, sekä ennen että jälkeen Berliinin muurin pystyttämisen. Nämä koskevat enimmäkseen julkisuuden henkilöitä. Muurin ylitys- ja alitustarinat vaikuttavat olevan yksinomaan itä–länsi-suuntaisia.
Yksi nimekkäimmistä lännestä itään suunnanneista lienee toimittaja Karl-Eduard von Schnitzler, joka tosin vaihtoi puolta jo miehitysvaltojen läsnäolon aikana. Schnitzler muistetaan eritoten kiivaasta lännenvastaisesta propagandastaan. Schnitzlerin kokemuksista voi lukea hänen muistelmateoksestaan Meine Schlösser, oder, Wie ich mein Vaterland fand.
Laulaja ja lauluntekijä Wolf Biermann muutti Itä-Saksaan 1950-luvulla, mutta joutui...
He ain't heavy, he's my brother -kappaleesta on olemassa ainakin neljä laulettavaa suomenkielistä sanoitusta, joista Chrisse Johanssonin Ilman ystävää et jää löytyy Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4. Muut ovat Kun voi luottaa ystävään (Arto Vilkko), Som' muv' velii (Jaakko Joose Tammelin) ja Vahva oon (pseudonyymi Erik Lehtiniemi).
Suomennettu lause "Ensin he ovat välinpitämättömiä, sitten he nauravat sinulle, seuraavaksi he taistelevat sinua vastaan ja lopulta sinä voitat" on yleisesti siteerattu ja liitetty Mahatma Gandhiin. Ei ole kuitenkaan löytynyt todisteita tai kirjallisia lähteitä siitä, että Gandhi olisi koskaan sanonut tai kirjoittanut sitä.Lauseen alkuperäksi mainitaan Nicholas Kleinin puhe Amalgamated Clothing Workers of America -ammattiliiton kokouksessa vuonna 1918. Hänen siteerataan sanoneen: "First they ignore you. Then they ridicule you. And then they attack you and want to burn you. And then they build monuments to you."Tämä tieto sisältyy mm. Wikipedian artikkeliin Nicholas Kleinista. Sen lähteistä löytyy myös linkkejä artikkeleihin, joissa...
Tässä muutamia kirjoja, joiden tarinat sivuavat aihepiiriltään mainitsemiasi teoksia. Tapahtumapaikkoina Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Afganistan.
Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset
Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat
Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat ja Chicagolaisittain
Hanan al-Shaikh: Kaukana Lontoossa
Emily Nasrallah: Muistot
Naguib Mahfouz: Kairo-trilogia ( Palatsikatu, Intohimon palatsi, Sokerikuja)
Nawal El Saadawi: Nainen nollapisteessä
Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha
Francesca Marciano: Matka kuvien taakse.
Seinäjoen kansalaisopistolla on kurssitarjonnassa Kirjoittajakurssi sekä Seinäjoella että Nurmossa. Kurssikuvauksessa kerrotaan, että kurssilla tutustutaan sanataiteeseen monipuolisesti: runoillaan, tarinoidaan, leikitään kielellä, kokeillaan erilaisia tapoja kirjoittaa. Kurssilla myös luetaan, annetaan ja saadaan palautetta, keskustellaan ja kirjoitetaan. Kurssi on jo alkanut tänä syksynä, mutta paikkoja voi kysyä kansalaisopiston toimistosta puh. (06)416 2463, 416 2528, 416 2893.
Lapsille suunnattu sanataidekerho on myös kansalaisopiston kurssitarjonnassa.
Pohjanmaan kirjailijat on kirjailijoiden ja harrastajakirjoittajien oma yhdistys. Sen jäsenyyttä voi anoa, jos omia tekstejä on julkaistu jossain määrin. Yhdistys järjestää koulutusta...
Kyseessä on Usko Kempin säveltämä ja sanoittama foxtrot "Islanti, satujen saari", joka siis alkaa "Islanti, kaukainen satujen saari...".
Laulun sanat löytyvät seuraavista teoksista:
Kemppi, Usko: Valkohankien maasta (Levytuottajat, 1980)
Kemppi, Usko: Usko Kempin laulelmia. 2 (Musiikki Fazer, 1981)
Kemppi, Usko: Laulelmia 2 : Lauluni sinulle (Musiikki Fazer, 1994)
Lähteet:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
'rokko on suomen kielen omaperäinen sana, joka tarkoittaa rokkotaudeissa esiintyviä arpia ja näppylöitä.
Ennen vanhaan ei rokkoja aina kyetty erottamaan toisistaan niiden kaikkien aiheuttaessa iho-oireita (esimerkiksi isorokko). Tuhkarokossa oli iholla näppyjen vierellä myös vaaleita tuhkanvärisiä alueita.
httqps://www.duodecimlehti.fi/duo50510
Suomisen perhe -elokuvista löytyvät hyvät analyysit ja esittelyt Elonetistä. Ensimmäisen elokuvan, joka on nimeltään Suomisen perhe, kohdalla kerrotaan, että kyseessä on ylempään keskiluokkaan kuuluva, pääkaupungissa asuva virkamiesperhe, jollaisten todellinen osuus koko väestöstä oli tuolloin n. 3 %. Lisäksi ensimmäisessä elokuvassa perhe äkkirikastuu. Suomisen perhe oli siis tuon ajan mittapuunkin mukaan varakkaampi kuin vaatimattomat taloudet.
Teksti on ensimmäinen säkeistö Zacharias Topeliuksen runosta ”Finlands namn” (13 maj 1848). Runo julkaistiin ruotsiksi 20. toukokuuta 1848 sanomalehdessä Helsingfors Tidningar ja löytyy muun muassa Topeliuksen teoksesta Ljugblommor II (1850) ja kokoelmateoksesta Ljungblommor (2010).Runo löytyy kokonaisuudessan ruotsiksi myös Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sivulta: Zacharias Topelius skrifter.Runon on suomentanut Otto Manninen nimellä ”Suomen nimi” (Toukokuun 13:s päivä.) Runo löytyy muun muassa Zacharias Topeliuksen teoksesta Kootut teokset. 11, Runoja (1931) sivuilta 164–165.Linkki Vaski-verkkokirjastoon: Kootut teokset. 11, Runoja
Hei! Keski-Suomen Puhelin Oyj:n omistamia puhelinlinjoja hallinnoin nykyisin Keski-Suomen alueella Elisa Oyj.
Asiasta voi ottaa yhteyttä Elisan asiakaspalveluun puh. 01019 0240, josta puhelu yhdistetään Elisan tekniseen hallintoon. Sinne ei suoraan puhelinnumeroa ole. Varmistin asian Elisan asiakaspalvelusta.
Tässä vielä linkki Elisan asiakaspalvelun sivulle: http://asiakastuki.elisa.fi/#otayhteytta
Suomen hallitus linjasi määräaikaisen maatalouden tuotantorakennusten vapauttamisen kiinteistöverosta vuoden 2022 verotukseen, sikäli kun EU-lainsäädäntö sen sallii. Toimi kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Se on yksi määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/hallitus-linjasi-energian-hintojen-n…
Kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettavasta kiinteistöverosta säädetään kiinteistöverolaissa. Kunnan kiinteistöveroprosenteista päättää kunnanvaltuusto lain salliman vaihteluvälin puitteissa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin rajat on asetettu välille 0,41 - 1,00.
https://vm.fi/verotus/kiinteistoverotus
Vastaaja ei...
Hei!
Jäniseläinten hampaat ovat mietityttäneet myös Seura-lehden Tiede & Luonto -osiossa.
Kaikessa lyhykäisyydessään vastaus kysymykseesi on kyllä. Vaikka jänikset eivät kuulukaan jyrsijöiden lahkoon, niillä on joitakin jyrsijämäisiä piirteitä - kuten esimerkiksi juuri koko jäniksen elinajan kasvava hammaskalusto.
Lisäksi jäniksen yläleuasta löytyy poikkeuksellisesti kaksi riviä etuhampaita - jäniksellä on sekä talttamaiset etuhampaat, jotka toimittavat virallisten puruhampaiden virkaa, että pienempi rivi hampaita näiden takana. Luonnossa elävän jäniksen hampaat pysyvät optimaalisessa pureskelukunnossa melko lailla itsestään, kun taas lemmikkikanien hammaskalustoa voidaan joskus joutua lyhentämään eläinlääkärissä....
Hei, 103-vuotiaita oli 31.12.2023 Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan 86. Tieto löytyy tilaston tietokantataulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023.
Kysymiäsi elokuvia ei valitettavasti ole julkaistu DVD:llä tai sähköisessä muodossa, ainoastaan vanhoina VHS-kasetteina. Saattaa olla, ettei kukaan elokuvajulkaisija pidä niiden julkaisemista taloudellisesti kannattavana. Osoitteesta http://www.elokuvakontakti.fi löytyvä Suomen elokuvakontakti ry näyttäisi vuokraavan Camilla Mickwitzin elokuvia yksityiskäyttöön tai julkisiin esityksiin, tosin vain VHS-muodossa tai kelanauhoina.
Kirjastoistakin vanhoja VHS-elokuvia vielä löytyy jonkin verran, ja kaukopalvelun kautta niitä voi saada muistakin kirjastoista, jos omassa kirjastossa ei elokuvia enää ole. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ löytyy tietoa kaukopalvelusta. Osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/...
Noitavainoista Suomessa on tehty paljonkin tutkimusta ja kirjoitettu useita kirjoja. Tietoa aiheesta löydät esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lappalainen, Mirkka: Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava, 2018)
Virtanen, Leena: Tulen morsian: tosikertomus noitavainoista Suomessa 1666-1671 (WSOY, 2016)
Virtanen, Leena: Noitanaisen älä anna elää: tosikertomus noitavainoista Suomessa 1666-1671 (WSOY, 2013)
Lahti, Emmi: Tietäjiä, taikojia, hautausmaita: taikuus Suomessa 1700-luvun jälkipuoliskolla (Jyväskylän yliopisto, 2016)
Nenonen, Marko: Noituus, taikuus ja noitavainot : Ala-Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla vuosina 1620-1700 (Suomen historiallinen seura,...
Pitkäikäisin nisäkäs on nykytiedon mukaan grönlanninvalas (Balaena mysticetus), joka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi. Lähteet:https://tieku.fi/luonto/gronlanninvalaan-salaisuus-supervoima-suojelee-maailman-pitkaikaisinta-nisakasta-syovalta https://www.apu.fi/artikkelit/maailman-vanhimmat-elaimet-tama-asia-niita-yhdistaahttps://www.atlasobscura.com/articles/what-mammal-lives-the-longest https://www.discoverwildlife.com/animal-facts/mammals/which-mammal-lives-the-longest
Varmin paikka etsiä luotettavaa tietoa ilmeistyneistä lastenlevyistä on Viola-tietokanta (https://finna.fi), joka sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista äänitteistä. Siellä voi tehdä äänitteisiin kohdistuvan sanahaun "lastenlaulut 1970-luku", joka tuottaa 53 viitettä. Jatkohaut vuosiin 1980-1983 tuottavat paljon lisää viitteitä, mutta ongelmana on, että hakija joutuu poimimaan levykokonaisuudet yksittäisten laulujen joukosta.
Samantyyppiset haut esimerkiksi HelMet-tietokannassa tuottavat enemmän osumia, koska hakusanaa "lastenlaulut" on käytetty myös sellaisten levyjen yhteydessä, jotka eivät ole puhtaasti lastenlevyjä. Tämä määrittelykysymys onkin melkoinen ongelma, sillä käsite "lastenlevy" ei ole millään tavalla yksiselitteinen...
Ei ole olemassa mitään mallia, jonka perusteella voisi tietää, mistä onnettomuuksista lehdet kirjoittavat, mistä eivät. Muille kuin ehkä paikalliselle lehdelle bussionnettomuus on yksi mahdollinen uutinen tuhansien joukossa. Siihen, tuleeko se ylipäätään välitetyksi jonkun uutispalvelun myötä laajemmalla, vaikuttaa turman mittaluokka ja mahdolliset erikoisolosuhteet. Valitettavasti näyttää hyvin keskeinen tekijä olevan kuolleiden lukumäärä.
Uutisrunsauden keskellä tulee helposti sellainen illuusio, että kaikki julkaisevat "kaikki" uutiset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisessa lehdessä uutistoimitus karsii suurimman osan tarjolla olevista uutisista jollain perusteella. Lehti pyrkii valitsemaan uutisen, joiden se uskoo kiinnostavan...
