Kyseessä on varmaankin Heidi Köngäksen Sandra (2017). jonka tapahtumat sijoittuvat Ruoveden Ylä-vääriin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://piki.finna.fi/Record/piki.4036744
Kyseessä on todennäköisesti kansansatu nimeltä Peukaloinen. Satu löytyy mm. Charles Perrault'n satukokoelmasta Hanhiemon satuja. Jättiläiseltä karkaavien lasten teemaa käsitellään myös useissa muissa saduissa, kuten Raul Roineen teoksesta Suomen kansan suuri satukirja löytyvästä sadusta Veli ja sisar.Peukaloinen-sadussa vanhemmat jättävät lapset metsään oman onnensa nojaan. Älykäs Peukaloinen-poika kuulee vanhempien suunnitelmat ja jättää kodin ja metsän välille valkoisia pikkukiviä. Lapset, seitsemän veljestä, seuraavat kiviä takaisin kotiin. Toisella kerralla, kun vanhemmat jättävät lapset metsään, Peukaloinen käyttää leivänmuruja, mutta linnut syövät ne. Tämän vuoksi lapset eivät enää löydä tietä kotiin ja päätyvät ihmislihaa syövän...
Taloustieteen palkinto on koko nimeltään Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Sitä kutsutaan usein lyhyesti "taloustieteen Nobelin palkinnoksi", mutta se ei siis kuulu Alfred Nobelin testamentissaan määrittelemiin palkintoihin, jotka jaetaan fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla. Taloustieteen palkinto on perustettu vuonna 1968 ja se jaetaan samojen periaatteiden mukaan ja samassa tilaisuudessa kuin Nobelin palkinnot.
Lähde: The Nobel Prize -sivusto, https://www.nobelprize.org/prizes/economic-sciences/
E-osuuskauppaliikkeen taulut löytyvät nykyisin Osuuskunta Tradekan tiloista Helsingistä. Osa teoksista on tosin lahjoitettu ympäri Suomea, mutta Helsingin tauluvarastossa on noin 50 muotokuvaa. Valitettavasti suurimmassa osassa tauluissa on puutteelliset tiedot esim. muotokuvan henkilöistä. Tästä syystä ainoa keino selvittää taitaa olla, että Kaarlo Huhtalan omainen käy paikan päällä katsomassa josko kuvien joukosta löytyisi isäsi muotokuva.
Osuuskunta Tradeka-yhtymän johdon sihteeri Marja-leena Erkkilä on lupautunut esittelemään Helsingissä olevat muotokuvat, jos vain pääset paikanpäälle. Toivottavasti näistä tiedoista on sinulle apua.
Laukontori on saanut nimensä Pyhäjärven ensimmäisen höyrylaivan mukaan: alun perin "Laukon torilla" tarkoitettiin toria, jonka rantaan Laukko-laiva rantautui. Torilla oli aikoinaan myös Laukon kapteenintalo.
Vaikka Laukon kartano 1900-luvun lopulla tuli tunnetuksi ravihevosten ammattimaisesta kasvatuksesta, paikannimi Laukko ei liity hevosiin. Nimi liittyy mahdollisesti kartanon ensimmäiseen isäntään Klaus Kurkeen: Laukko on miehennimen Klaus kansanomainen muunnos.
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet
Suomalainen paikannimikirja
Liisa Lagerstam, Laukko : kuusi vuosisataa
Sitaatti on alun perin Nietzschen kirjasta Götzen-Dämmerung, jonka Markku Saarinen on suomentanut nimellä Epäjumalten hämärä. Teoksen aloittaa 44 aforismin sarja otsikolla Aforismeja ja nuolia. Kysymyksessä mainittu sitaatti on peräisin sen kohdasta 12: "Jos meillä on elämän miksi, on meistä siedettävä miltei mikä tahansa miten."
Jorma Ikävalkon sävellykset "Laivuri Jooseppi Johansson" ja "Joulusahti" on kyllä julkaistu samalla 78 kierroksen savikiekolla vuonna 1949, ja levy näyttää sisältyvän Kansalliskirjaston äänitekokoelmaan. Sen sijaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei tunne nuottijulkaisua, jossa molemmat kappaleet olisivat. "Laivuri Jooseppi Johansson" kylläkin on ilmestynyt nuottijulkaisussa "Valioiskelmiä hanurille 2" (1952), mutta tätäkään julkaisua en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista. "Joulusahtia" taas ei nuottina löytynyt lainkaan. Toisaalta Viola-tietokannassa ei välttämättä vielä ole kattavasti kaikkia suomalaisia nuottijulkaisuja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977, joten periaatteessa sellainen on tietysti saatettu julkaista...
Erilaisia tikkitakkimalleja löytyy seuraavista lehdistä : Moda 2012:1, 2010:5, 2009:5, 2007:5, 2006:5, 2005:1, 2004:5 ; Suuri käsityölehti 2006:3, 2005:8 ; Novita 2003:4. Burda-lehden kaavoja voi etsiä sivulta burdastyle.com. Voi joko selata kaikkia takkimalleja (hakusanat coat tai jacket) tai tehdä haun muodossa "quilted jacket".
Jos tulkitsen oikein, pienet kirjaimet tarkoittavat pienen oktaavialan säveliä ja suuret kirjaimet suuren oktaavialan säveliä. Näistä sävelistä mieleeni tulee The Seekers -yhtyeen esittämä kappale "Walk with me", jonka on säveltänyt ja sanoittanut Tom Springfield. Suomeksi sen on levyttänyt esimerkiksi Anki nimellä "Päivän vain" Juha Vainion sanoin ja Hanna Ekola nimellä "Kuljethan" Kari Pesosen sanoin. Osuinkohan oikeaan?
The Seekers: "Walk with me" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=m0Q3QT6CEaU
Anki: "Päivän vain" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=IMF9NkCzABE
Yleisradiosta vastattiin näin:
"Yleensä tv-uutisissa teititellään mm. tasavallan presidenttiä, pääministeriä sekä muitakin ministereitä.
Teitittelyä käytetään myös muihin korkea-arvoisiksi tulkittavissa oleviin vieraisiin (puolustusvoimat, pitkän ja mittavan uran tehneet yksityisen tai julkisen vallan palveluksessa olleet henkilöt ja iäkkäät haastateltavat).
Mitään aivan kiveen kirjoitettua sääntöä ei ole ja sinuttelu/teitittely ratkaistaan joskus tilanteen ja käsiteltävän aiheen perusteella.
Tv-uutisissa kynnys sinutteluun on kuitenkin melko korkea."
Molemmat nimet ovat kauppamerenkulkijoiden antamia ja kumpainenkin niistä liittyy nimen sisältämään vuotuisjuhlaan. Joulusaaren nimesi brittiläisen Itä-Intian komppanian palveluksessa ollut hollantilainen kapteeni William Mynors nähtyään tämän jo aiemmin löydetyn saaren jouluaattona 1643. Pääsiäissaaresta puolestaan tuli Pääsiäissaari siksi, että kolme hollantilaisen Länsi-Intian kauppaseuran alusta osui amiraali Jacob Roggeveenin johdolla tälle karttoihin merkitsemättömälle saarelle pääsiäispäivänä 1722.
Lähteet:
Maailmantieto. 4, Islanti–Jugoslavia
Thor Heyerdahl, Pääsiäissaari : arvoitus ratkeaa
Patricia Schultz, 1000 places to see before you die = Maailmanmatkaajan käsikirja
Kaarina Helakisa on kirjoittanut runon Hieno enkeli Tilta. Runo on ainakin Tuula Kortelaisen ja Riitta Tuloston toimittamassa runokokoelmassa Siivet enkelin (Otava 1995).
Kyseessä on Kulttikortti. Se on helsinkiläisille peruskoulun 8.-luokkalaisille jaettava vuoden voimassaoleva kortti, jolla pääsee ilmaiseksi tai alennettuun hintaan moniin Helsingin kaupungin kulttuurilaitoksiin. Muun muassa kirjaston aikuisten aineiston varausmaksua ei peritä Kulttikortin haltijalta. Lasten- ja nuortenaineistosta varausmaksua ei peritä muutenkaan.
Muita varausmaksusta vapauttavia kortteja ei Helsingissä tällä hetkellä ole.
Tarkempaa tietoa Kulttikortista: http://www.kultus.fi/suomi/_pohja.php?lang=fi&page=kulttikortti&lang=fi
Löytämäsi runonpätkä on Kalevalasta. Sen 49. runo loppuu näihin sanoihin. Kalevalan sanakirjan mukaan ’imanne’ tarkoittaa makeaa, suloista tai tervettä – tässä tapauksessa se varmaankin toimii terveen synonyyminä. Imanne-sana on sukua imelä-sanalle.
Mainittakoon vielä, että joissakin suomen murteissa ’imanne’ tarkoittaa hiukkasta tai hitusta.
Lähteet:
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, v. 1981.
Suomen murteiden sanakirja, 4. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1994.
"Toots" on lähinnä amerikanenglannissa aiemmin käytetty, tyttöön tai naiseen viittaava sana, jonka voisi suomentaa vaikkapa sanalla "kultsi" tai "kulta". Sana esiintyy myös muodossa "tootsie". Se on vanhahtavaa slangia, ja nykyään "toots" korvattanee usein esimerkiksi sanalla "baby". Ks. esim. https://www.etymonline.com/word/toots.
Kipling Societyn hahmonimiluettelon mukaan Shere Khanin nimi viittaa sen korkeaan asemaan lajinsa parissa: "shere" tarkoittaa tiikeriä, "khan" on hallitsijan arvonimi: http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_junglebook_names.htm.
Renatta tai Renata -nimellä tunnettu laulu on alun perin espanjankielinen ja Alberto Cortezin tekemä. Suomeksi sen on levyttänyt Four Cats -yhtye vuonna 1962 Jaakko Salon kääntämänä.
Laulun sanat vaihtelevat hieman esityskielen mukaan, mutta pääasiassa laulaja kertoo ihastuksestaan Renatta-nimiseen naiseen ja ylistää hänen kauneuttaan.
Fono.fi:n tietojen mukaan Ahti Taponen on tehnyt käännöksen joka alkaa sanoilla "Jos sä koskaan saat tietää miten tuhlaan...":
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=jos+s%c3%a4+koskaan+saa…
Yleisradion levyston Fono.fi -palvelussa on myös lisätietoja La Cumparsitan muista suomennoksista:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&id=ebcdbbd6-a7de-48df-8d3…
Bandicoot on alun perin englantiin mukautettu laina telugun kielen sanasta pandikokku, joka tarkoittaa jotakuinkin "sikarottaa". Sillä viitattiin alun perin useampaan Etelä-Intiassa elävään intianrotta- ja lyhythäntärottalajiin. Sanaa alkoivat käyttää pussimäyristä Australiaan asettuneet eurooppalaiset 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, koska ne muistuttivat ulkoisesti intianrottia. Myöhemmin termillä on viitattu myös pussikaniineihin.
Sana esiintyy Australian slangissa yleensä surkeutta tarkoittavissa ilmauksissa kuten as miserable as a bandicoot. Coolina voi ehkä pitää videopelihahmo Crash Bandicootia, jonka mukaan nimettiin myös eräs sukupuuttoon kuollut pussimäyrälaji.
Lähteet:
https://en.wiktionary.org/wiki/...
Kari Peitsamon skootteri -yhtyeen levyllä "Sergeant rocker rides again" on yksi albumin musiikillisesta linjasta vähän poikkeava kappale. "Rockin' on heaven's door" -instrumentaali on toteutettu yksinkertaisella kosketinsoitinsäestyksellä. Kestoltaan lyhyt simppeli melodia.
Jos muistikuvasi esittäjästä on oikea, saattaisi tämä vuonna 1991 julkaistu kappale olla etsimäsi. Vihje löytyi punkinfinland.net -sivustolta.
Kirjastomme kokoelmista Peitsamon albumi löytyi cd-painoksena. Verkossa kappale ei näyttäisi olevan kuunneltavissa,
