Christer Nygren on ruotsalainen rikoskirjailija, joka on syntynyt 1956 Sundsvallissa. Hän toimii rikosreportterina Dagbladet-lehdessä. Nygren aloitti kirjailijanuransa 1986 romaanilla Deadline, ja on sen jälkeen julkaissut teokset Flashback (-87), Exit (-88), Liten tid vi leva här (-89), Comeback (-95), Deadline (-95), Blue Tango (-96), Hello, dolly (-97) ja Marabou Beach (-98).
Teoksessa Föffattaren själv on lyhyt artikkeli Nygrenistä. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Internetistä löytyy hyvin vähän tietoa Nygrenistä. Katso osoitteet http://home.swipnet.se/~w-101964/nygren.html ja http://www.algonet.se/~frykholm/Deckare/marabou_beach_av_christer_.htm
Pasilan kirjaston lukusalin tilanteesta ei voi mitään kovin reaaliaikaista tietoa antaa, emmekä ole asiaa tarkemmin tilastoineet, mutta luulisin, että heti aamusta yhdeksän aikaan, kun kirjasto avataan, lukusalissa on varsin hyvää tilaa. Tarvittaessa kirjastoon voi toki soittaakin ja kysyä, onko lukusalissa vapaita paikkoja.
Pasilan kirjastossa on myös hyvää lukutilaa yläkerran lehtialueella. Yläkerrassa tosin ei ole yhtä hiljaista kuin lukusalissa, mutta usein siellä on rauhallisempaa kuin alakerran palvelualueen tai kirjahyllyjen luona olevissa lukupöydissä.
Luonnollisesti pääsykokeita ja ylioppilaskirjoituksia ennen lukusali on kovassa käytössä. Muina aikoina lukijoita on vähemmän ja tilaakin yleensä tarjolla.
Olit valinnut kysymykseesi vastaajakirjastoksi Helsingin. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta HelMetistä ei valitettavasti kuitenkaan löydy teoksia asiasanalla goodwill, ja aihepiiri onkin pikemmin tieteellisten kirjastojen alaa. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oman oppilaitoksesi kirjastosta. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta kyllä löytyy muutamia kirjoja, joiden asiasanoituksessa goodwill on mukana:
http://finna.fi
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyvät seuraavat viitteet:
Jäppinen, Jouni At least five vays to run a guest studio : goodwill alone is not enought
teoksessa: Arsis 22(2005): 3, 20 2005
Hirmuinen hinku maailman huipulle : selvitys Suomen 500 suurimmasta yrityksestä
julkaisussa: Talouselämä 65...
Kynsilakan koostumus varmaankin vaihtelee hieman merkistä riippuen. "Perinteinen kynsilakka koostuu polymeeristä, yleisimmin nitroselluloidista, liuotettuna liuottimeen, yleensä etyyliasetaattiin tai butyyliasetaattiin." https://scitechconnect.elsevier.com/chemistry-nail-polish-polymers-plasticisers-pigments/
"Nitroselluloosa liukenee asetoniin, nitrometaaniin sekä joihinkin asetaattiestereihin. Nitrattu selluloosa on luja polymeeri ja etenkin sen vähemmän nitrattua laatua (selluloidia) käytetään lakoissa sekä pingispalloissa." Wikipedia
"The ethyl acetate formula is C6H12O2. The nitrocellulose formula is C6H7O2(OH)3. Butyl acetate has 6 atoms of Carbon, 12 atoms of Hydrogen, and 2 atoms of Oxygen." ...
Näin vaikuttaisi olevan. Sekä HBL että 100 tekijää -sivusto muistelevat häntä vasemmistolaisena, joka pyrki eduskuntaan v. 1972.
Hufvudstadsbladet: https://www.hbl.fi/artikel/d9907c26-b291-42bc-a14d-c3cca3b1f668
100 tekijää: https://100tekijaa.fi/jouko-turkka
Aiheesi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta kysymykseesi ei ole ollenkaan helppo vastata. Onhan sanottu, että jokainen kirjailija kirjoittaa omasta elämästään, vaikka aihe olisi näennäisesti etäinenkin. Sikäli siis melkeinpä minkä tahansa kaunokirjallisen teoksen voisi määritellä traumafiktioksi, joka tavalla tai toisella perustuu kirjoittajan kokemuksiin. Toisaalta, mitä suorempi yhteys tekstillä on kirjoittajan omaan kokemuspiiriin, sitä herkemmin teos ehkä luokitellaankin pikemmin henkilöhistoriaan kuin kaunokirjallisuuteen.
Ehkäpä sinun kannattaisikin lähestyä aihetta tutkimalla kirjailijoiden elämäkertoja ja etsimällä niistä viittauksia siihen, millä tavoin ja missä yhteydessä mikin teos on syntynyt. Aika yllättävätkin teokset...
Yksi kirja löytyy, jossa Patarein vankilan entiset vangit kirjoittavat vankila-ajastaan. Se on vironkielinen, eikä sitä ole käännetty suomeksi: Võimas ja sünge Patarei: Mälestused Patarei vanglast 1924-1990 / koostanud Rutt Hinrikus (2007).
Kirja on Baltia-kirjaston kokoelmissa:
http://www.eestimaja.fi/fi/baltia-kirjasto.html
Eikä yksikään pelastunut -kirjan suomennoksessa sotilaspoika korvaa lastenlorun neekeripojan vuonna 2012 julkaistussa laitoksessa. Tapahtumapaikkana on kuitenkin edelleen Neekerisaari.
Tässä löytämässäni kalmistopiirin kysymyksessä viitataan kivikauteen, mutta tekstistä ilmenee miten hautaustavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Routaista maata on tuolloin sulatettu tulen avulla. Voisi ajatella, että hyväksi havaittua tapaa on käytetty myöhemminkin. Linkistä löytyy lisätietoa ja sivustolla on mahdollista myös esittää omia kysymyksiä.https://kalmistopiiri.fi/2016/03/30/lukijan-kysymys-kuinka-talvella-hautaaminen-menneisyydessa-onnistui/
Uolevi Nojosen kirja Kylän synty on julkaistu v.1984, joten sitä ei ole enää kirjakaupoista ostettavissa. Voit kuitenkin saada sen kaukolainaksi kirjastosi kautta. Sitä on Mikkelin sekä Tampereen kaupunginkirjastoissa sekä muutamissa korkeakoulukirjastoissa.
Voit myös osoittaa kysymyksesi suoraan WSOY:lle http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/docs/palaute (Nojonen on WSOY:n kirjailijoita). Nojosen sähköpostisoitetta ei löytynyt, mutta viestit hänelle menevät varmaankin WSOY:n kautta perille.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan molempia muotoja voi käyttää, mutta hieman erilaisissa lauseissa.Muotoa "koko ajan" voi käyttää kaikenlaisissa lauseissa, kun taas harvinaisempaa muotoa "koko aika" voi käyttää passiivi- ja käskylauseissa. Tämän lisäksi kieltolauseissa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti myös ilmaisua "koko aikaa". Lähde ja lause-esimerkit: Ajan ja määrän ilmauksia: ei paljon vai paljoa, ei kauan vai kauaa? - Kielitoimiston ohjepankkiMainitsemassasi lauseessa oikea muoto siis olisi: Hän tuottaa sitä koko ajan.
Valtioneuvoston nettisivustolta löytyy Suomea ja Natoa koskeva tietopaketti.
Naton operaatioihin liittyvistä asioista sanotaan seuraavaa:
"Jos Suomi liittyy Natoon, Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. Suomen lähtökohtainen panos Naton yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä.
Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin on vapaaehtoista. Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin.
Lisäksi Suomi osallistuisi erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana."
Ohessa Sanaston kriteerit, tarvitaanko lupaa:Milloin tarvitsen luvan runon esittämiseen?Tarvitset luvan, kun esität runoja yleisölle. Sanasto myöntää luvat kirjailijoiden ja kääntäjien puolesta, laskuttaa lupakorvaukset ja maksaa ne edelleen niille tekijöille, joiden teoksia on käytetty. Lupa tarvitaan, vaikka esitystilaisuus olisi maksuton ja järjestetty vapaaehtoisvoimin.Milloin en tarvitse lupaa?Et tarvitse lupaa kirjallisuuden esittämiseen yksityisissä tilaisuuksissa, kuten häissä tai hautajaisissa. Lupaa ei tarvita myöskään tilaisuuksiin, joissa runonlausunta ei ole tilaisuuden päätarkoitus, tilaisuudesta ei peritä pääsymaksua, eikä sitä muutenkaan järjestetä ansiotarkoituksessa (kaikkien mainitun kolmen ehdon tulee täyttyä). Lupaa ei...
Kirjoja siheesta ei valitettavasti löytynyt. Tässä kuitenkin muutama artikkeliviite koskien kirjastoja Iso-Britanniassa.
Monk, Des: The delivery of IT skills: a tale of two countries. Julkaisussa: Hallinnon tutkimus. Tampere : Hallinnon tutkimuksen seura. ISSN 0359-6680. 19 (2000) : 3 , s. 312-319
Monk, Des: Avointen ja etäkäyttöisten opintomateriaalien kehittäminen: menettelytapoihin liittyviä kysymyksiä Englannissa ja Suomessa. Julkaisussa: Informaatiotutkimus. Tampere : Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistys. ISSN 1239-3614. 21 (2002) : 2 , s. 51-56
Kononen, Leena: Croydon Clocktower : tietohuoltoa englantilaisittain. Julkaisussa Tietopalvelu. Helsinki : Tietopalveluseura. ISSN 0782-825X. 14 (1999) : 3 , s. 26-27
e-Government...
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Tomi Kontion lastenromaaniin Keväällä isä sai siivet perustuva näytelmä, joka tosin sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa vasta vuonna 2004.
Tietoa kirjasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd57970b-ebf1-4020-a52e-0…
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajat eivät ole lakimiehiä, joten meiltä ei saa mitään lakiin liittyvää tulkintaa. Tässä kuitenkin muutama poiminta Suomen laista.
1. Suomen rikoslain 17 luvun 12 § säädetään, että :
"Joka
1)luvattomasti avaa haudan tai ottaa sieltä ruumiin tai sen osan, ruumisarkun tai hautauurnan,
2) käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla tai
3) turmelee tai häpäisee hautaa tai kuolleen muistomerkkiä,
on tuomittava hautarauhan rikkomisesta ..."
Laissa ei ole määritelty mitään voimassaoloaikaa.
Suomen säädöskokoelma: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L17
2. Estonia-laivan hylyn alue on...
Pekka Lipposen seikkailuiden kirjoittaja eli Aarne Haapakoski (salanimellä Outsider, jota jossain vaiheessa käytettiin myös Haapakosken ja Seppo Tuiskun yhteisenä) kuoli vuonna 1962, joten hänen kirjalliset teoksensa vapautuvat tekijänoikeudellisesti vasta tammikuussa 2033. Ellei toisin voida osoittaa, Pekka Lippos -seikkailujen oikeudet ovat Haapakosken perikunnalla. Osa Lippos-tarinoista on kuitenkin edelleen elossa olevan Seppo Tuiskun kirjoittamia, joten tarkemmin selvittämättä ei voi tietää, kumpi oikeudet yksittäiseen tarinaan omistaa.
Kirja-Mono Oy:llä on todennäköisesti ollut vain painettujen kirjojen julkaisemisesta sopimus kirjoittajien kanssa, joten digitoinnin kohdalla täytyisi lähinnä selvittää mahdollisen grafiikan tekijöiden...
