Hei,
esimerkiksi Kopiopaja Printtikaupassa voi tulostaa kaavoja koossa A2. Tässä nettiosoite:
Kopiopaja Printtikauppa – Kaikki tulosteet nopeasti ja edullisesti huipputekniikalla
Valitse ylävalikosta "Rakennuspiirrustukset" ja sielät löydät kohdan "Ompelukaava mustavalkoinen" ja "Ompelukaava värillinen".
Vaatimus, että kirjan pitää olla ostettavissa, rajaa valikoimaa aika paljon, koska kirjakaupoista harvoin saa yli vuosi sitten ilmestynyttä aineistoa. Viime vuonna ja tänä vuonna (2023 ja 2024) ilmestyneistä kirjoista nousi esiin ehdotuksiksi
Jukka-Pekka Palviainen: Koko pitkä yö
Koko pitkä yö on helppolukuinen, vetävä ja huumorin ryydittämä kuvaus nuorista kesäyössä, aikuisuuden kynnyksellä.
Katariina Hakaniemi: Oli myös onnellisia kuukausia
Tositapahtumiin perustuva romaani äidistä, joka yrittää pelastaa päihdekierteeseen päätyneen poikansa. Rankka tarina, josta ei puutu rakkautta eikä toivoa.
Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut
Pökerryttävän kasvukertomuksen traagisuutta leikkaa mustan huumorin ihmeellinen hehku.
Ella-Mari Nutti...
Suomeksi ilmestyviä tietokonelehtiä ovat ainakin seuraavat: Automaatioväylä, Enter, Kompuutteri kaikille, KotiPC, Macmaailma, Mikrobitti, MikroPC, Prosessori, Tietokone ja Tietoviikko.
Pelilehtiä ovat esim. Games master ja Pelit.
Asiakaspalaute on varmasti suurimmalle osalle toimijoita tärkeä työväline, jolla seurata asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen toimivuutta. Mikäli mahdollista, palautteen mukaan kannattaa laittaa yhteystietonsa, jolloin yleensä saa vastauksen tietyn ajan sisällä.
Omassa organisaatiossani (Espoon kaupunginkirjasto) palautetta kertyy useasta eri kanavasta (kaupungin palautekanava, Helmet-kirjaston palaute, suullinen palaute yms.) ja siitä kootaan palautekoostetta kirjaston intranetissä. Kirjaston johto seuraa sinne kertynyttä palautetta. Palautteen kautta on tehty useita muutoksia ja korjauksia toimintaan tai tiedotukseen. Kiitokset toimitetaan aina tiedoksi henkilölle tai työporukalle.
Pekko Käppi tekee itse väitöskirjaa Taavi Uutelasta. Aihetta koskevassa Iitinseudun artikkelissa kerrotaan, että Uutela oli testamentannut professori Erkki Ala-Könnille vihon, jonka nimi oli Kirjantaitamattoman tohtorinhattuväitöskirja. Salanimeä ei artikkelissa mainittu. Lähde: Lumimarja Tirronen:" Muusikko Käppi tekee Uutelasta väitöskirjaa" (iitinseutu 14.3.2024)
Selvitin asiaa kustantajalta eli WSOY:ltä. Vastaus on, että Fiona Kelly ei ole jatkanut sarjaa vuoden 2002 jälkeen, eikä ole julkaisemassa lähitulevaisuudessakaan uutta teosta.
Ilkka Nummelan väitöskirjan mukaan puolustusmenojen kasvun aiheuttama valtion talouden ekspansio vuosina 1940-1944 rahoitettiin ”…kasvaneen verotuksen ohella lisäämällä valtion velkaa. Osittain se toteutettiin ottamalla lainaa Suomen pankista eli setelirahoituksella. Sen osuus oli suurimmillaan vuosina 1940 ja 1941, jolloin se oli molempina vuosina viitisen miljardia markkaa. Myös yksityispankit joutuivat turvautumaan tuolloin Suomen Pankkiin turvataukseen oman maksuvalmiutensa. Kokonaisuutena Suomen valtionvelka ei ollut kymmentäkään prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 1938. Valtion asema kotimaisilla rahamarkkinoilla oli suhteellisen hyvä, koska kilpailijoita oli vähän. Tämä näkyi valtion maksaman koron laskuna sodan alkuvuosina....
Kyseessä voisi olla Erlend Loen humoristinen romaani Tosiasioita Suomesta (alkuteos Fakta om Finland), joka ilmestyi suomeksi 2002. Toinen mahdollinen teos voisi olla 123 erikoista matkakohdetta Suomessa, toim. Marko Lysmä, Autoliitto 2006. Molemmat teokset ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta www.helmet.fi .
Ensin sotaa ja sota-aikaa naisnäkökulmasta kuvaavia romaaneja:
Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta, Siltala, 2013 - talvisota
Sirpa Kähkösen Kuopio -sarja sijoittuu jatkosodan aikaan:
Kähkönen, Sirpa: Hietakehto, Otava, 2012
Kähkönen, Sirpa: Neidonkenkä, Otava, 2009
Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet, Otava, 2007
Kähkönen, Sirpa: Jään ja tulen kevät, Otava, 2004
Kähkönen, Sirpa: Rautayöt, Otava, 2002
Kettu, Katja: Kätilö, WSOY, 2011 - kuvaa Lapin sotaa
Sandbacka, Carola: Sodan jaloissa, Tammi, 2010 - talvisota suomenruotsalaisesta naisnäkökulmasta
Saisio, Pirkko: Sisarukset, Kirjayhtymä, 1976 - sota-aika 1930- ja 1940-luvuilla
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa, Atena, 2003 - Balkanin sota 1992
Kilpi, Eeva: Elämä edestakaisin, WSOY,...
Voisiko kyseessä olla tanskalaisen Henning Köien säveltämä Nisse-polkka? Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Saukki (Sauvo Puhtila).
Laulun kertosäkeessä on etsityn kaltaisia riimejä: Hupsis tupsis huppelirupsis / piirissä pyörivät puppelijupsis ... Hupsis tupsis pimpelipompeli / hiiri se kissalle takkia ompeli
Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla sinulle toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä. Varaushyllyssä olevan varauksen noutoaikaa ei voi pidentää mikäli siitä on varauksia. Jos jonossa on lukittuja varauksia niin aktiivinen eli lukitsematon varaus hyppää lukittujen varausten ohi. Näin ollen varausjono ei seiso vaan etenee, lukitut varaukset eivät hidasta varausjonon etenemistä.
Lukitse varauksesi lomalla | Helmet
Helsingissä toimivien askarteluliikkeiden sivuilta en vielä löytänyt papereita, mutta niiden tulo kauppoihin lienee vain ajan kysymys. Kannattaa kysellä esim. Sinellista, Hobby pointista tai Askarellista.
Scratch paperia tai Raaputuspaperia/Raapekartonkia voi ostaa esim. Heureka Shopista, Fruugo.fi, Konsta shopista, Lelukauppa Partaselta, CDON.comista sekä Allomaari.netistä
Askartelu aitta myy valmiiden kuvien paketteja. Lumikellot.fi myy valkoista tekstin piilottavaa raaputuspaperia.(salaviesteihin?)
Tietenkin myös Amazon.com ja Alibaba myyvät papereita, mutta kannattaa muistaa mahdolliset tullimaksut Euroopan ulkopuolelta.
Laulu on nimeltään ”Katson sinun taivastasi”. Se alkaa: ”Katson sinun taivastasi, Luojani, Herrani”. Toinen säkeistö alkaa: ”Aina en mä osaa ymmärtää elämää, ihmistä”. Laulun on säveltänyt Jouko Piitulainen ja sanoittanut Katri Kosonen.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisukirja” (4. laitos; Nuorten keskus, Lasten keskus, 1985) ja nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisuja. 3” (4. painos; Nuorten keskus, 1976). Nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun ovat levyttäneet Hermarit, Sana-Siskot ja Tuula Hakkarainen.
Voit tarkistaa aineiston saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Seppo Rihlaman teoksessa Värioppi (1997) käydään läpi monenlaista väreihin liittyvää terminologiaa (s. 31 - 32):Pastelliväri on erittäin valkopitoinen, mustuudesta täysin vapaa väri.Murrettu väri on syntynyt sekoittamalla puhtaaseen väriin sen vastaväriä tai mustaa väriä. Sanonnat taitettu, murrettu ja varjostettu [väri] tarkoittavat kaikki lähes samaa asiaa.Samea väri on erittäin harmaapitoinen tai varjostettu valkopitoinen väri.Synkkä väri on mustapitoinen väri.Varjostettu väri on mustapitoinen väri.
Panu Pekkanen on kääntänyt alun perin George Orwellin kirjan Eläinten Vallankumous vuonna 1969. Siitä on sen jälkeen tullut monta painosta. Vuonna 2015 tulleessa painoksessa sitaatti on "NELJÄ JALKAA HYVÄ, KAKSI JALKAA PAHA".
Kielikello-lehdessä on valaiseva artikkeli islantilaisista nimistä. Siinä kerrotaan mm. näin: "Islantilaisen nimi on hänen etunimensä. Varsinaisia sukunimiä on aika harvalla. Sukunimen paikalla käytetään isännimiä. Etunimen jälkeen tuleva Jónsson tai Jónsdottir kertoo siis, että kyseessä on Jónin poika tai tytär." Ja edelleen "Nimet aakkostetaan etunimen mukaan. Puhelinluettelosta nimet löytyvät etunimen perusteella. Kirjastot lajittelevat islantilaisten kirjailijoiden kirjat etunimien mukaan, mutta ulkomaalaisten teokset ovat sukunimien mukaan. Myös Suomen kirjastoissa islantilaisten kirjoittamat kirjat ovat usein etunimien mukaisesti."https://kielikello.fi/islantilaiset-nimet/Myös täältä voit lukea islantilaisista nimistä:https://...
Eva Hirn on syntynyt 10.10.1877 Viipurissa ja kuollut 9.10.1948 Helsingissä. Puoliso Taavi Hirn. Yo Viipurin suom. jatko-opistosta -96, matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden opintoja Hgin yliopistossa. Avust. lehdistöä ja radiota. Tuotanto julkaistu 1920-1930 luvuilla: lasten- ja nuortenkirjoja, näytelmiä ja pakinoita.
(Lähde: Suomen kirjailijat 1917-1944)
Porin kaupunginkirjastossa on saatavissa hänen nuortenkirjojaan sekä pakinakokoelmat Lyö sinä, minä venytän ja Rakkaita lähimmäisiä. Häntä on haastateltu Kirjojen maailma -lehden numerossa 4/1930, voit kysyä lehteä kirjastosta.
Se, että vasemmasta on tullut "oikea" käsi pitää rannekelloa, juontaa juurensa ihmisten oikeakätiseen enemmistöön (85-90%). Perinteiset mekaaniset rannekellot suunniteltiin oikeakätiselle käyttäjälle: vetonuppi oli kello kolmen kohdalla, ja kun kelloa piti vasemmassa kädessä, se oli helppo vetää ja asettaa oikeaan aikaan oikealla kädellä poistamatta kelloa ranteesta. Oikeassa kädessä olevan "oikeakätisen" kellon vetonupin käsittely vasemmalla kädellä on paljon hankalampaa. Jotkut luksuskellojen valmistajat ovat sittemmin tuoneet markkinoille myös vasenkätisiä malleja.
Moni vasenkätinen rannekellon käyttäjä pitää kuitenkin kelloaan kaikesta huolimatta oikeassa kädessä, koska ei-hallitseva käsi saattaa tuntua luontevammalta paikalta...
