Voit hakea varauksesi, jos lainaan unohtuneen kirjan eräpäivästä on vähemmän kuin 4 viikkoa. Kun saat toisen muistutuksen lainan erääntymisestä, korttisi "menee lukkoon" lainaamisen osalta. Samoin kortti lukittuu, jos sinulla on 30€ sakkoja.
Ellet pääse noutamaan varaustasi, se kannattaa perua (vaikkapa kirjastoon soittamalla) sillä noutamattomasta varauksesta menee Helmet kirjastossa1€ sakko.
Mikäli tarkoitat Oskar Merikannon säveltämää ja Heikki Ansan sanoittamaa kappaletta Soi vienosti murheeni soitto, löydät sanoituksen ja kappaleen esitettynä alla olevista linkeistä.
Kappaleen sanoitus: https://www.lieder.net/lieder/get_text.html?TextId=120598
Kappale Matti Salmisen esittämänä: https://www.youtube.com/watch?v=BxEn_kTvOyE
Hei!
Kahta sanaa, jotka eroavat toisistaan vain yhden äänteen kohdalla, kutsutaan minimipariksi.
Riimipariksi kutsutaan kahta, keskenään rimmaavaa sanaa.
Lähteet: Karlsson: Yleinen kielitiede (https://keski.finna.fi/Record/keski.147946)
Kielitoimiston sanakirja
Kirjastojärjestelmissä feminismiä tai tasa-arvoa käsitteleviä kirjoja ei miesnimisiltä juurikaan löydy, mutta tietysti voi yrittää etsiä näillä hakusanoilla. Miehet ry on feministinen järjestö miehille ja heidän verkkosivuilleen on koottu tekstejä, jotka käsittelevät miesten tasa-arvoa ja miesten tekemää tasa-arvotyötä. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Men in feminism, josta voisi päästä alkuun aineiston etsinnässä.
Julkisesti feministeiksi tunnustautuvia miehiä on listattu mm. Global Citizenin artikkelissa 10.4.2017 ja Huffington Postin artikkelissa 25.7.2014.
Lisätietoja voisi kysellä Miehet ry:ltä tai Feministiseltä puolueelta.
(viitattu 21.4.2023)
Kappale "Joulusahti" löytyy nuottijulkaisusta
"Eino Kettusen ikkuna maailmaan".
Kouvolan kirjaston kokoelmissa julkaisua ei ole, mutta
kaukopalveluna voimme sen pyynnöstä toimittaa, jos haluatte.
Kymenlaakson kirjastojen kokoelmatiedot löytyvät osoitteesta http://www.kyytikirjastot.fi
Eila Rantonen on kirjoittanut tutkielman aiheesta Maahanmuuttajat ja kirjalisuus.
Hän mainitsee mm.Joseph Owidin, Ella Ojanlan, Raisa Lardotin ja Arvi Pertun. "Vaikka Suomessa ulkomaalaistaustaisia kirjailijoita on lukumääräisesti vähän verrattuna Ruotsiin, myös täällä on debytoinut lukuisia kirjailijoita, jotka ovat muuttaneet Suomeen eri puolilta maailmaa, kuten Umayya Abu-Hanna, Roman Schatz, Alexis Kouros, Philippe Quicheteau, Wilson Kirwa, Tao Lin, Yousif Abu al Fawez, Farzaneh Hatami Landi ja Maritza Núnez. Lisäksi monet maahanmuuttajat ovat julkaisseet suomalaisissa antologioissa yksittäisiä runoja ja novelleja." Eila Rantonen
Uudempia kirjailijoita ovat Pajtim Statovci, Nura Farah ja Koko Hubara.
Tästä listasta puuttuu...
Suomeksi ilmestyviä tietokonelehtiä ovat ainakin seuraavat: Automaatioväylä, Enter, Kompuutteri kaikille, KotiPC, Macmaailma, Mikrobitti, MikroPC, Prosessori, Tietokone ja Tietoviikko.
Pelilehtiä ovat esim. Games master ja Pelit.
Virsitutkija Suvi-Päivi Koski kertoo artikkelissaan 20.12.2018 :"Sitä lauletaankin jo yli 300:lla kielellä ainakin arabiaksi, englanniksi, hepreaksi, hindiksi, koreaksi, persiaksi, malajiksi, swahiliksi, turkiksi, zuluksi ja venäjäksi." https://helsinginseurakunnat.fi/oulunkylanvanhakirkko/uutiset/jouluyojuhlayo-juhlavaaherkkyyttajo200vuotta
Sanoituksia löytää netistä hakemalla englanniksi (Silent Night words in Arabic)
Shira net sivustolla sanat on translitteroitu englanniksi. http://www.shira.net/music/arabic-christmas.htm#Silent
Net hymnal org sivustolla sanat ovat arabiaksi kirjoitettuna. http://nethymnal.org/non/ar/silnitar.htm
Somaliankielistä käännöstä oli hieman hankalampi löytää, mutta Christmas...
Puurolusikan muoto veden pinnassa lienee muodostunut pienistä ilmakuplista. Veteenhän on aina sitoutunut kaasuja, kuten happea ja typpeä. Kun vettä on laskettu hanasta astiaan, jonkin ajan kuluttua kaasut alkavat irrota vedestä ja muodostavat kuplia. Kuplia on ehkä ensin muotoutunut lusikan alapuolelle, mistä ne sitten hiljalleen ovat nousseet veden pintaan ja muodostaneet lusikan kuvion. Vedessä kelluvat asiat voivat vetää toisiaan puoleensa, joten kuplat ovat voineet vetää puoleensa myös puurohitusia.
Kuplista vedessä: https://www.scientificamerican.com/article/why-do-bubbles-form-if-a/
Kelluvien esineiden käyttäytymisestä vedessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Cheerios_effect
B. Virtasen luoja on sarjakuvataiteilija Ilkka Heilä, jonka Otavan kirjailijaprofiilissa mainitaan toimistotyön oravanpyörässä vuodesta toiseen sinnittelevän B. Virtasen saaneen alkunsa vuonna 1989. Tässä Seura-lehden haastattelussa Heilä kertoo kehitelleensä sarjakuvan alun perin Uusi Suomi-sanomalehden ja sarjakuvia levittävän Bulls Pressin kilpailuun - voitto meni sivu suun, mutta loppu on historiaa.
Reilun 30 vuoden aikana B. Virtanen on seikkaillut yli neljänkymmenen kotimaisen sanomalehden sivuilla ja ensimmäisen albumiversion julkaisi vuonna 1997 Arktinen Banaani; vuodesta 2019 lähtien julkaisija on ollut Otava. Lisäksi maaliskuusta 2022 alkaen B. Virtasen edesottamuksia voi seurata myös...
Kaupunginkirjaston raanuaineisto on rajallista, mutta yhteydenotto Suomen käsityön museoon tuotti valistuneen arvauksen. Museon amanuenssi kirjoitti näin:
"Meillä ei ole esimerkiksi Montell-Saanion raanukuvastoa, joten perustan arvioni niihin raanuihin, joita Arktinen horisontti -kirjassa on nähtävissä. Montell-Saaniolla on kyllä näköjään hyvinkin voimakkaan värisiä raanuja, ja yläreunan palmikot ovat myös hänen tekstiileilleen ominaisia, mutta tässä kysytyssä raanussa näyttää olevan värillinen loimilanka, kun taas kaikissa edellä mainitussa kirjassa esiintyvissä raanuissa loimi on kaikissa valkoinen. Pikkuseikka toki, mutta voisin kuvitella, että tuollaisella yhdenmukaisuudella on tekijälle ollut jokin arvo tai merkitys. Koska...
Runon tekijä on Pia Perkiö. Runo on julkaistu Perkiön kokoelmassa Tulla kohdatuksi, kuulluksi (Katharos 2006). Se löytyy myös hänen Kuin olisi jo kevät: valittuja runoja -kokoelmasta (Kirjapaja 2020).
Koska rippikoulu on evankelis-luterilainen ja siten Suomen valtauskonnon mukainen, emme tapaa puhua tässä yhteydessä manipulaatiosta vaan kirkon opetuksesta.
Uskonnon opettamiseen kuuluu olennaisena osana vähintään jonkinlainen kevytmanipulaatio tai opettelu.
Näin on ollut alkukirkosta lähtien.
Apua uskontojen uhreille:
https://yle.fi/uutiset/3-10809923
Roni on lyhentymä Hieronymuksen rinnakkaismuodosta Jeronimus. Lisäksi Roni voi olla Ronaldin ja sen muunnosten kutsumamuoto. Suomen almanakassa Roni on samana päivänä, jona ruotsinkielisessä almanakassa oli ennestään nimi Ronald (5.9.). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Ronin nimeen Sofronios. Nimillä ei kuitenkaan ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä.
Juhani on suomalainen muoto Johannes-nimen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Johannes taas on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, joka merkitsee Jahve on armollinen.
Markus - nimen (Marcus, sodanjumala Marsille pyhitetty) kansanomainen muoto on Markku. Markuksen evankeliumin kirjoittaja oli Johannes Markus, jonka mukaan jo keskiajalta lähtien on Suomessa...
Nimet Valentin ja Valentina pohjautuvat roomalaiseen suvunnimeen Valentinus, jonka lähtökohta on latinan ’vahvaa, tervettä’ merkitsevä sana valens.
Nimet Eeva ja Eva pohjautuvat heprean ’elämää’ ja ’elämän antajaa’ tarkoittavaan sanaan havva. Nimestä on käytössä myös muunnos Eevi.
Muinaissaksalainen nimi Vilhelm merkitsee ’lujatahtoista kypäränkantajaa’. Nimestä on useita muunnoksia, esim. Viljami, Ville ja Vilho. Myös nimi Vilhelmiina ja sen lyhentymät Vilma ja Miina ovat samaa alkuperää. Myös kirjoitusasut Wilhelm, Wilma ja Wilhelmiina ovat käytössä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/...
Kyseessä voisi olla kotimaisten novellien antologia Mielen maisemat (Laatusana, 1993). Sen sisältämät novellit näet esim. Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb1448d9-ca88-4480-8613-8….
Kysy kirjastonhoitajalta – palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen kahvipaahtimo Veekoo Tirrosen perustajasta Heikki Tirrosesta sekä kahvipaahtimon historiasta. Mikael Anderssonin kirjassa Kupillinen kahvia? (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005) on sivulla 55 kuva Veekoo Tirrosen purkeista. Tekstin mukaan vanhoissa kahvipakkauksissa on usein kuvattu eksoottisia aiheita kuten maisemakuvia kahvin alkuperämaista. Anderssonin kirja samoin kuin aiemmassa vastauksessa mainittu Jorma Sipilän teos "Yhä jalompaa kahvijuomaa! : Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007) on saatavissa Keskikirjastoista.
Vanhat suomalaiset peltipurkit-blogissa on kuvia ja tietoa muutamista Veekoo Tirrosen kahvipurkista.
Myös tekemällä...
Goethen käännös "Finnisches Lied" löytyy painettuna esim. teoksesta Goethe, Johann Wolfgang von: Goethes Werke in zwei Bänden (ensimmäinen nide) tai Internetistä osoitteesta http://www.textlog.de/18439.html.
