Jos sinulla on käytössäsi vain paperikopio, voit skannata laskun ja lähettää skannatun tiedoston sähköpostin liitteenä.
Mikäli lasku on elektronisessa muodossa esimerkiksi tiliotteellasi, voit tallentaa sen ja lähettää sähköpostin liitteenä.
Voit myös kopioida maalaamalla laskun sisällön tekstinkäsittelyohjelmaan, tallentaa sen ja lähettää liitteenä.
Liitteen lähetys gmail-sähköpostilla:
1.Valitse Gmail-sovelluksessa Kirjoita viesti.
2.Kosketa paperiliitinkuvaketta.
3.Valitse Liitä tiedosto
4.Valitse sovellus, johon kuva tai tiedosto on tallennettu
Voisit alkaa metsästyksen Design museosta. Heillä on tarjolla kokoelmien verkkonäyttely. https://image.designmuseo.fi/Categories.aspx?&designer=&manufacturer=&years=23367;23368&cat1=23378&cat2=
Aalto-yliopiston luennosta Suomalaisista painokankaan tekijöistä voisi myös löytyä vinkkejä. https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/158039/mod_resource/content/2/Marian%20luento%203a.pdf
Sekä museo että yliopisto voisivat kenties myös auttaa suoraan tunnistuksessa.
Marimekolla on oma verkkonäyttely http://marimekko.kokoelma.fi/ Samoin Porin puuvillatehtaalla http://www.puuvillansuunnittelijat.fi/nayttely.html
Myös kirjastosta saattaa löytyä apua esim. Helmet-haku asiasanoilla kankaat ja Suomi ...
Lainaan Pertti Mustajoen kirjoittamaa artikkelia maksakirroosista (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044):
Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja, voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta. Maksakirroosissa näkyy muutoksia kaikututkimuksessa, mutta niidenkään perusteella sitä ei voi varmuudella todeta. Ainoa varma tapa todeta maksakirroosi ennen selviä oireita on näytepalan otto maksasta ja sen mikroskooppinen tutkimus.
Toki voit ensin opiskella merkonomiksi ja sitten hankkia myöhemmin lisäkoulutusta. Parempi olisi kuitenkin hankkia heti kirjastoalan koulutus, mikäli olet varma siitä, että haluat nimenomaan kirjastoon töihin. Kirjastoalan koulutuskenttä on nykyään niin vaihteleva ja muuttuva, etten osaa sanoa, miten ja missä lisäkoulutusta järjestetään. Voi olla, että myöhemminkin on lähdettävä muille paikkakunnille koulutuksen vuoksi.
Voisit opiskella liiketalouden perustutkinnon tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelman kautta. Se ei tietenkään ole mahdollista kaikissa opistoissa. Hyvän koulutuksen vuoksi kannattaa kuitenkin lähteä kotiseudulta pois, ainahan voi palata takaisin.
Tässä joitakin linkkejä, joista voi olla apua, kun miettii...
Kyseessä voisi olla Anita Shreven romaani Vaaralliset kirjeet, vaikka kesäleirillä kohdatun tytön nimi onkin siinä Siân. Päähenkilön nimi on Charles Callahan, ja hänellä on Harriet-niminen vaimo. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1994. Alkuteos Where or When on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1993.
Lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_124
Kyseiset rivit ovat Unto Kupiaisen runosta Oppineen herran hautajaiset, joka on julkaistu kokoelmassa Peeveli ja peipponen (1958).https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kerran-elamassani-kuullut-unto?language_content_entity=fiUnto Kupiaisen Peeveli ja peipponen Helmet-kirjastoissa
Havata-verbin merkitys on 'herätä unesta, havahtua'. Sana löytyy sekä vanhan kirjasuomen että Suomen murteiden sanakirjasta. Sitä on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko Onerva tuntenut sanan entuudestaan vai yksinkertaisesti johtanut sen runollista vapautta käyttäen havahtua-verbistä.havata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja havaita - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja havahtua - Kielitoimiston sanakirja
Nyt-liitteessä nro 21 Maskula on antanut kolme pistettä elokuvalle Last King of Scotland, neljä pistettä Inland Empirelle ja kolme pistettä elokuvalle The Fountain. Nro 18: The Departed on saanut neljä pistettä. Nro 14-15 : Kuin raivo härkä viisi pistettä. Nro 11:ssa Babel on saanut viisi pistettä ja Dreamgirls kolme. Pianistin sivunkääntäjälle Maskula on antanut neljä pistettä numerossa 7.
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Niitä ovat luettelo seurakunnan jäsenistä sekä luettelot syntyneistä ja kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista sekä henkilöistä, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta. Lisäksi pidetään rekisteriä avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä. (Kirkkolaki 16:2)
Aina vuoteen 1962 saakka tiedot seurakuntien jäsenistä talletettiin sidottuihin kirjoihin. Vanhimmat niistä on mikrofilmattu. 1960-luvulla siirryttiin niin sanottuihin perhelehtiin eli erillisiin kortteihin. Noin kaksi kolmasosaa seurakunnista on siirtänyt sataa vuotta vanhemmat kirkonkirjat...
Kynsilakan koostumus varmaankin vaihtelee hieman merkistä riippuen. "Perinteinen kynsilakka koostuu polymeeristä, yleisimmin nitroselluloidista, liuotettuna liuottimeen, yleensä etyyliasetaattiin tai butyyliasetaattiin." https://scitechconnect.elsevier.com/chemistry-nail-polish-polymers-plasticisers-pigments/
"Nitroselluloosa liukenee asetoniin, nitrometaaniin sekä joihinkin asetaattiestereihin. Nitrattu selluloosa on luja polymeeri ja etenkin sen vähemmän nitrattua laatua (selluloidia) käytetään lakoissa sekä pingispalloissa." Wikipedia
"The ethyl acetate formula is C6H12O2. The nitrocellulose formula is C6H7O2(OH)3. Butyl acetate has 6 atoms of Carbon, 12 atoms of Hydrogen, and 2 atoms of Oxygen." ...
Näin vaikuttaisi olevan. Sekä HBL että 100 tekijää -sivusto muistelevat häntä vasemmistolaisena, joka pyrki eduskuntaan v. 1972.
Hufvudstadsbladet: https://www.hbl.fi/artikel/d9907c26-b291-42bc-a14d-c3cca3b1f668
100 tekijää: https://100tekijaa.fi/jouko-turkka
Tässä tuore lista Helmet-kirjastojen lainatuimmista kielistä. Lista koostuu kirjalainoista.
Kieli
Lainat 1.1.-20.7.2020
Suomi
1687504
Englanti
150555
Ruotsi
97966
Venäjä
23885
Ranska
4592
Espanja
4183
Saksa
3284
Arabia
2766
Viro
2494
Italia
1822
Kiina
1481
Somali
1157
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Joonatan” on peräisin hepreankielisestä muodosta ”Jonathan”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’Jahve antoi’ tai ’Jumalan lahja’. ”Raamatussa” nimi esiintyy kuningas Saulin vanhimmalla pojalla. 1980-luvulla nimen suosio kasvoi, vuonna 2002 se oli suomenkielisten poikiennimien listalla sijalla 30.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Lenni” on lyhennelmä ruotsalaisesta nimestä ”Lennart”, joka puolestaan on peräisin nimestä ”Leonard”. Sen merkitys on ’rohkea leijona’. Etunimeä ”Lenni” annettiin 1900-luvun alussa, mutta sitten se harvinaistui, ennen kuin 1990-luvun lopulla sen vuosio alkoi kasvaa, ilmeisesti Lenni-Kalle Taipaleen myötä.
Löysin vastauksen ei niin tiedonhaullisesti viralliselta sivulta. https://donna.vuodatus.net/sivut/pieni-donna-suomi-donna-sanakirja Mainittiin että se voi tarkoittaa hyvin tarkkana olemista.
Kyseessä saattaisi olla karekuoriainen (Megatoma undata).
Karekuoriainen esiintyy luonnossa lahopuissa, joissa sen toukat elävät usein erilaisten pistiäisten ja lintujen pesissä. Laji voi esiintyä myös vanhoissa hirsirakennuksissa, mutta sen toukat aiheuttavat vain harvoin merkittäviä tuhoja luonnonkuituisille materiaaleille ja nahalle.
Karekuoriaisen tunnistaa värityksestä. Mustan kuoriaisen peitinsiivissä on kaksi aaltoilevaa epämääräistä valkoisten suomujen muodostamaa poikkivyötä ja etuselän takakulmissa on vaaleat laikut. Laji on kooltaan 3,5–5,9 mm ja muodoltaan pitkän soikea.
Aikuiset karekuoriaiset talvehtivat ja ne lähtevät liikkeelle alkukesällä etsimään ravintoa ja lisääntymiskumppaneita. Muninta tapahtuu lahopuissa oleviin...
Sadut löytyvät Beskowin kirjasta Satukirja. Yksittäisten satujen etsimisessä toimii oivana apuna Kallion kirjaston Satukortisto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/, joka on vapaasti käytettävissä.
Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. czerepanovii) on hieskoivun (Betula pubescens) pohjoinen alalaji. Se kasvaa yleensä 2-6 metrin korkuiseksi ja monirunkoiseksi. Tunturikoivu on yleinen Pohjois-Lapissa, ja sitä esiintyy etelämpänä Kuusamon korkeudelle saakka. Etelä-Suomessa sitä ei siis tavata lainkaan.
Lähteet:
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa (Otava2010)
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu
Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45032&year=2015
