Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Gunnar Falkåsin kirjoittama teos Valkoinen Käärme vuodelta 1946. Kirjan alaotsikko on Tarina vihasta, rakkaudesta ja kummallisista asioista. Teoksen voi kaukolainata oman kirjaston kautta.
Tyttö tuulispää on alkuperäiseltä nimeltään The Middle Moffat, ja Tuulispää ja pikkuveli (alkukielellä Rufus M.) on Tyttö tuulispään jatko-osa.
Eleanor Estes kirjoitti kaiken kaikkiaan neljä kirjaa Moffatin perheestä: The Moffats (1941, suom. Kadun hauskin talo), The Middle Moffat (1942), Rufus M. (1943) ja The Moffat Museum (1983).
Pahasta uunista tuvan nurkassa runoili Kullervo Rainio. Uuni-runo ilmestyi alunperin Rainion kokoelmassa Tietämättä mistään (WSOY, 1951). Se sisältyy myös Rainion valittujen runojen kokoelmaan Valitut runot : 1945-1996 (Kopijyvä, 2000). Näiden lisäksi se on julkaistu esimerkiksi kansakoulun V ja VI luokille tarkoitetussa lukemisen oppikirjassa Lukutunnin kirja V (Valistus, 1964).
Kysyin asiaa Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen oppiaineesta. Heidän käsityksensä on, että valitsijamiehellä on oikeus äänestää, miten hyväksi näkee. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska siinä ei olisi järkeä valitsijamiehen oman poliittisen tulevaisuuden vuoksi.
Wikipedian mukaan kaappaaja Jorma Takalan kuolinilmoitus olisi Helsingin Sanomien numerossa 30.8.1986 sivulla 4. HS Aikakoneessa on periaatteessa digitilaajien katsottavissa Helsingin Sanomien numerot vuosilta 1889-1997, mutta jostain syystä vuoden 1986 elokuun numerot päättyvät 20. päivään. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna Helsingin Sanomat vuodesta 1904 ja kollega lähetti ystävällisesti kuvan kyseisestä sivusta. Runo on merkitty Inkeri Karvosen kirjoittamaksi ja kuuluu näin:
En kanna suruja, en huolta huomisen,
on joka hetki ainutkertainen.
Mä olen villiminkin villi poikanen,
jos kuonoon haavan saan kun taistelen,
en pelkää, valita tai vapise:
ei sovi semmoinen villiminkille.
Saima Harmajan runo...
Helga on vastine vanhalle pohjoismaiselle miehen nimelle Helge. Muinaisskandinaavissa sana haelgi tarkoittaa pyhä tai onnellinen ja pohjoismaisissa kielissä helig tarkoittaa pyhää. Nykyisessä kielessä helatorstai (murteissa helkatorstai) viittaa samaan alkuperään. Vanhassa islantilaisessa tarustossa Helga on Pohjolan kaunein nainen. Suomessa ensimmäinen maininta nimestä on 1400-luvulta. Nimi yleistyi kuitenkin vasta 1800-luvulla. Helgan suurin suosio on ollut 1900-1930 -luvuilla.
Selja on suomalainen kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Se pohjautuu muinaisroomalaiseen suvunnimeen Caecilius, joka on johdettu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caecus. Lisäksi Selja on kuusamakasveihin kuuluva pensas. Seljan rinnakkaisnimi on Silja. Selja on...
Vuonna 1862 perustettu Suomen Yhdyspankki (SYP) avasi haarakonttorin Jyväskylään vuonna 1864 ja Pohjoismaiden Osakepankki (POP) vuonna 1874, osapuolten fuusioituessa vuonna 1919, jolloin Jyväskylään jäi Pohjoimaiden Yhdyspankin konttori.
Ruotsinkielisille pankeille vastavoimaksi vuonna 1889 perustettu Kansallis-Osake-Pankki (KOP) avasi oman konttorinsa Jyväskylässä vuonna 1895. Perustajille suomalaiskansallisuuden pönkittämisen ja kielitaistelun ratkomisen sijaan tärkempää oli pankin vakaan kasvun takaaminen, joskin suomenkielisellä painotuksella.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallis-Osake-Pankki
Pipping: Sata vuotta pankkitoimintaa (1962)
Blomstedt: Kansallis-Osake-Pankin historia 1: 1889-1939 (...
Suomen kaupunkilaitoksen historiaa käsittelevän kirjasarjan kolmannessa osassa käsitellään vuoden 1959 lakimuutosten vaikutuksia lyhyesti. Nämä ns. uudet kaupungit jäivät valtion ylläpitämän kihlakunnanoikeuden tuomiopiiriin, ellei kaupunginvaltuusto nimenomaan pyytänyt raastuvanoikeutta. Maistraattia ei ollut pakko perustaa, vaan sen korvasi järjestysoikeus. Poliisilaitoksen, vankilan ja ulosottotoimen maksoi valtio siirtymäajan aikana. Valtion osuus kansakoulumenoista määrättiin pysyvästi samaksi kuin kauppaloissa. Kaupunkien ja kauppaloiden käsittämä maa-ala kasvoi monikymmenkertaisesti, koska kaupungin- ja tai kauppalanperustamisessa usein koko maalaiskunta muuttui kaupungiksi tai kauppalaksi.
Tämä reformi ei miellyttänyt "...
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjaa tosiaan ilmestyi 8 osaa, mutta niistä vain viisi on julkaistu suomennoksina vuosina 1997-2002. Valitettavasti kustantajilla ei ole velvollisuutta suomentaa ja julkaista tällaisia sarjoja kokonaisuudessaan ja pahasti näyttää siltä, että Gummerus on jättänyt sarjan kolme viimeisintä osaa julkaisematta, vaikka ne olivat kaikki jo olemassa vuonna 1997, kun suomennosten julkaiseminen alkoi. Todennäköisesti sarja ei myynyt riittävästi ja kustantaja teki taloudellisen päätöksen. Liekö sattumaa, mutta kirjailija kuoli juuri vuonna 2002, kun viimeinen suomennos ilmestyi. Ainakaan englanninkielisessä Wikipedian artikkelissa ei ole mitään mainintaa, että kirjailija olisi esimerkiksi kieltänyt kirjojensa...
Useissa kirjastoissa on myös asiakkaiden ilmoituksille tarkoitettuja ilmoitustauluja. Ne on yleensä tarkoitettu ei-kaupallisille ilmoituksille. Kysy tarkemmin siitä kirjastosta, jonne haluaisit ilmoituksen laittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on kaiketikin tämä Macbethin repliikki viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta kohtauksesta,joka Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1885 kuuluu näin:
MACBETH.
Pois naamoinesi! — Seyton! — Sairaaks ihan
Tuo minut saattaa — Seyton, hoi! — Tää puusti
Ijäksi nostaa mun tai maahan paiskaa.
Elänyt olen kylläks; elon-aika
Jo syksyyn kallistuu ja lehden lähtöön;
Ja ijän seuralaiset — kuuliaisuus,
Kunnia, rakkaus, ystävysten joukot —
Ne mennytt' on; sen sijaan kirousta
Salaista, syvää kuulen, mairett' inhaa,
Jot' epäis sydän-parka, jos vaan tohtis. —
Seyton!
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Macbethin ovat suomentaneet myös Yrjö Jylhä (1936) sekä Matti Rossi (1983 ja 2004).
https://www....
Jäähallien energiankulutuksesta löytyy runsaasti tietoa verkosta. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen jääkiekkoliiton laatiman jääkiekkohallien energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitetun ohjeistuksen mukaan suomalainen jäähalli kuluttaa keskimäärin 1800 MWh energiaa vuodessa. Ruotsin halleissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sähköenergiasta kuluu jäähdytykseen. Hallin lämmitys vie seuraavaksi suurimman osuuden. Valaistus ja ilmanvaihto hoituvat jo pienemmällä kulutuksella. Kylmäkoneiston lauhde-energian hyödyntämisellä voidaan pienentää hallin lämpöenergian tarvetta.
https://jaahalliportaali.fi/files/jaahalliportaali_handbook.pdf
Aihetta käsittelevässä opinnäytetyössä määritellään jäähallin vuosittaista energiankulutusta myös näin...
Suomalaisilla kansallispuvuilla on internetissä oma tietokantansa osoitteessa http://www.kansallispuvut.fi. Puvut tarkkoine kuvineen esitellään maakunnittain ja paikkakunnittain. Ruotsalaisista puvuista löytyy myös runsaasti tietoa osoitteessa http://www.folkdrakt.se/. Muiden maiden pukuja esitellään muun muassa osoitteessa http://www.costumepage.org/tcpinfo3.html.
Vuodesta 1863 alkaen suomeksi alettiin käyttää muotoa Valtiopäivät. Sana Eduskunta yleistyi tämän jälkeen. Kantana sana edusmies. Europaeus sankirjassaan: Representation=edus-kunta. Myöhemmin 1896 Ståhlberg katsoi, että kansaneduskunta oli osuva vastine ilmaukselle nationalrepresentation. Eduskunta hyväksyttiin virallisesti valtiopäivien nimeksi vuonna 1906 eduskuntakomitean mietinnössä (VPJ 2§). Aiheesta lisää mm. teoksessa Käsitteet liikkeessä (2003), Ismo Pohjantammi artikkelissaan Edustus, erityisesti sivuilla 371-374, otsikon Valtiopäivät vai eduskunta, alla.
Etymologiset sanakirjamme palauttavat romahtamisen verbiin "romista" ('rytistä, rämistä'): "romahtaa" on 'kaatua t. sortua rysähtäen'. Samaan yhteyteen kuuluu myös sana "romu". (Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R–Ö)
Valitettavasti etsimänne satu ei ole ainakaan vielä löytynyt. Olen lähettänyt kysymyksen edelleen yleisten kirjastojen sisäiselle sähköpostilistalle laajemman työntekijäjoukon mietittäväksi, mutta sieltäkään kautta ei ole tullut vastausta.
Kaunokirjallisuudessa ja tarinoissa "ei saa katsoa taakse" on toistuva elementti. Kreikkalaisessa mytologiassa on Orfeuksen ja Eurydiken tarina, jossa Orfeus kielloista huolimatta katsoo Manalassa Eurydikeä ja menettää tämän lopullisesti. Raamatussa Lootin vaimo muuttuu suolapatsaaksi, kun hän Jumalan kiellosta huolimatta jää katsomaan taakseen Sodoman tuhoutumista.
Tuhannen ja yhden yön satuja 2 -kirjassa on tarina "Kateelliset sisaret". Sadussa noustaan vuorelle ja ympäriltä kuuluu...
Antigeenit ovat rakenteita, joita vastaan immuuni- eli puolustusjärjestelmämme reagoi. Useimmiten sanaa käytetään erilaisten taudinaiheuttajien, kuten virusten ja bakteerien, yhteydessä. Puhutaan esimerkiksi erilaisista virusantigeeneista, joista esimerkkinä Covid-19-pandemian yhteydessä tunnetuksi tulleet SARS-CoV-2-viruksen pinnalla olevat piikkiproteiiniantigeenit, joita hyödynnetään taudin diagnostiikassa.
Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä hyökkää kehon omia rakenteita eli autoantigeenejä kohtaan. Auto-etuliite juontuu kreikan sanasta autos, ja tarkoittaa omaa tai itseä. Autoantigeenit ovat perinnöllisiä eli perintötekijöidemme määrittämiä. Autoimmuunitautien perinnöllisyys ei kuitenkaan liity näiden antigeenien...
Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.)
Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä.
Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Jännityskirjoista löytyykin aika monia omituisia, erityisiä ja erikoisia etsiviä.
Löysimme työkavereiden yhteismuistelulla ainakin seuraavat ongelmaiset:
Ann Cleevesin Vera Stanhope
Peter Robinsonin Allan Banks
Doris Gerken Bella Block
Lars Kepplerin Joona Linna
David Lagercratzin Lisbet Salander
Carlos Ruiz Zafónin David Martin
Leif G. W. Persson Lars Martin Johansson
Stieg Larssonin Mikael Blomkvist
Ihan erilailla omituinen on pikku-etsivä Flavia de Luce Alan Bradleyn kirjoissa.
Yleisten kirjastojen historiasta on ilmestynyt äskettäin parikin teosta. Ensimmäinen on Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi--Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (1998). Sen otsikko keskittyy tosin vain Helsingin kaupunginkirjaston historiaan, mutta teoksessa käsitellään kyllä myös muiden kaupunginkirjastojen historiaa. Teoksen alussa on myös katsaus yleisten kirjastojen alkuvaiheisiin koko Suomessa.
Toinen on teos Kirjastojen vuosisata--yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (1999), jonka on toimittanut Ilkka Mäkinen. Kirjan ensimmäinen artikkeli (Hietala, Marjatta: Kirjastojen perustaminen: historiallista taustaa) voisi osua hyvinkin tiedontarpeeseesi.
Molemmissa kirjoissa on kirjallisuusluetteloita, joiden avulla...
