Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, LINDA-tietokannasta, löytyi seuraavia tutkimuksia päiväkodin ja neuvolan yhteistyöstä sekä moniammatillisuudesta:
Lagerblom, Katri
Lastentarhanopettajien ja terveydenhoitajien kokemuksia viisivuotiaan lapsen arviointi- ja
yhteisteistyömenetelmän käyttöönotosta Espoossa
Helsinki : Helsingin yliopisto, 2004
Opinnäyte: Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos
Sillanrakennus lapsen parhaaksi : tutkimus kodin, neuvolan,
päivähoidon ja koulun yhteistyökokeilusta Porissa ja
Kankaanpäässä 1990 - 1995
Helsinki : Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1994
Heinämäki, Liisa
Varhaista tukea lapselle - työvälineenä
kehittämisvalikko
Helsinki : Stakes, 2005
(Oppaita / Sosiaali- ja...
M. A. Numminen on laulanut Vaalipolkan muutamilla levyillään, ainakin Taisteluni - in memoriam ja M. A. Nummisen 60-luku. Vaalipolkan sanoittaja on Viina-Matiksi nimitetty Matti Viinamaa (syntyi 1859 ja kuoli 1936). Viina-Matin runoja on julkaistu Hilkka Merikallion toimittamassa kirjassa Viina-Matin veisuja (1968), joka löytyy monien kirjastojen kokoelmista. Kirjassa on runo nimeltä Vaaliruno, joka lienee hakemasi.
Tietoa Viina-Matista mm. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemistosta: http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=viinamaa&formid=kirre&rppg=50&s…
Kuskus valmistetaan vehnästä. Vehnää ei viljellä veden alla kuten riisiä, joten mätänemisestä syntyvää ilmakehää kuormittavaa metaania ei vapaudu. Toisaalta voidaan miettiä mm. peltoviljelyn vaikutuksia vesistöjen rehevöitymiseen tai kuljetusten ja pakkausten osuutta elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin.
Ekologisista ruokavalinnoista lisätietoa:
http://www.ilmasto.org/puheenvuorot/vuoden_2008_puheenvuorot/toukokuu_2…
http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/vastuullinen_kuluttaminen/vaikuttav…
Antila, Katja: Pysäytä ilmastonmuutos : suomalaisen arjen valintoja. 2008
Granstedt, Artur: Ekologinen maatalous ja kierrätys. 1999
Päättötodistusta voisi tiedustella koulun kunnan arkistosta tai Kansallisarkistosta (https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot). Koulusta luultavasti riippuu, missä sen arkistoja säilytetään tai onko niitä säilynyt lainkaan. Osoitteesta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulut löytyy tietoa kouluihin liittyvistä arkistoista.
Aihetta käsitteleviä tai ainakin sivuavia kirjoja löytyy muutama: Mäkelä, Kaisu: Digitaalinen vesileimaus ja steganografia. Oulun yliopsito 2000, Singh, Simon: Koodikirja: salakirjoitusten historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan. T 1999, Rajala, Katariina: Teosten suojaamisessa käytettävät tekniset suojakeinot ja niiden sääntely. Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys 1998 ja Kerttula, Esa: Tietoverkkojen tietoturva. Edita 1999. Lehtiartikkeleita löytyy myöskin: Lehtimäki, Tapio: Tiedon naamiaiset: steganografia - piilota tietoa kuviin MikroBitti 4/2002, Lehtimäki, Tapio: Enigma - kaaoksen sinetöimä salaisuus: salakirjoituslaite, joka muutti maailman MikroBitti 1/2002, Hämäläinen, Pertti: Voiko salaisuuksiin luottaa? Tietokone 9...
Lähes kaikkiin kouluihin Oulussa toimittaa ruoat Oulun Serviisi, jonka palvelutuontantopäällikkö Pauliina Värttö (p. 050 3448635) vastaa ruokalistoista. Ateriatuotantosuunnittelija Jani Hirvonen laatii käytännössä ruokalistat.
Ympäristöhallinnon verkkosivuilta löytyy tietoa Saimaan vedenjuoksutuksista. Vedenjuoksutusta Saimaasta hoidetaan niin, että Saimaan vedenkorkeus ja Vuoksen virtaama pidetään normaalina.
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Juoksutuk…
Samalla sivustolla on linkki artikkeliin, jossa kerrotaan Saimaan vedenjuoksun ja pinnankorkeuden muuttamisyrityksistä. Saimaan vedenpintaan pyrittiin kaivuutöillä vaikuttamaan jo 1500-luvulla. Kanavan rakentaminen pystyttiin toteuttamaan 1800-luvun puolivälissä. Artikkelin mukaan kanava ei vaikuttanut käytännössä Saimaan luonnonmukaisiin vedenpinnan korkeuksiin, mutta työn sivutuloksena aloitettiin säännöllinen järven päivittäisten vedenkorkeuksien tilastointi (vuodesta 1847)....
Uusin Seitsemän tassua ja Penny on nimeltään Hulluttelevat
pingviinit. Kirja ilmestyy ennakkotietojen mukaan viikolla 6/2008. Kirja on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon ja siitä voi tehdä varauksia. Lasten- ja nuortenkirjoista ei mene varausmaksua.
Pieni punainen kana, joka on vanha englantilainen tarina, löytyy monista kirjoista ja myös
äänitteiltä. Se on ainakin näissä kirjoissa:
- Kincaid: Pieni punainen kana (1978)
- Satujen parhaita (1983)
- Zemach: Pieni punainen kana: vanha kertomus (1984)
- Craig, Satujen kyydissä unten maille (2000)
Ja näillä äänitteillä:
- Satuhetki (kasettina ja cd:nä)
- Scarry, Pieni punainen kana (kirja ja kasetti, 1991)
- Nallekerhon satu (cd, 2005)
Lähteet: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi ja pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokanta Helmet www.helmet.fi
Nykyään hälyttimien testaus tapahtuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 12:00 soittamalla kokeilumerkki. Mikäli maanantaina on esimerkiksi juhlapyhä, kokeilua ei järjestetä. Kokeilumerkki on yhtämittainen tasainen hälyttimen ääni, joka kestää 7 sekuntia. Käytäntö yhtenäistettiin 1.6.2009. Sitä ennen kokeiluajankohta vaihteli eri pelastuslaitosten alueilla.
https://pelastustoimi.fi/koti-ja-arki/hatatilanne/vaaramerkki
https://www.sttinfo.fi/tiedote/vaeston-varoittamista-testataan-joka-kuu…
Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan esimerkiksi vuonna 1992 testauspäivä oli Helsingissä joka kuukauden 15. päivä.
HS 3.9.1992
Hei!
Teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia, osa 1. SKS 2007 käsitellään Anni Swania. Lisää tietoa voi hakea Suomen Nuorisokirjallisuuden kirjaston Onnet tietokannasta, osoitteesta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
Tekijällä on tekijänoikeudet luomiinsa hahmoihin ja miljööseen. Tekijänoikeus on Suomessa voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Tämän jälkeen voi laillisesti käyttää toisen henkilön henkilöitä tai miljöötä. Esimerkiksi Sherlock Holmes -hahmon tekijänoikeudet ovat rauenneet, joten hänestä voi laillisesti kirjoittaa kuka vaan ja myös julkaista teoksensa.
Jos kirjoitat vain omaksi ja kavereiden iloksi, etkä aio sitä julkaista, puhutaan fanifiktiosta. Joillekin kirjailijoille fanifiktion kirjoittaminen heidän teoksistaan on suuri kunnianosoitus, eikä se haittaa heitä. Fanifiktiota julkaistaankin internetissä varsin paljon, eikä siitä ole nostettu oikeusjuttuja. Fanifiktiosta voi lukea vaikka seuraavat Ylen jutut: Fanifiktio...
Tässä löytämässäni kalmistopiirin kysymyksessä viitataan kivikauteen, mutta tekstistä ilmenee miten hautaustavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Routaista maata on tuolloin sulatettu tulen avulla. Voisi ajatella, että hyväksi havaittua tapaa on käytetty myöhemminkin. Linkistä löytyy lisätietoa ja sivustolla on mahdollista myös esittää omia kysymyksiä.https://kalmistopiiri.fi/2016/03/30/lukijan-kysymys-kuinka-talvella-hautaaminen-menneisyydessa-onnistui/
Franz Schubertin sävellyksestä "Ellens Gesang III" ja sen Ave Maria -rukouksen tekstiin yhdistetystä sovituksesta on levytetty monta eri versiota. Alkuperäinen sävellys on B-duurissa ja monet sooloesitykset ovat sopraanoäänelle. Varmasti muillekin äänialoille levytyksiä on tehty. Eri versioiden määrästä saa käsitystä tästä listasta, joka sekään ei ole täydellinen. Siitä voi kuitenkin etsiä sopivaa versiota:
https://secondhandsongs.com/work/111370/versions#nav-entity
Onnistuin löytämään vain kaksi levytystä "Ave Mariasta" Kyllikki Solanterän suomennoksella. Nämä olivat Kaarisillan laulu -kuoron ja Joel Hallikaisen versiot:
https://www.discogs.com/release/18723079-Kaarisillan-Laulu-Kultasiivin
https://www.discogs...
Eikä yksikään pelastunut -kirjan suomennoksessa sotilaspoika korvaa lastenlorun neekeripojan vuonna 2012 julkaistussa laitoksessa. Tapahtumapaikkana on kuitenkin edelleen Neekerisaari.
Löysin tällaisen vastauksen viime syksyltä: Suomalaista sivustoa en onnistunut löytämään, mutta tässä pari sivustoa, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
Nuoret viettävät aikaa nykyään niin paljon sosiaalisen median keskustelupalveluissa, joissa he myös tapaavat toisiaan esim. pelien tai harrastuksen yhteydessä, että nuo perinteiset palvelut, kuten Koululaisen ilmoitukset alkavat hävitä ja niitä on hyvin vaikea löytää. Koululaiselle voisi ehkä ehdottaa, että he pitäisivät tällaista palstaa nettisivuillaan, https://koululainen.fi/. Ystäviä voisi myös etsiä koulun kautta...
Kenties sorsa tässä laulussa vie viestiä?
"Muuttomatkoja tekevät vesilinnut (joutsenet, hanhet, sorsat) ovat taivaallisten jumalten viestinviejiä. Lintujen tie ylisen ja ihmisten maailman välillä kulkee pitkin Linnunrataa. Vesilinnut toteuttavat keskimmäisessä maailmassa jumalten tehtäviä ja symboloivat ihmisten ja eläinten sieluja." https://www.taivaannaula.org/2012/11/16/jumalten-ja-vainajien-linnut/
Toisaalta sorsa saattaa symboloida kosiomatkalla olevaa poikaa:"Kanteletar suorastaan pursuaa lintuja ja linnunlaulua. Kun nuori neito laulaa sulhasestaan mesimarja mielessäni, lempilintu liitossani, sinisorsa suojassani, sorsakin on lemmekäs ja kaunis, sydämen sulattava sana. Tuutulaulu Unta täällä tarvitahan mainitsee jo...
Hillermanit ovat saaneet osansa kulttuurista omimista koskevista syytteistä. Niin kuin James McGrath Morrisin Hillerman-elämäkerran Tony Hillerman : a life takakansitekstissä todetaan, "läpi uransa Hillermania sekä kiitettiin hänen selvitystyöhön perustuvasta autenttisesta navajokulttuurin kuvauksestaan että syytettiin sen kulttuurisesta omimisesta". Appropriaatiokysymyksessä Hillermanilla on ollut myös puolustajansa, jotka ovat olleet valmiita näkemään kirjailijan toisesta kulttuuripiiristä peräisin olevan aineiston hyödyntämisen pikemminkin kunnianosoituksena kuin kulttuurisena omimisena ja siten hyväksyttävänä. Niin tai näin, nykyään on kuitenkin jokseenkin mahdotonta ajatella, ettei intiaaneista kirjoittava valkoinen kirjailija...
Ohessa Sanaston kriteerit, tarvitaanko lupaa:Milloin tarvitsen luvan runon esittämiseen?Tarvitset luvan, kun esität runoja yleisölle. Sanasto myöntää luvat kirjailijoiden ja kääntäjien puolesta, laskuttaa lupakorvaukset ja maksaa ne edelleen niille tekijöille, joiden teoksia on käytetty. Lupa tarvitaan, vaikka esitystilaisuus olisi maksuton ja järjestetty vapaaehtoisvoimin.Milloin en tarvitse lupaa?Et tarvitse lupaa kirjallisuuden esittämiseen yksityisissä tilaisuuksissa, kuten häissä tai hautajaisissa. Lupaa ei tarvita myöskään tilaisuuksiin, joissa runonlausunta ei ole tilaisuuden päätarkoitus, tilaisuudesta ei peritä pääsymaksua, eikä sitä muutenkaan järjestetä ansiotarkoituksessa (kaikkien mainitun kolmen ehdon tulee täyttyä). Lupaa ei...
