Kysymyksessä saattaa olla Viljo Ratian teos "Kutsui ääni isänmaan; Jalkaväkirykmentti 58, 1941 - 1944". Everstiluutnanti Juva toimi rykmentin komentajana.
Perinteinen merkitys on juuri ja vain tämä itsestään selvän asian toteaminen. Wikipediassa ilmaisu on otettu vielä vakavammin eli ilmaisua voi käyttää myös kertomaan, että jonkun mielestä artikkelin tietosisältö on olematon. Ilmaisun alkuperää ei kukaan varmaan enää muista.
Heikki Poroila
Makupalat.fi -sivusto on hyvä paikka aloittaa etsintä. Makupalat on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sivustolta löytyy esimerkiksi sukunimet-asiasanalla useita lähteitä. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukunimet
Sukunimi-info -sivustolla on tietoa Snicker-sukunimestä. Sukunimi-info sisältää tietoja yli 20 000 Suomessa esiintyvästä sukunimestä. Tiedot on yhdistelty koneellisesti julkisista listauksista, tilastoista ja nimitutkimuksista. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/snicker.html
Sivulle on koottu myös useita linkkejä jatkotutkimukseen. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Snicker~snicker
Kirkes-kirjastoista löytyvää...
Kannaksen vapaaehtoisista linnoitustöistä 1939 löytyy tietoa WikipediastaKannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt – WikipediaRautu-seuran verkkosivuilla on myös luettavissa Veikko Vaikkisen artikkeli Karjalan kannaksen vapaehtoinen linnoittaminen 1939 vuodelta 2021https://www.rautu.fi/wp-content/uploads/2024/03/11-kannaksen-vapaaehtoinen-linnoittaminen.pdfArtikkelin lopussa on myös lähdeluettelo, josta voi löytyä lisätietoja asiasta.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa on listattuna kaikki Jemina -nimen saaneet suomalaiset vuodesta 1899 lähtien. Tilastossa on mukana myös tapaukset, joissa Jemina on toinen tai kolmas etunimi.
Lukumäärä on 2568. Vuosien 1899-1919 välillä nimi on annettu 155 tytölle. Vuosien 1920-1979 välillä syntyi vain 99 Jeminaa. Nimi tuli uudelleen suosituksi 1990-luvulla.
Tarkkaa nykyistä lukumäärää on hankala arvioida, mutta kun vähennetään kokonaisluvusta n. 200-250 ollaan todennäköisesti lähellä todellista tilannetta. Suomessa on siis tällä hetkellä arviolta 2350 Jeminaa.
Lähde:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Hei!
Kyseessä on varmaankin Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen, joka on ilmestynyt vuonna 1978. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston Onnet-tietokannasta http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm voi tehdä hakuja vapaasanoilla.
Monilla tulostinvalmistajilla on kierrätysohjelmia, joiden kautta tyhjät kasetit voi lähettää maksutta heille. Kannattaa katsoa valmistajan nettisivuilta, olisiko sellaista. Esimerkiksi Canonin sivu aiheesta löytyy osoitteesta http://www.canon.fi/recycling/ ja HP:n osoitteesta https://h30248.www3.hp.com/recycle/ereturns/welcome-hpe.asp?__cc=fi&__l…. Myös tulostimen värikasetteja myyvät liikkeet saattavat ottaa kasetteja vastaan.
Jos värikasetista haluaa vain eroon, se kuuluu lajittelussa sekajätteeseen, mikäli kasetti on tyhjä. Jos siihen on jäänyt mustetta ja siinä on varallisen jätteen merkki, kasetti on vaarallista jätettä eli ongelmajätettä, jolloin se tulisi toimittaa asianmukaiseen paikkaan. Tästä löytyy lisää tietoa HSY:n...
Valitettavasti en löytänyt Vodkaa, komisario Palmu -elokuvan alkutekstimusiikista muuta tietoa kuin että sen on säveltänyt Rauno Lehtinen. Kappaleella ei ole nimeä, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu nuotteina. Saman elokuvan muita musiikkinumeroita kyllä löytyy nuotteina. (esim. seuraava numero Kevätkoivu).
Kaasua, komisario Palmu -elokuvan musiikkina on käytetty kolmea eri musiikkinumeroa ja sen lisäksi Osmo Lindemanin sävellyksiä. Osa näistä on luetteloitu Suomen kansallisfilmografia nro. 6:ssa. Kannattaa tarkistaa siitä, mikä ko. kohtauksessa käytettävä musiikki on ja sitten etsiä nuotit. Ainakin kahteen musiikkinumeroista nuotit ovat saatavilla.
Sinun kannattaa mennä kirjastoon, johon palautit kirjan.
Kirjaston tiskillä henkilökunta voi tarkistaa kortiltasi, että kirja on palautunut ja sitten lähettää Lowellille viestin, että teos on palautunut.
Jatkossa kannattaa palauttaa kirjat toisen muistutuksen jälkeen kirjaston tiskille tai ottaa palautuksesta kuitti.
Kyseessä on Ester Melanderin (1901-2008 ) säveltämä ja sanoittama laulu Kuu ja tähdet. Laulun nuotti ja sanat sisältyvät nuottijulkaisuun Laulu raikuu : lauluja ja leikkejä lapsille (WSOY 1964).
Nuottijulkaisun saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
Laulu raikuu Helmetissä
Sallittu yleinen ilotulitusaika on ainoastaan uusivuosi. Toinen yleinen aika on venetsialaiset, mikäli paikallinen pelastuslaitos on päättänyt sallia ilotulitukset. Itsenäisyyspäivä ei siis ole yleistä ilotulitusaikaa. Mikäli haluaa ampua raketteja itsenäisyyspäivänä, täytyy tehdä ilmoitus ilotulitteiden yksityisestä käytöstä kyseisen alueen pelastustoimelle viimeistään 5 vuorokautta ennen ilotulitteiden käyttämistä. Mikäli järjestää ilotulitusnäytöksen, on ilmoitus tehtävä poliisille viimeistään 14 vuorokautta ennen näytöstä. Vastaus kysymykseen siis on, että saa ampua raketteja, mikäli on tehnyt siitä ennakkoilmoituksen.Lähde ja lisätietoaPelastustoimi: Ilotulitus https://pelastustoimi.fi/koti-ja-arki/tulen-kasittely/ilotulitus
Tähän palveluun vastaavat ovat kaikki ihmisiä, joille voi myös sattua virheitä. Olemme kirjastoalan ammattilaisia, emme voi olla kaikkien mahdollisten alojen syvällisiä asiantuntijoita, vaikka suuren vastaajajoukon sisältä saattaakin löytyä yksittäiseen kysymykseen tavanomaista enemmän tietoa.
Tavoitteena on jättää vastausarkistoon mahdollisimman totuudenmukainen vastaus ja jos ensimmäistä vastausta joudutaan korjaamaan, siitä pyritään aina ilmoittamaan myös alkuperäiselle kysyjälle.
Useimmiten "muokkaukset" ovat lisäyksiä, tarkennuksia ja muita sellaisia, jotka eivät sinänsä muuta alkuperäistä vastausta. Jos alkuperäiseen kuitenkin on jäänyt virhe, pyritään sellainen aina korjaamaan, yhteiseksi hyväksi. Huvin vuoksi vastauksia ei muuteta...
Fennica-tietokannan mukaan ainakin seuraavia Arto Paasilinnan teoksia voi etsiä espanjankielisinä käännöksinä: El bosque de los zorros (Hirtettyjen kettujen metsä) - La dulce envenenadora (Suloinen myrkynkeittäjä) - El mejor amigo del oso (Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija) - El año de la liebre (Jäniksen vuosi) - Prisioneros en el paraíso (Paratiisisaaren vangit).
Heikki Poroila
Paavo Rintalan Pojat-kirjasta voit löytää tietoa lehtiartikkeleista ja kirja-arvosteluista. Kirja-arvosteluista löydät luettelon teoksesta 'Suomen kirjailijat 1945-1980'. Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on kokoelma Rintalaa ja hänen teoksiaan käsitteleviä lehtileikkeitä. Niiden joukossa on pari Pojat-teoksesta kertovaa. Lisäksi Oulun kaupunginkirjaston Ostrobotnia-aluetietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html löytyy viitteitä Pojat-kirjan elokuva- ja näytelmäversioista sekä Rintalan haastattelusta, jossa hän kertoo niistä lapsuuskokemuksistaan Oulussa, joihin kirja pohjautuu (Suomen kuvalehti 1990; 4, s. 20-25).
Kirjallisuuden hakuteoksissa on Pojat-kirjasta vain lyhyitä mainintoja (esim. Kotimaisia...
Erinomainen tiivistelmä Yhteiskunnallisen korkeakoulun päätymisestä Tampereelle löytyy Mervi Kaarnisen, Minna Harjulan ja Kauko Sipposen kirjasta Murros ja mielikuva : Tampereen yliopisto 1960-2000 (Tampereen Yliopisto : Vastapaino, 2000). Yksityiskohtainen kuvaus korkeakoulun muutosta Tampereelle sisältyy Viljo Rasilan tutkimukseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925-66 (WSOY, 1973).
Jo kansalaiskorkeakoulua suunniteltaessa ajateltiin sen sijoittamista tai myöhemmin tapahtuvaa siirtämistä Helsingin ulkopuolelle. YKK:n liittäminen Turun yliopistoon oli ensimmäisen kerran esillä jo 1930-luvulla.
Varsinainen kamppailu Yhteiskunnallisen korkeakoulun sijoituspaikasta käynnistyi 1940- ja 50-lukujen vaihteessa. Ahtaissa tiloissa ja...
Erillistä historiikkia sen enempää Riekon korttelista kuin Merimiehenkatu 29:ssä sijaitsevasta rakennuksestakaan en onnistunut löytämään.
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teoksessa "Puhvelista Punatulkkuun : Helsingin vanhoja kortteleita" (Helsinki : Helsingin sanomat, 1977) on korttelista kahden sivun mittainen artikkeli.
Merimiehenkatu 29:n rakennuksesta kirjassa on seuraavat tiedot:
"Omistaja Teollisuuskiinteistö Oy. Piirtänyt Jarl Eklund, valmistunut 1924. Teollisuustalo, mm. Minitekstiili Hyppölä Oy, myymälä Marakatti, Käyttövilla, Lehtihanke Oy, Estin Oy, Yleisradion osastoja, pesula Nopeapesu."
"Riekon korttelin Merimiehenkadun puoleiset talot on rakennettu miltei kaikki samaan aikaan 1930-luvun loppuvuosina....
En kyseistä videota löydä itsekään, mutta perinteisesti linopainannassa on käytetty japaninpaperia tai riisipaperia. Sitä näyttää löytyvän askarteluun keskittyvistä nettikaupoista, kuten sinelli.fi tai suomenkuvataide.fi. Kivijalkakaupoista lähtisin Turusta etsimään sitä Presentosta (Kauppiaskatu 13, 20100 Turku), mutta en sen valikoimasta ole aivan varma.
Jos haluat tarkemmin tutustua mitä on japaninpaperi, tästä linkistä hyvä yleiskattaus: Japaninpaperi – Wikipedia
Askartelu – Sinelli Oy – askartelutarvikkeiden verkkokauppa. Nyt yli 12 000 tuotenimikettä
Suomen askartelu ja kuvataide Oy - Kuvataide - linoväri,levyt ja paperi (suomenkuvataide.fi)
Askartelu- ja taidetarvike Presento | Askartelu Turku |...
Laulu on "Kansan puolesta (SMP:n tunnusmarssi)". Sanat Konsta Jylhän sävelmään on kirjoittanut Pauno Haapamäki.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=71694ca0-478a-4662-8c7a-3048…
Levytyksen kappaleesta voi kuulla YouTubesta: https://youtu.be/Gd0wE_r_bws?t=967
Ainakin teksti ja ilmeisesti nuotinnos kappaleesta on julkaistu vihkossa Unohdetun kansan taistelulauluja (P-P-ohjelmakeskus, 1974). Teosta löytyy Kansalliskirjastosta sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoista, mutta niteitä ei voi lainata, ainoastaan tutkia paikan päällä.
https://finna.fi/Record/jykdok.515968
Joensuun yliopiston vuosikertomuksessa 1984-1985 kerrotaan, että Joensuun yliopiston kasvitieteellinen puutarha valmistui 1985 ja luovutettiin yliopistolle 27.6.1985. Välittömästi tämän jälkeen puutarhassa alkoi kasvien istuttaminen.
Eli tänä vuonna tulee 25 vuotta valmistumisesta.
Christer Nygren on ruotsalainen rikoskirjailija, joka on syntynyt 1956 Sundsvallissa. Hän toimii rikosreportterina Dagbladet-lehdessä. Nygren aloitti kirjailijanuransa 1986 romaanilla Deadline, ja on sen jälkeen julkaissut teokset Flashback (-87), Exit (-88), Liten tid vi leva här (-89), Comeback (-95), Deadline (-95), Blue Tango (-96), Hello, dolly (-97) ja Marabou Beach (-98).
Teoksessa Föffattaren själv on lyhyt artikkeli Nygrenistä. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Internetistä löytyy hyvin vähän tietoa Nygrenistä. Katso osoitteet http://home.swipnet.se/~w-101964/nygren.html ja http://www.algonet.se/~frykholm/Deckare/marabou_beach_av_christer_.htm
