Suomalaisen spekulatiivisen fiktion joukosta löytyy runsaasti dystopia-kirjallisuutta, mutta hyvin vähän kirjallisuutta mikä olisi samanlaista kuin Orwellin 1984. 1984 sijoittuu totalitaristiseen valvonta-yhteiskuntaan, jossa valtio kontrolloi ihmisten elämää ja määrittää tarkasti heidän asemansa. Suomessa dystopiakirjallisuutta on alettu kirjoittamaan verraten myöhemmin ja sen vuoksi myös pohdiskeltavat aiheet ovat muuttuneet. Eniten esiintyy esim. ilmastonmuutosta käsittelevää dystopiaa.
Lähinnä tätä teosta on kenties Maarit Verrosen "Karsintavaihe" kirja, jonka kuvaamassa yhteiskunnassa työnteko on pakollista ja pitkälle kontrolloitua. Työ määrittelee asuinpaikan ja aseman yhteiskunnassa, minkä vuoksi monet käyttävät psyykenlääkkeitä...
Lainattavissa olevaa aineistoa läytyy kyllä.
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat tarjota tietoa aiheesta:
Antennijärjestelmät, Espoo 2004
Naskali, Veikko: Antennijärjestelmät ja valmistautuminen digiaikaan, Helsinki 2004
Teleasennusopas, Espoo 2005
Yhteisantenniopas : kiinteistöjen antenniverkkojen valmius digi-tv-aikakauteen, Helsinki 2004
Barry Farberin kirjaa How to learn any laguage ei löydy HelMet-kirjastoista eikä Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta. Sitä on varmastikin mahdollista tilata kaukolainaksi ulkomaisista kirjastoista, mutta varsinkin, jos se joudutaan tilaamaan Pohjoismaiden ulkopuolelta, saattaa tulla jopa edullisemmaksi ostaa se. Kaukolainapyynnön voit halutessasi tehdä omassa kirjastossasi, tai jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kielten oppimiseen liittyviä kirjoja löytyy HelMet-kirjastoista paljonkin. Kirjoita HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun hakukenttään sanat "kielet oppiminen" (ilman lainausmerkkejä!), niin pääset selaamaan...
MTV-uutiset uutisoi (8.4.2016) "jauhomakkaroiksi" kutsutuista makkaroista. Uutisen mukaan kutsumanimi johtaa harhaan. Kotimaiset grilli- ja lenkkimakkarat eivät sisällä vehnäjauhoja, vaan niissä käytettävä jauho on aina ollut ja edelleen on perunatärkkelystä eli perunajauhoa. Siksi ne myös yleensä ovat gluteenittomia:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/jauhomakkaroihin-liittyy-sitkea-uskomus-tama-on-totuus-makkaroissa-kaytettavista-jauhoista/5832704#gs.kggk7k
Pikaisella silmäyksellä Finelin (eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankin) sivuilta löytyvien makkaroiden ravintoainekoostumustietojen mukaan lähes kaikki makkarat ovat gluteenittomia
https://...
Kaivattu kirja lienee Ira J. Morrisin Kuningaskunta laulusta : historiallinen romaani keskiajan Burgundista (WSOY, 1965). Sen jatko-osa on Noidan poika (WSOY, 1968).Laulu, josta kysymyksessä muistellut säkeet ovat peräisin, esitellään Kuningaskunta laulusta -kirjan yhdeksännessä luvussa, jossa sen teksti on ranskaksi; suomennos löytyy viimeisen luvun lopusta. Samat säkeet esiintyvät Noidan pojan alussa."Kumarran ja katoan / ja murhemielin vaellan, / vaarojen tietä taivallan / Ranskan halki ja Navarran. // Hänelle silti kertokaa : / rakastan häntä; mainitkaa / vain nimi sen ken toivottaa / kaikkea hyvää puolestaan."Kuningaskunta laulusta | Kirjasampo
Hallitus päätti 30.3. jatkaa koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi aiemmin päätettyjä rajoitustoimia 13. toukokuuta 2020 saakka.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-jatkaa-poikkeusoloihin-liittyvia-toimia-13-toukokuuta-saakka
Teoksessa Neandertalilainen : kadonnutta perimää etsimässä / Pääbo Svante perehdytään ihmisen geeniperimän tutkimukseen sekä sen vertailuun neanderthalilaisen perimän kanssa. Teos on varsin kiehtova ja siitä käy ilmi mm. se, että geenien analyysistä, perimän yhtäläisyyksistä ja eroista on vallalla monenlaisia käsityksiä ja tulkintoja tutkijoiden kesken. Kysymys vaatii ihmisen perimän tutkimuksen asiantuntijuutta. Siihen voisi saada apua esimerkiksi Helsingin yliopiston Organismi- ja evoluutiobiologian tutkimuslaitokselta.
Tieteellisiä kysymyksiä voi esittää myös Tietysti.fi-sivuston Kysy tieteestä-osassa.
Lapin maakuntakirjastosta löytyi ainakin seuraavat teokset, joilla voisi päästä alkuun: Pauli Kallio: Pikkulasten ympyröitä, Sylvia Lindström: Elämänpuu - maailam lapsen silmin, Gunnar SAndberg: BArnets bildvärld. Lisää lasten piirustusten tulkinnasta voit etsiä Aurora-kirjastojen tietokannasta osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora ja Lapin yliopiston Hilla-kokoelmatietokannasta osoitteessa http://www.urova.fi
Voit hakea materiaalia seuraavilla asiasanayhdistelmillä: piirustukset ja lapset; piirustus ja lapset; kuvallinen ilmaisu ja lapset.
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeleita kotimaisista artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja Arto, jotka ovat käytettävissä kirjastossa paikan päällä.
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta ”angul”, kärki, piikki. Suomessa nimi sai kantajia erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Meillä sen leviämiseen on saattanut vaikuttaa samantapaisuus eräisiin muihin nimiin (esim. Henna). Lisäksi sitä voidaan pitää Ennatan (Ennatha oli Palestiinan Kesareassa 200-luvulla elänyt marttyyrineitsyt) lyhentymänä. Virossa taas on viitattu viron sanaan ”enn”, hellä, lempeä.
Lähteenä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Evilla saattaisi olla muodostunut Eveliina-nimestä. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, Otava, 2005, kerrotaan Eveliinasta näin: Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen...
Fruits Basket -animea on tehty kaikkiaan 26 jaksoa, joista kaikki on tosiaankin julkaistu myös Suomessa. Jaksot on jaettu kuudelle DVD-levylle:
Vol. 1, jaksot 1-4
Vol. 2, 5-8
Vol. 3, 9-12
Vol. 4, 13-17
Vol. 5, 18-21
Vol. 6, 22-26
Fruits Basketin suomalaisissa julkaisuissa jaksot on nimetty. Alkuperäisessä japanilaisessa versiossahan mitään nimiä ei ole.
Katsasta vaikkapa seuraava esittely:
http://www.suomi-anime.net/series.php?name=fruits-basket
Hei!
Nyrki Tapiovaara on ohjannut elokuvat Miehen tie (1940, Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939), Kaksi Vihtoria (1939, Varastettu kuolema (1938), Juha (1937. Jos haluat lisätietoja ohjaajasta tai hänen ohjaamistaan elokuvista, niitä löytyy esim. Elonetin sivuilta osoitteesta http://www.elonet.fi/name/he25ll/
"manspread" on suomeksi "äijähaara", viittaa miesten tapaan istua julkisessa liikennevälineessä jalat levällään tilaa vieden. Sen vastapari on "shebagging", naisten tapa viedä tilaa kantamuksillaan ja laukuillaan, jotka asetetaan viereiselle istuimelle, jotta siihen ei istuisi kukaan muu. Sille ei liene suomenkielistä vastinetta.
"mansplain" tarkoittaa alentuvaa, kaikkitietävää tapaa selittää asioita. Alkuosa "man" (mies) perustuu ajatukselle, että tällainen käytös hyväksytään helposti miehiltä. Suomeksi se on "miesselittäminen".
Voit ostaa prepaid-SIM-kortin myös Isossa-Britanniassa. Lisätietoa esim. näiltä sivustoilta:
Wise Europe: https://wise.com/gb/blog/how-to-buy-sim-card-in-uk
London Cheapo: https://londoncheapo.com/technology/uk-sim-card-options-london/
Veden alla oleminen ei vastaa avaruudessa olemista, eikä vedenalainen ympäristö ole verrattavissa avaruuden tyhjiöön. Avaruudessa tyhjiö tarkoittaa lähes täydellistä ilman ja paineen puutetta. Veden alla sen sijaan paine kasvaa syvemmälle mentäessä.Astronautit pystyvät kuitenkin simuloimaan avaruuden painottomuutta veden alla painottomuuslaboratorioissa. Neutraalipainoharjoittelu auttaa astronautteja kehittämään taitoja, kuten työkalujen käyttöä ja liikkumista avaruuspukujen kanssa.Astronauttien harjoittelusta painottomuuslaboratoriossa voi lukea lisää mm. ESA:n sivuilta: https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/A…
Hei!
Anne Saarikallen kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mukaan
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen Mechtild-nimeen, jonka alkuosa merkitsee voimaa ja loppuosa taistelua.
Saman teoksen mukaan Minja-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Kyseessä voi olla muunnos nimestä Mina (joka taas on johdettu Vilhelmiinasta ja se miesten nimestä Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa).
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka alkuperäinen kreikankielinen muoto on Mariam. Sen on arveltu tarkoittavan toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta.
Carita on alkuaan italialainen nimi, joka tulee latinan sanasta caritas
(rakkaus, lempeys).
Catalinaa en löytänyt nimikirjoista. Olisiko se johdos Catarinasta? Kreikan katharos...
Hei!
Tämänkaltaiseen kysymykseen on jo vastattu aiemmin, joten tässä kopio:
Lausuttavaan vaikuttaa moni asia (väittelijän ikä, sukupuoli, aihe, lausujan aiempi repertuaari, paikka, yleisö...), mutta toivoit ehdotuksia hyvin yleisellä tasolla.
Ehdotuksieni taustalla on ajatus juhlavasta tilanteesta, jossa pieni patetia ei ole pahitteeksi. Toisaalta karonkkaan sopii huumori ja patetian myötä ehkä sitäkin saadaan. Ajattelin myös ihan subjektiivisesti: jos minä väittelisin niin olisi hauskaa jos joku lausuisi jonkun näistä runoista karonkassani.
Tässä siis muutama ehdotus:
Jevgeni Jevtusenko: Nainen ja meri (jos väittelijä nainen)
Uuno Kailas: Pyramidilaulu
Katri Vala: Toukokuun ensimmäinen
Eino Leino: Kevätmyrsky (Leinolta löytyy varmasti...
Postimerkkiasioissa paras asiantuntija on Posti itse, jota voi lähestyä esimerkiksi heidän verkkosivujensa kautta osoitteessa https://www.posti.fi.
Tähän kyseiseen kysymykseen löytyi vastaus asiakastuesta, josta kerrottiin että kyllä, 2. luokan postimerkin arvo on sama kuin kotimaan ikimerkin arvo. Eli voit käyttää vuoden 2011 merkkiä joulukorttiin.
Postimerkkien käyttöiästä on kysytty tässä palvelussa ennenkin.
Koulun kirjastokortti on ns. laitoskirjastokortti, joka on Helmet-kirjastossa voimassa vuoden kerrallaan - mm. juuri sen vuoksi, koska vastuuhenkilöt voivat vaihtua. Luokan kortin vastuuhenkilö voidaan vaihtaa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Riittää, että uusi vastuuhenkilö hoitaa asian. Uuden vastuuhenkilön kannattaa ottaa mukaansa kuvallinen henkilötodistus sekä oma Helmet-kirjastokorttinsa. Luokan kirjastokortti linkitetään vastuuhenkilön tietoihin, mikä käy nopeimmin linkittämällä luokan kortti ja vastuuhenkilön kirjastokortti toisiinsa.
Kansallispuvut ovat uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista, ja niistä ensimmäiset on koottu 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pukuja kokosivat kansatieteen ja pukuhistorian tutkijat ja asiantuntijat. Vuonna 1979 perustettiin Suomen kansallispukuneuvosto, ja vuodesta 2010 tehtävää on hoitanut Suomen kansallispukukeskus.
Tarkempaa tietoa löytyy Suomen käsityön museon sivuilta: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/suomen-kansallispukukeskus/kansalli…
Suomalaiset kansallispuvut -sivusto: http://www.kansallispuvut.fi/index.htm
Turun kaupunginkirjastosta eikä muistakaan yleisistä kirjastoista löydy näitä vuosikertoja. Jos pääset Turkuun katsomaan, Eeva-lehti 1967-1968 löytyy sekä Turun yliopiston kirjastosta että Åbo Akademin kirjastosta.
https://finna.fi/Record/utu.993074015405971
https://finna.fi/Record/abo.9911294523405972
Tarkempaa tietoa, missä numeroissa jatkokertomus on, ei ole löytynyt, mutta voit tilata vuosikerrat etukäteen katsottavaksesi lukusaliin.
Eeva Karvisen pro gradussa "Debytantti pidoissa ja pannassa: Kaari Utrion Eevan tyttäret – teoksen vastaanotto 1984 – 85 naishistorian tutkijoiden yhteisön ja jokapäiväisten historian kuvien maailmassa" sanotaan "Viiteen opiskeluvuoteen oli sisältynyt kaksi pro gradua. Ne oli jo hyödynnetty...
