Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Voiko Raision kirjan palauttaa Turkuun? 3116 Vaski-kirjastojen kirjoja voi palauttaa toisiin Vaski-kirjastoihin. Kannattaa kuitenkin huomata, että mikäli palautat kirjan eri kunnan kirjastoon kuin mistä olet sen lainannut, kuljetusmaksu on 2 €. Jos palautus tapahtuu samaan kirjastoon mistä kirja on lainattukin, kuljetusmaksua ei peritä.
Mistä on lähtöisin sanonta:Viisas ymmärtää vähemmälläkin. 958 Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä)
HELLEVI - runo vai olisiko laulu: "Hellevi hentoinen tuo, kylän kaunoinen kukkanen... ...poikien muistoissa ainainen." Jotain tällaista muistan lukeneeni Isäni… 1677 Voisiko kyseessä olla kenties Valto Tynnilän (Walter Rae) säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama kappale "Hellevi"? Georg Malmsten äänitti sen ainakin vuonna 1937. Sanoitus täsmää hyvin lähelle, samoin myös ajankohta. Mikäli isänne suoritti varusmiespalveluksensa 1930-luvun lopulla, ei ole lainkaan mahdotonta että sotilasmuistokirjaan olisi kirjattu sen ajan "hittikappaleiden" joukossa myös traaginen tango Hellevistä: "Kylän kaunehin kukka oli herttainen Hellevi tuo. Monen sydämen hukka oli silmäinsä pohjaton vuo. Kylän poikien kiista oli ainainen, ken heistä saa Hellevin rakkauden. Mutta sulhanen vento riisti Hellevin rinnalleen. Sai nyt Hellevi hento tulikukkaset poskilleen kuin morsiusruusut hän saanut ois. Tuonen sulho veikin hänet...
Onko Coleridgen runoa Kubla Khan käännetty suomeksi? 3842 Samuel Taylor Coleridgen runosta "Kubla Khan" on kaksikin eri suomennosta. Sen ovat suomentaneet Yrjö Jylhä ja Aale Tynni. Runon nimi on suomeksi "Kublai-kaani". Yrjö Jylhän suomennos runosta sisältyy teoksiin "Tuhat laulujen vuotta" (1957 painokseen) "Hallitse Britannia!" (1929) ja "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 3" (1933). Aale Tynnin suomennos puolestaan löytyy "Tuhat laulujen vuotta" -teoksen kahdesta uudemmasta painoksesta (1974 ja 2004). Lähde: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Mikä on kyyppari-sanan etymologia? Kyyppari tarkoittaa kouvin juomanlaskijaa tai baarimikkoa. Voisiko sana tulla saksan kielestä? TV-sarjassa "Charité"… 2258 Tarjoilijaa tai viinuria tarkoittava sana kyyppari on tullut ruotsin kielen sanasta kypare ’viinikellarin esimies’. Sana juontaa juurensa keskialasaksan (1200 – 1600) sanaan kuper ’tynnyrintekijä’. Myös nykysaksassa on sana Küfer, Küper. Sama etymologia on myös englannin sanalla cooper ’tynnyrintekijä’. Kyyppari Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa https://www.merriam-webster.com/dictionary/cooper
Kuka käytti ensimmäisenä Suomesta ilmaisua "tuhansien järvien maa"? 4962 Ilmaus "tuhansien järvien maa" on lähtöisin J. L. Runebergin Maamme-laulusta (Vårt land), sen kymmenennestä säkeistöstä: "Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen - " ("O land, du tusen sjöars land"). Tämä kuuluu käytetyimpiin fraaseihin Suomen ulkomaisessa matkailupropagandassa. Isossa-Britanniassa M. Harland & Son -kustantamo julkaisi vuonna 1899 briteille tarkoitetun Suomen-matkaoppaan, jonka nimi oli Finland : the land of a thousand lakes ("Suomi, tuhansien järvien maa"). Kirjaan sisältyi Maamme-laulu kokonaisuudessaan englanniksi. Lähde: Sakari Virkkunen (toim.), Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1981 Sven Hirn & Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus, 1987
Ovatko Volter Kilpi ja Eeva Kilpi mitään kautta sukua toisilleen? 3396 Eeva Kilpi on omaa sukua Salo. Hän oli avioliitossa vuosina 1949 - 1966 Mikko Kilven kanssa. Lähde: Kuka kukin on (Otava, 2004) Sukunimestä Kilpi kerrotaan Suomen kansallisbiografiassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005) seuraavaa: "Sukunimi Kilpi ei ole suojattu, mistä syystä eri puolilla maata on lukuisia tämännimisiä sukuja. Kustavista lähtöisin olevan Kilpi-suvun nimen otti ensimmäisenä käyttöönsä tuleva kirjailija (->) Volter Kilpi Turun klassillisen lyseon alaluokilla 1886. Hänen isänsä oli merikapteeni David Ericsson (1843 - 1919). Ericsson oli vakiintunut sukunimeksi edellisen luotsi- ja kapteenisukupolven aikana. Suvussa oli useita Erik Ericsson (Eriksson) -nimisiä talollisia" Volter Kilven suvusta kerrotaan enemmän Päiviö...
Viitasaarella, Kymönkosken kylän lähellä, on pieni kylä nimeltä Toulat (joka taivutetaan muotoon "Toulauden" ja "Toulaudella" jne). Mistä tämä kylä on saanut… 814 Aihetta käsitellään kulttuurilehti Hiidenkiven numerossa 1/1996 (s.44). Asiantuntijana on Kotimaisten kielten keskuksen tutkija. Artikkeli sisältää seuraavat tiedot: Toulat on alkuaan tarkoittanut jotain kohtaa Toulauden kyläasutuksen halki laskevassa Toulatjärvien ja Toulatjoen vesistössä ja siirtynyt myöhemmin asutuksen nimeksi.  Nimen alkuperää ei ole ratkaistu. Sen syntyä pohdittaessa on tarpeen ottaa huomioon vesistösana toola ~ toula, josta on tietoja Kuusamosta. Sana tarkoittaa 'puronsuun laajentumaa, vesimutkaa, suvantoa'. Yleiskieliseen käyttöön suositettava taivutusmuoto on Toulauden, Toulaudella. Puhekielessä muotojen epäparisuus pyrkii tasoittumaan, ja nimeä on alettu taivuttaa Toulatissa...
Haluaisin tietää kaiken nimistä Henriikka ja Inkeri. 3221 HENRIIKKA (Henriika, ruots. Henrika) on naispuolinen vastine Henrikille (Heikille). Henrik on tullut Suomeen skandinaavista tietä muinaissaksalaisesta nimestä Haimrich (ehkä haim 'koti, talo' + rich 'rikas, mahtava'). Henriikasta itsenäisiksi nimiksi ovat kehittyneet Riikka, Riika, Henna ja Henni. INKERI on vanha suomalainen asu muinaisskandinaavisesta Ingifridh-nimestä, jonka myöhempiä muunnelmia ovat Ingrid ja Inger. Ingifridh on yhdistelmä Ing-jumalasta ja sanasta (f)rid 'kaunis'. Inkeri-nimi on vanhastaan käytetty. Tunnetaan keskiaikainen balladi Inkerin virsi ja toisaalta vanhoja paikannimiä: Inkere, Inkeroinen, Inkerinmaa. LÄHDE: ///Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. - 2005///. Nimien yleisyydestä Väestörekisterin sivu...
Voiko vanhan valurautarunkoisen, poljettavan Singer-ompelukoneen numerosta (C786712) päätellä sen valmistajasta, valmistusajankohdasta tai muusta taustasta? 2923 Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946. http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory-wittenbe… https://www.sewshop.com/date-your-machine.html http://www.singerco.com/admin-support/machine-serial-...
Mistä tulee sana haarniska? Mistä se juontaa juurensa? 1905 Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen. Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Mikä on Kaari Utrion teos Ruusulamppu? mitä se sisältää? 3409 Kaari Utrion Ruusulamppu on vuonna 2002 ilmestynyt pieni (48 sivua, kuvia, korkeus 13 cm) kaunokirjallinen teos. Sen on julkaissut mainostoimisto nimeltä Kaisaniemen dynamo. Sallan lukupäiväkirja -blogi (http://sbrunou.blogspot.fi/2006_10_01_archive.html) arvelee sen olevan mahdollisesti mainostoimiston lukijalahja. Kirjaa ei ole lainkaan kuntien kirjastoissa, vaan ainoastaan muutamissa yliopistojen kirjastoissa ei-lainattavana lukusalikappaleena. Kansalliskirjastosta voit saada sen lukusalikäyttöön: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Vanhempieni ikäpolveen kuuluvista monet ovat omaksuneet termin "luokkaretki" sanana joka yhdellä kertaa kiteyttää sen kokemuksen jonka niin monet kävivät läpi… 1957 Selvittelin asiaa selailemalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta ei löytynyt tietoa. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjan ”Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa” (Kirjapaja, 2007) esipuheessa sanotaan käsitettä ”luokkaretki” (”klassresa”) on käytetty Ruotsissa tarkoittamaan ”työväenluokasta lähtöisin olevan henkilön sosiaalista nousua” (s. 8). Suomessa sen sijaan heidän mukaansa on puhuttu enemmänkin sosiaalisesta noususta. Kyse ei siis olisi tämän mukaan niinkään maaltamuutosta tai Ruotsiin muuttamisesta vaan noususta korkeampaa yhteiskuntaluokkaan. Luultavasti termi on ollut aika populaari, sillä sitä ei löytynyt vanhemmista sosiologiaa käsittelevistä teoksista, vaikka niissä käsitellään kyllä...
Tällainen asia on päätäni vaivannut: miksi joku iso maatila on kartano ja toinen ei? Asialla ei oikeastaan ole minulle mitään merkitystä, mutta tietämättömyys… 2871 Hei, kartanolle ei ole virallista tai juridista määritelmää. Arkeologi ja historiantutkija Carl Jacob Gardbergin mukaan kartanolle voidaan kuitenkin antaa yksi tai useampi epävirallinen määritelmä: " Kartano on useimmiten yksinäistalo, joka ei muiden talojen kanssa liity kylään. Kansanomaisen kuvauksen mukaan kartano on yksinäistalo, jolla on vähintäin viisi torppaa, viisikymmentä hehtaaria viljelymaata ja vähintään viisisataa hehtaaria metsää. Kartanoille ominaisia ovat asuinrakennusten ja taloussiipien muodostamat erilliset rakennusryhmät." Kartanoiden omistajat olivat alkujaan aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin myös talonpojat ovat voineet omistaa kartanoita. Osa kartanoista juontaakin juurensa keskiajan suurmiestaloihin....
Huomenta Mistä on lähtöisin käsite KAHVIKISSA? Olen turhaan yrittänyt löytää tietoa ihan itse. 2553 Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoa kahvikissa-nimityksen alkuperästä. Läpikäymäni etymologiset sanakirjat ja idiomisanakirjat eivät näytä mainitsevan kyseistä sanaa. Myöskään Turun kaupunginkirjaston aiheeseen liittyvät, kahvista ja kahvikulttuurista kertovat teokset eivät käsitelleet asiaa. Ainoa löytämäni tieto löytyy Kotimaisten kielten keskuksen (kotus.fi) ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta. Sanakirjan mukaan kahvikissa-nimitystä käytetään henkilöstä, joka pitää kahvista ja juo sitä paljon, mutta nimityksen alkuperää ei tässäkään sanakirjassa mainita.
Onko islantilaisia saagoja julkaistu suomeksi kirjoina ja onko niitä lainattavana? 1763 Useita islantilaisia saagoja on luettavissa suomeksi. Löydät suomennetut islantilaiset saagat esimerkiksi Helmet-haulla hakusanoilla saagat islanti*. Rajaa hakutulos sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla suomen kieliseen aineistoon. Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat saagat tai saagakokoelmat. Jómin saaren viikinkien saaga (Jómsvikinga saga, Atrain&Nord, 2019, suom. Sirpa Aalto) Poltetun Njállin saaga (Brennu-Njáls saga, Planeetta-antikvariaatit, 2018, suom. Antti Tuuri) Egill Yksikätinen : muinaissaagoja Pohjolasta (Finn Lectura, cop. 2013, toim. Helga Hilmisdóttir, Kirsi Kanerva ja Sari Päivärinne, suom. Sirpa Aalto) Orkneylaisten saaga (Orkneyinga saga, Otava, 2008, suom. Antti Tuuri) Gunnlaugr...
Mummoni on karjalan evakko ja kotoisin läheltä Salmin kylää Laatokan rannalta. Evakkomatkaa tehdessä hän muistelee laulaneensa kaupunkilaulua äitinsä pyynnöstä… 1510 Tarkoittanet laulua, jonka avulla on opeteltu Suomen rannikkokaupungit ja jota lauletaan ”Suomen salossa” -laulun melodialla. Sen on säveltänyt Juhana Ennola. Laulu alkaa: ”Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe”. Rannikkokaupunkien nimet luetellaan järjestyksessä pohjoisesta alkaen. Nykyversiossa, joka sisältyy nuottiin ”Laulutunti : lauluja luokille 3-6” laulu on nimellä ”Rannikkokaupunkeja” ja päättyy: ”nämä ovat rannikkokaupunkeja". 1930-luvulla lopussa laulettiin: ”Viipuri, Käkisalmi, Sortavala”. Löytämissäni ”sanoituksissa” on pieniä eroja. ”Laulutunti”-nuotissa teksti on tällainen: "Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe, Kokkola, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Kaskinen, Kristiina, Pori, Rauma, Uusikaupunki, Naantali, ja Turku kuuluisa ja...
Miksi piispalla on hiippa? 1786 Oulun tuomiokapitulista tiedustelun tuloksena sain hiipalle seuraavan selityksen: - hiippa on Pyhän Hengen symboli - kirkon perinteessä piispan tunnus - hiipan muoto ja kuvio kuvaavat Pyhän Hengen liekkiä - alunperin katolisessa kirkossa Rooman piispan, paavin päähine Aiheesta lisää teoksessa: ORNATUS Episcoporum: Suomen piispojen liturginen asu. Suomen kirkon hiippakunnat [... et al.], 2000. s. 22-26, 30-31
Asiakas etsii runoa nimeltä "Suloinen joutilaisuus". Luulee sen olevan Aaro Hellaakosken. Mistähän kirjasta tämä runo löytyisi? 5662 Hellaakoske runo Dolce far niente löytyy kokoelmasta Jääpeili vuodelta 1928. Myös Lauri Pohjanpäällä on tämänniminen runo Dolce far niente "Hauki se makasi kaislikossa -- suloisen kuumassa ruohon rinnassa, toinen silmä vain auki." Runo löytyy ainakin kahdesta seuraavasta Pohjanpään runokokoelmasta: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot. (Vastausta korjattu kommentin pohjalta 16.11.2009)
Mitkä kaikki lastenkirjallisuuden teokset on Matti Kota kuvittanut? 2986 Kansallisbibliografian mukaan Kota Matti on kuvittanut ainakin seuraavat teokset: 1. Haukkaprinssi.............................. Lempinen, Marja-Leena 2. Hiiren häät ja muita runoja................ Ikäheimo, Titvi 3. Joonas ja joka päivän rukous............... Perkiö, Pia 4. Kaukometsä..................................Karjalainen, Elina 5. Kerttulin onnennukke........................Voipio, Laura 6. Lumottu ruusu...............................Helakisa, Kaarina 7. Malinka Kuuntytär...........................Mikkola, Marja-Leena 8. Metkuttajat.................................Helakisa, Kaarina 9. ... mutta tähtein tuolla puolen ............Finne, Anneli 10. Ninni, surkea noita........................Annala, Orvokki 11. Puutarhan kätköissä...