Kirjastomme kokoelmatietokannasta ja valikoimaluetteloista löytyi seuraavanlaisia romaaneja:
Malesia:
THIEN, Madeleine (synt. Kanadassa, vanhemmat muuttaneet Malesiasta)
Varmuus. WSOY, 2007. Romaanin miljöönä ovat tämän päivän Vancouver ja toisen maailmansodan aikainen Brittiläinen Pohjois-Borneo, nykyinen Malesia.Tytär kertoo isänsä tarinan.
Vietnam:
PHAM, Thi Hoai (s. 1960)
Kristallilähettiläs. Kääntöpiiri, 1993. Romaani on yhteiskuntakuvaus, jossa pääosassa on nuori nainen.
Intia:
DESAI, Anita (s. 1937)
Hämärän leikkejä. Kääntöpiiri, 1991. Novelleja, aiheena mm. naisen asema.
DESAI, Kiran (s. 1971)
Menetyksen perintö. Otava, 2007. Perhe- ja kehitysromaani, jonka yksi päähenkilö on orvoksi jäänyt tyttärentytär, joka muuttaa isoisänsä...
Werner Scharfenbergerin säveltämän laulun Immer mehr on suomeksi sanoittanut Juha Vainio. Suomeksi laulun nimi on siis Tuulen tie.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421140?sid=3914101193
Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä toimineiden maapäivien valitsema 65-jäseninen parlamentaarinen neuvosto - Saksan "esiparlamentti" - aloitti työnsä Bonnissa syyskuun alussa 1948. Neuvoston puheenjohtajaksi valitulla Konrad Adenauerilla oli talo Rhöndorfissa, kivenheiton päässä Bonnista, ja Adenauerin sanan kerrotaan painaneen kokouspaikan valinnassa. Tämä antoi Bonnille odottamatonta poliittis-hallinnollista painoarvoa ja ehkä myös pienen etulyöntiaseman tulevaa pääkaupungin valintaa ajatellen.
Yllätys Bonnin valinta tästä huolimatta oli. Sekä Köln että varsinkin Frankfurt olivat valmiita ottamaan vastaan Länsi-Saksan pääkaupungin tehtävät. Adenauerin puoltosanan lisäksi Saksan esiparlamentin...
Espoon Marttojen sivuilta löytyy esiliinan historiaa. Aiemmin esiliinasta on mm.voinut päätellä käyttäjänsä ammatin tai aseman. Historia löytyy alla olevasta linkistä:
https://espoonmartat.marttayhdistys.fi/esiliinan-historiaa/
Esiliinasta on tehty myös väitöskirja: Esiliina aikansa kehyksissä: moniaikaista tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä, puhtaudesta ja käsityöstä 1900-luvun alkupuolen Suomessa / Outi Sipilä (University of Eastern Finland, 2012). Alla linkki verkkoversioon:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0985-5/urn_isbn_978-952-61-0985-5.pdf
Verkkoportaali Arjen historia -sivustolta löytyy kuvia vanhoista esiliinoista:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_class=2...
Navetta kotieläinsuojana on johdos sanasta nauta (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 2, L-P).
Nimi voi olla myös suora käännös saamenkielisestä nimestä. Navettaa merkitsevä sana on saameksi návet.
Kirjaston henkilökunta voi opastaa tulostamisessa. Tulostettava tiivistelmä varautumisoppaasta on suomi.fi-sivustolla: Varautunut pärjää paremmin – tietoa häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta. – Suomi Tulostaminen Helmet-kirjastossa: Asiakastietokoneet ja tulostaminen | helmet.fi
Tietoa löytyy Helsingin kaupungin Ajankohtaista koronasta -sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/voimassa-olevat-su…
Juuri nyt, kun luen sitä, siinä kerrotaan, että kaupungin halleista Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahallit ja Urheiluhallit Oy:n halleista Mäkelänrinteen ja Vuosaaren uimahallit ovat auki erityisuimakorttilaisille ja 17.5.2021 alkaen myös vuonna 1955 syntyneille ja tätä vanhemmille.
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson...
Viikin tiedekirjastosta saadun vastauksen mukaan kaikki tieto löytyy tuosta digitoidusta kirjasta Toimellinen ja rehellinen Suomen talonpoika eli elämänkertomus Perttu Antinpoika Koiwulahdesta itsestään. Tekstin voi lukea avaamalla pdf-tiedoston linkistä. Bibliografiset tiedot löytyvät myös Helkasta http://finna.fi esimerkiksi nimekehaulla. Painettuna teos löytyy Viikin tiedekirjastosta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi sekä Kansalliskirjaston http://www.kansalliskirjasto.fi Reenpään kokoelmasta.
Kuvauksesi sopisi ruotsalaisen Lars Wilderängin teokseen Tähtikirkas (Stärnklart, 2017, suom. Sirpa Parviainen), joka aloittaa Tähtitrilogia-sarjan. Sarjasta on ilmestynyt suomeksi kaksi osaa, kolma osa ilmestyy tänä vuonna.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf93ef659-63bb-4788-988e-ed9a5f91d4f9
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4192693
Negatiivien skannaaminen onnistuu Oodissa. Voit varata niin sanotun ”mediatyöaseman” Helsingin kaupunginajanvarausjärjestelmän (eli Varaamon) kautta, https://varaamo.hel.fi/. Voit myös soittaa: (09) 3108 5000.
Skannaaminen onnistuu myös Myllypuron mediakirjastossa. Voit varata skannerin Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/, mutta kesällä on parempi soittaa etukäteen, varsinkin jos haluat apua. Myllypuron mediakirjasto (09) 3108 5092.
Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. (Suomen perustuslaki, 2. luku 12. §).
Sananvapauteen liittyy myös vastuu: ihan mitä tahansa ei saa sanoa. Mm. rikoslain 24. luku 8. – 10. §:ssä määritellään tekoja, joista voi jälkikäteen tulla seuraamuksia. Tällaisia tekoja ovat mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tai kunnianloukkaus.
Ajantasainen lainsäädäntö Finlex.fi https://finlex.fi/fi/.
Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat yksityisyyden suojan sekä ihmisarvon kunnioittamisen. YK:n voimassa olevat...
Siikajokilaakso-lehdessä 17.9.2007 (s. 4) on julkaistu Sari Junnonahon artikkeli "Rantsilan kirkon edustalla on piiskapuu". Sen mukaan piiskauspuu on Rantsilan kirkon lähettyvillä sijainnut kuiva mänty, joka on sittemmin kaadettu.
Samassa jutussa kerrotaan myös, että Sipolassa Punkerin kankaan saarnahuoneen lähettyvillä on ollut piiskapuu, johon vääryyden tekijät on sidottu heitä on rangaistu rikoksensa mukaan määrätyllä määrällä raipaniskuja.
Jatkosodan alkaessa Kurikassa ei toiminut sotasairaalaa. Lähimmät sotasairaalat sijaitsivat Seinäjoella, Kauhajoella ja Vaasassa.
Kurikka-seuran historiasivuilla (http://www.kurikka-seura.fi/historia.html) mainitaan kuitenkin Kurikan yhteiskoulun joutuneen luovuttamaan tilansa sotilassairaalan käyttöön sodan loputtua syksyllä 1944. Sodalla tarkoitettiin päättynyttä jatkosotaa, Lapin sotahan jatkui vielä tuolloin.
Lisätietoja löytyy hyvin todennäköisesti seuraavista teoksista:
Atte Honkaniemi: Kurikka-seuran historia - 75 vuotta kotiseutu- ja museotyötä Kyrönjoen muhkeissa kurikkalaisissa maisemissa (2010)
Osmo Rinta-Tassi: Kurikan historia II: kappelista kauppalaksi vuodesta 1809 vuoteen 1965 (kaksi osaa, 2003-2004)
Runo Linnunrata on vuodelta 1852, ja se löytyy Uuno Kailaan suomennoksena Topeliuksen teoksesta Runoja. Runoja sisältyy esim. Z. Topeliuksen Koottujen teosten osaan XI (4. p. v. 1949). Kyseinen runo on teoksessa sivulla 211. Kirjaa löytynee Helsingin seudun kirjastoistakin, mutta ainakin meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa se on, joten voit pyytää kaukolainaksi.
Kekkonen ei Presidentinlinnassa viihtynyt vaan asui koko presidenttinä olonsa ajan ja vielä sen jälkeenkin aina kuolemaansa asti Tamminiemessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tamminiemi
Itä-Suomen yliopiston dosentti Erkki Björk on tutkinut lintujen äänten voimakkuutta perinteisen desibelimittarin avulla. Joutsenen ja kurjen ääni yltää yli 80 desibeliä mutta näitä pienemmän kaakkurin äänenvoimakkuus voi olla jopa yli 90 desibeliä. Pikkulinnuista räkättirastas pitää varsin kovaa ääntä, joka voi olla yli 60 desibeliä. Laululinnuista satakieli laulaa yli 70 desibelin voimakkuudella.
Lähde: http://lehti.luontoportti.fi/fi/uutiset/kaakkuri-on-kovaaanisin-lintu
Etsin aiheesta kirjoja ja artikkeleita kirjastossa käytössä olevista viitetietokannoista. Aiheesta löytyy lähinnä vain muutama muistelmateos ja joitakin aihetta sivuavia tutkimuksia. Alla on esiteltynä myös teoksia, joista lisäksi voisi olla hyötyä tähän aiheeseen.
KUOPPALA, Pertti. Aren pieni pikkurilli. Seinäjoki, 2007.
- muistelmateos, joka käsittelee lapsen menetystä Kaakkois-Aasian tsunamissa
KARF, Gösta. Kun elämä pysähtyi : lapseni on poissa. Helsinki, 2005.
- muistelmateos, joka kertoo lapsen menetyksestä tulipalon uhrina
IHMISEN lähellä : hengellisyys hoitotyössä / Kirsti Aalto, Raili Gothoni (toim.). Helsinki, 2009.
- yhtenä aiheena on myös suuronnettomuudet
Nieminen, Kirsti, Mäyry, Heikki. Lasten liikenneonnettomuudet...
