Tein antamillanne tiedoilla haun Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokantaan, mutta Wiian nimellä ei tullut osumia. Myöskään Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta hakeminen oli tuloksetonta. Muita mahdollisia sijaintipaikkoja nauhoitteelle ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelma sekä yksittäisten tutkijoiden omat arkistot. Esimerkiksi Erkki Ala-Könnin mittava äänitekokoelma löytyy Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistosta. Voitte olla yhteydessä näihin tahoihin nauhoitetta jäljittäessänne.
Iltalehti on listannut 23.3.2022 suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, jotka toimivat yhä venäjällä.
Suomalaisista mukana olivat vielä viikko sitten Fortum, Nokian renkaat, Tikkurila, Kiilto ja Huhtamäki. https://www.iltalehti.fi/talous/a/df05f975-4496-485f-befb-3a339e2dc15f
Yle on uutisoinut 10.3.2022, miten Venäjä vaikeuttaa yritysten lähtöä. https://yle.fi/uutiset/3-12351443
Tottakai kirjaa voi kirjoittaa minkäikäisenä tahansa! Esim. Leena Lehtolaisen esikoisteos, Ja äkkiä onkin toukokuu, julkaistiin hänen ollessaan vasta 12-vuotias ja Viivi Hyvösen Etsijä ilmestyi Hyvösen ollessa 14.
WSOY:n Internetsivuilla kerrotaan Mika Waltarin työskennelleen sotien aikana Suomen puolustusvoimien tiedotusyksikössä.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=450&lastname=Walta…
Suomessa on säädetty kolme ulkomaalaislakia –vuonna 1984, 1991 ja 2004. (Lähde: Lehto, Olli. ”Sydämellä, muttei sinisillä silmillä” : Ulkomaalaislakien 1984, 1991 ja 2004 eduskuntakeskustelu. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos. 2018.)
Vuoden 1984 ulkomaalaislain säädösnumero näyttäisi olevan 400/1983.
Finlex-sivusto listaa myös lain nojalla annetut säädökset sekä sen muutokset, jotka ovat:
159/1988
593/1987
354/1984
252/1984
Vuoden 1991 ulkomaalaislaki (378/1991) kumosi vuoden 1984 lain.
Valitettavasti vuoden 1984 ulkomaalaislakia ei löydy sähköisestä säädöskokoelmasta.
Säädöskokoelmia löytyy painettuina esimerkiksi kirjastoista. Olet merkannut kotikunnaksesi Helsingin...
Hei!
Ensimmäisenä mieleeni tuli Jean M. Untinen-Auelin kirja Luolakarhun klaani. Siitä on tehty monia painoksia erilaisin kansikuvin, mutta muistelen yhden olleen yksivärinen ja violetti.
Olethan uudelleen yhteydessä, jos tämä ei ole se kirja, mitä etsit.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=luolakarhun+klaani&type=…
Lapsille sopivia runo- ja lorukirjoja ovat mm.
Tiitiäisen tarinoita ja Tiitiäisen satupuu (Kirsi Kunnas),
Kuono kohti tähteä (Tuula Korolainen),
Tuuliviiri-Siirin tuttavapiiri (Tittamari Marttinen),
Pallerokirja (Kaarina Helakisa),
Kuukernuppi (toim. Ulla Lipponen),
Västäräkki Vääräsääri (toim. Mervi Koski),
Iloinen lorukirja (Martti Haavio),
Aarteiden kirja -sarja,
Hanhiemon loruja, Hanhiemon runoja, Hanhiemon iloinen lipas ja
Lasten kultainen riimikirja.
Etsimäsi kirja saattaisi olla Heli Ilaskarin Oravanpyörästä onnellisten saarille : koti Kanarialla.
"Moni haaveilee asumisesta Espanjan auringossa. Heli ja Heikki Ilaskari päättävät hypätä oravanpyörästä ja myyvät kotinsa Suomessa. He pakkaavat elämänsä kolmeen matkalaukkuun ja vuokraavat asunnon Onnellisten saarilta, aidosta kanarialaisesta kylästä. Humoristiset ja koskettavat tarinat tempaavat lukijan kotimaan muuttosirkuksesta keskelle kanarialaista arkea."
Kyllä dvd-vhs-yhdistelmäsoitin toimii taulu-tv:n kanssa. Nykyisin televisiot suoraan tunnistavat scartilla liitetyn laitteen. Ohjekirjasta kannattaa katsoa miten automaattinen kanavien asetus tulee tehdä, vaihtoehtona on myös manuaalinen kanavien asetus. Valikot ovat tavallisesti selattavissa myös kaukosäätimen av-näppäimellä.
Jos dvd toistaa äänen muttei kuvaa, on syytä tarkistaa kytkennät ohjekirjan kanssa. Mahdollista on tosin myös se, että scart-liitin on osittain viallinen.
Jollei asetukset ohjekirjan kanssa onnistu, kannattaa kääntyä myyjän / laitevalmistajan puoleen. Keskustelupalsoilta voi saada myös apua, esim. http://keskustelu.afterdawn.com/forum_view.cfm/43
Siviilihautajaisia voivat toivoa itselleen myös seurakunnan jäsenet. Oman hautaustoiveensa voi ohjeistaa tekemällä kirjallisen hautaustahdon. Aluehallintoviraston sivuilta löytyy tietoa viimeisen toiveen ilmaisemisesta:
https://www.avi.fi/web/avi/hautausjarjestelyista
Lisää tietoa uskonnottomista tilaisuuksista löytyy Pro-Seremoniat - ja siviilihautajaiset.fi -sivustoilta.
http://www.siviilihautajaiset.fi/
http://pro-seremoniat.fi/
Jos rajoitetaan tarkastelu Euroopan maihin, Suomen voi katsoa sijoittuneen kutakuinkin keskikastiin, mitä tulee täysi-ikäisyyden rajan laskuun.Suomessa 18 vuotta tuli täysi-ikäisyysrajaksi vuonna 1976.Vuonna 1970 toteutetun Euroopan maiden täysi-ikäisyyden rajoja koskevan kyselyn tulosten mukaan Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Länsi-Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä täysi-ikäisiksi tultiin 21-vuotiaina, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa 20-vuotiaina; 18-vuotiaat laskettiin täysi-ikäisiksi Iso-Britanniassa, Kyproksella, Maltalla ja Turkissa.Ennen Suomea täysi-ikäisyyden rajan kahdeksaantoista vuoteen laskivat Italia, Luxemburg, Länsi-Saksa, Ranska, Ruotsi ja Tanska, Suomea...
Kun varaamasi aineisto saapuu noutokirjastoon, sitä säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Viimeisellä noutopäivällä ei ole vaikutusta laina-ajan pituuteen, vaan järjestelmä laskee laina-ajan alkavaksi lainaushetkestä lainasääntöjen mukaan. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa laina-ajat ovat seuraavat: yleinen laina-aika on 28 vuorokautta, kysytyn teoksen laina-aika voi olla 14 vuorokautta, lehden laina-aika on 14 vuorokautta,
videokasetin ja DVD-levyn laina-aika on 7 vuorokautta. Jos varattua aineistoa ei haeta viimeistään viimeisenä noutopäivänä, niin se lähtee seuraavana päivänä seuraavalle varaajalle tai takaisin omistajakirjastoon.
Kyseessä on varmaankin Werner Holzwarthin ja Wolf Erlbruchin kirja Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä (2000).
Viime aikoina julkaistuja päiväkirjamuotoisia romaaneja ovat mm. Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2017), Raija Sinikka Rantalan Maanantaikappale: 526 askelta (Like 2017), ja Virve Sammalkorven Paflagonian perilliset (Karisto 2016).
Viikilän runolliseksikin mainittu romaani on ajankuvaus 1800-luvun sääty-yhteiskunnasta Helsingissä ja sen kertojana on Saksasta Suomeen saapunut arkkitehti Johan Carl Ludvig Engel.
Maanantaikappale taas kertoo rintasyöpäään sairastuneen arjesta vuoden ajalta. Se sisältää yksityiskohtaisia dokumentteja ja kertoo sairastamisesta realistisesti ja kriittisesti.
Paflagonian perilliset kertoo tutkimusmatkasta kauas Luoteis-Venäjälle, Karjalaan 1800-luvun alkupuolella. Virve Sammalkorven...
"Saunottajan tehtäviin kuului saunan lämmittäminen, kylpyvesistä, laudeliinoista ja pyyhkeistä huolehtiminen, vastojen hautominen ja lopuksi saunan siivous. Kylvettäessä saunottaja löi löylyä, pesi, huuhtoi ja kuivasi saunotettavat kylvyn jälkeen." Saunaseuran jäsenlehti 3/2013
Saunottajan ammatti oli 1890-luvulla naispuolisen "sekatyömiehen" ammatti. "Selvästi samantyyppisiä vastineita ei ole syntynyt naispuolisista sekatyöläisistä lukuunottamatta ehkä siivoojaa, pyykkäriä, saunottajaa. Erilaisia tilapäistöitä tekevät naiset kuuluivat viime vuosisadan puolella yhtenä piirteenä kaupunkikuvaan. Selvästi on havaittavissa, että teollistuminen ja kaupungistuminen lisäsivät alkuvaiheessaan tämäntyyppisten työntekijäin lukumäärää" Kaarina...
Johann Wolfgang von Goethen Vaaliheimolaisten toisen osan luvussa 10 oleva novelli on saanut otsikon Merkilliset naapurilapset.
Lähde:
Goethe, Johann Wolfgang von: Vaaliheimolaiset (suom. J. A. Hollo, Otava, 1967)
Hei!En löytänyt suoraa suomennosta verkosta, joten tein sellaisen itse kohtalaisella saksantaidolla ja jonkun verran käännöstyökalua hyödyntäen. Käännös on tarkoituksella hyvin suora, riimitön ja muutenkin epätaiteellinen. Laitoin hakasulkeisiin joitain kommentteja.-------Vuonna seitsemänkymmentä [1870], helle oli kova.Sedanissa oli helvetti irti.Hän oli kaksikymmentävuotias ja opiskelija ja Jean nimeltäänja hän juoksi kuolemaan käskystä: "En avant!" [ranskaa, "Eteenpäin!"]Puisen ristin äärelle niin pienelle mäellehautasivat he hänet maahan.Ja joku, sisar [mahdollisesti myös nunna tai sairaanhoitaja], antoihänelle ruusun mukaan hautaan.[kertosäe:]Ruusu, ruusu oli punainen, niin punainenja kalpea oli rakkaus, niin kalpea kuin kuolema.Ruusu...
Kyseinen kappale on Atahualpa Yupanquin Nostalgias tucumanas, joka tunnetaan suomenkielisellä nimellä Kaipaus. Suomenkieliset sanat ovat Kauko Käyhkön käsialaa.
Esko Rahkosen tulkitsemana kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteeltä 20 suosikkia : Syvä kuin meri (1995)
Päivy voidaan nähdä kuuluvaksi samaan päivä-sanasta johdettuun nimiperheeseen kuin Päivi, Päivikki, Päivyt ja Päivä sekä niiden miespuoliset vastineet Päivö ja Päiviö. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Päivy-nimeä on annettu sekä naisille että miehille. Naispuoliset Päivyt voivat viettää nimipäiväänsä 16. kesäkuuta niin kuin Päivi, mies-Päivyille taas luontevampi juhlapäivä on Päivön ja Päiviön päivä 30. kesäkuuta.
Liisa-Maria Patjas & Katleena Kortesuo, Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet
