Vangin laulu –nimisen suomalaisen kansanlaulun sanat ja nuotit ovat ainakin Suuressa toivelaulukirjassa numero 18. Toivottavasti tämä on oikea laulu. Sen sanat alkavat näin: Auran aallot hiljallensa laskee niin monivaiheisena merehen…
Hei,
Selma Lagerlöfin puhe Nobel-juhlassa on hänen kokoelmassaan Peikkoja ja ihmisiä vuodelta 1915. Sen on suomentanut Helmi Krohn.
Esimerkiksi Imre Kerteszin Nobel-puhe vuodelta 2002 on hänen kirjassaan Kieli maanpaossa - kaksi juhlapuhetta (Otava 2003).
Nobel-voittajien puheita löytyy englanniksi palkinnon nettisivuilta nobelprize.org . Valitettavasti mitään kattavaa puhekokoelmaa ei ole julkaistu. Yle Areenasta on pystynyt syksyn aikana seuraamaan uusien nobelistien puheita suomeksi tekstitettyinä.
Englanniksi puheita löytyy niin Youtube-videopalvelusta kuin eri palkintoalojen (lääketiede, fysiikka jne) julkaisuista.
Vastauksen kommenttiosioon voi kertoa, jos tietää jonkun Nobel-puheen suomennetun ja julkaistun.
...
Lause sisältyy teokseen Die fröhliche Wissenschaft. Suomeksi se on käännetty nimellä Iloinen tiede.
https://books.google.fi/books?id=Vf8KETLiKXMC&pg=PA87&lpg=PA87&dq=Nietz…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iloinen_tiede
Ainakin digitoinnin yhteydessä VHS-nauhoja korjataan esim. Tunninkuvassa. Kannattaa tiedustella suoraan liikkeestä, korjaavatko nauhoja myös ilman digitointia. Tunninkuva-liikkeiden yhteystiedot löytyvät tämän linkin kautta https://www.tunninkuva.fi/liikkeet.html.
Johan Ludvig Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinoihin" sisältyvän "Porilaisten marssin" vanha suomennos alkaa: "Poi'at kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützenin ja Narwan tanterilla verta vuoti". Tämä suomennos, jonka tekijää ei ole julkaisussa mainittu, löytyy myös Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy myös useita artikkeleita, joissa kerrotaan tämän runon tai sanoituksen syntyvaiheista. Lähteitä:Runeberg, J. L: Wänrikki Stoolin tarinat (1877):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1915372?page=1 Suomen armeijan kunniamarssi : Porilaisten marssi J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista:Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen sotilas, 01.05.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi....
Lassi Nummen runokokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982) on ss. 8-12 runo (tai runosikermä) nimeltään Tämä vähäinen asia. Runo alkaa näin:
Keskipäivän kirkkaudessa / käännän katseeni.
Sydänyön pimeydessä / ojennan käteni...
Pitkässä runossa on mm. tällaisia säkeitä:
Ihosta se alkaa: / emme ole aivan nuoria enää.
...
Älä siis nouse, / älä aivan vielä.
Pidä kätesi / linnun untuvilla. Pian se levittää siipensä.
Runo löytyy myös mm. antologioista Runon maa : suomalaisten toiverunot ja Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2.
Aku Ankka -lehdellä on vuoteen 1951 asti ulottuva arkisto, johon pääsee linkistä Lehdet - Aku Ankka
Lehteä klikkaamalla näkee, mitä tarinoita se sisältää, vaikka ei olisi hankkinut lukuoikeutta. Kysymäsi tarina saattaisi olla numeron 1968: 3 Haaksirikkoinen perhe.
Suomessa maksetaan nykyään ns. lainauskorvausta eli kirjoittajat saavat pienen korvauksen siitä, että heidän fyysisinä teoskappaleitaan (paperikirjoja) lainataan julkisen kirjaston kautta. Lainauskorvaus määräytyy vuosittain käytettävissä olevan määrärahan (tällä hetkellä noin 14 miljoonaa euroa) ja kokonaislainamäärän perusteella eli kakku ei kasva (ellei eduskunta korota summaa), vaikka lainausmäärä kasvaisikin. Yksittäisen kirjoittajan kohdalla voidaan kuitenkin sanoa, että mitä useampia lainoja kohdistuu juuri hänen teoksiinsa, sitä suuremman korvaussumman hän saa. Tämä "lisäys" on kuitenkin pois kaikkien muiden yhteisestä korvaussummasta, joten kirjoittajia ryhmänä ei voi taloudellisesti tukea lainojen määrää kasvattamalla....
"Nettikirjasto" eli mahdollisuus tutustua dokumentteihin kotona suoraan verkon kautta ilman fyysistä asiointia kirjaston kaltaisessa palvelussa, on tällä hetkellä olemassa kahdessa olomuodossa. Ensinnäkin ovat julkisten kirjastojen maksuttomat e-kirjavalikoimat, joita kirjastot sponsoroiden tarjoavat käyttäjilleen. Nämä valikoimat ovat valitettavasti varsin rajoittuneita sen takia, etteivät kustantajat halua antaa kirjastojen kautta kohtuullista korvausta vastaan oikeutta jaella kaupallisesti menestyviä nimikkeitä. Tällaisia kokoelmia kuitenkin on olemassa, joskaan niitten pysyvä saatavuus riippuu sopimuksista, hinnoittelusta ja viime kädestä kirjaston päätöksestä jatkaa palvelua. Esimerkiksi Suomen suurimmassa yleisten kirjaston...
Oletan, että kysymäsi runo on "Maskinsång" kokoelmasta "Stark men mörk" (1930).
Runo alkaa seuraavasti (Orlodoffa doschkoff orlodoffa doschkoff:) det är maskinen - jag.
Oulun kaupunginkirjastosta ei löydy suomenkielistä versiota, ruotsinkielinen versio löytyy teoksesta:
DIKTONIUS, Elmer: Samlade dikter. Holger Schildts Förlag, 1987)
Koiran kasvatus- ja koulutusoppaita löytyy laajasti, mutta suoraan kahden koiran kasvattamiseen liittyvää kirjaa ei. Koiran sosiaalisesta käyttäytymisestä löytyy kuitenkin hyvin tietoa esimerkiksi Tuire Kaimion teoksesta Koirien käyttäytyminen
Lisätietoa Lastu-verkkokirjastossa:
http://lastukirjastot.fi/work?workId=b331e332-dd82-4931-889e-7190473a19…
ja Internetissä esim. http://www.kirja.fi/kirja/tuire-kaimio/koirien-kayttaytyminen/978951032…
Koiran viestien lukemisesta on myös tehty useita teoksia, esimerkiksi Anders Hallgrenin Tunnista koirasi viestit, josta voi olla apua koirien keskinäisen käytöksen tulkitsemiseen.
Lastu-verkkokirjastossa:
http://lastukirjastot.fi/work?workId=29a3e709-e7ca-4b90-8d24-adf3b36029…
Kaivattu kirja lienee Christina Hägerströmin kirjoittama ja Hans Hägerströmin kuvittama Tirpukka löytää häntänsä (Kirjapaja, 1983). Suomennos on Eila Jaatisen.Kirjan takakannen teksti on seuraavanlainen:"Peikkotyttö Tirpukka nyt suuttuu kerrassaan: / ei hännästäni ole hyötyä ollenkaan. / Se näyttääkin vain hassulta ja aina tiellä on, / kamalan pitkä, typerä ja ihan kelvoton.""Saadakseen häntänsä tottelemaan Tirpukka kokeilee sekä hyviä neuvoja että ankaruutta. Mutta mikään ei auta. Eikä kukaan tunne hännän salaisuutta. Se täytyy Tirpukan itse löytää."Tirpukka löytää häntänsä | Kirjasampo
Rut Brykin äiti Aino Mäkinen vietti aikaansa Firenzessä sisarensa Maija Halosen kutsumana. Tarkempia tietoja Aino Mäkisestä ei kirjastossamme käytössä olevista lähteistä löydy. Aino Mäkisellä ja Felix Brykillä oli Rutin lisäksi ainakin poika Petri, josta löytyy oma artikkeli Suomen kansallisbiografiasta. Tässä artikkelissa mainitaan myös Petri Brykin veli (nimeä ei mainita).
Lähteitä:
- Hagelstam: Uusi antiikkikirja 1900-1980. (WSOY 2003)
- Huusko: Rut Bryk. (Muoto 2001:2, s. 64)
- Jäämeri: Matka valkoiseen [Taiteilija Rut Bryk] (Suomen kuvalehti 1986:41, s. 46-52.
- Kalha: Muotopuolen merenneidon pauloissa. Suomen taideteollisuuden kultakausi : mielikuvat, markkinointi, diskurssit (Suomen Historiallinen Seura 1997)
- Rut Bryk. Amos...
Nykyisestä kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi löydät helposti Tamperetta käsitteleviä kirjoja. Kirjoita etusivulla olevaan palkkiin kaunokirjallisuus Tampere. Sen jälkeen klikkaa tarkenna hakua, josta voit rajata materiaaliksi kirjat, samoin voit valita kielen. Painamalla palkkia hae, saat esille Tamperetta käsittelevät nimekkeet. Vai tarkoitatko HS:n kunnalliskirjastoa? Se löytyy täältä, http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/kirjat/kaupunkikirjasto/kansallis.ht… .
Paahde otettiin vastaan hyvin. Yhdysvalloissa kirja on saanut 17 eri palkintoa ja siitä on tehty myös elokuva.
Louis Sacharista ja hänen teoksistaan löytyy tietoa julkaisussa:
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia 2. Helsinki: BTJ, 2006.
Lisäksi kirjailijalla on omat kotisivunsa:
http://www.louissachar.com/index.html .
Etsimäsi kohta Titus Liviuksen teoksesta "Ad urbe condita" on teoksen kahdeksannesta kirjasta. Marja Itkonen-Kailan suomentama "Rooman synty" käsittää vain kaksi ensimmäistä kirjaa Titus Liviuksen suurteoksesta. Muutakaan suomennosta tuosta alkuaan noin 8000-sivuisesta teoksesta ei ole, joten valitettavasti joudut kääntämään kohdan itse.
Lähteet:
http://mcadams.posc.mu.edu/txt/ah/Livy/Livy08.html
http://books.google.fi/books?id=Ndw_AAAAYAAJ&pg=PA214&lpg=PA214&dq=%22E…
http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.02.0…
https://finna.fi
Livius, Titus: Rooman synty. Suom. Marja Itkonen-Kaila.WSOY, 1994.
Yritysten kasvomaskipakkoa Suomessa on hieman hankala selvittää. Se ei välttämättä näy uutisoinnissa ja voi olla hyvin paikallista.
Nyt lokakuussa muutamat toimijat ovat kuitenkin päätyneet kasvomaskipakkoon. Esim. Kymsoten sairaalat Vaasassa ja Kymenlaaksossa ja HUS pääkaupunkiseudulla
Yle. Ravikatsomoiden sisätiloissa on myös maskipakko MT Ravinetti. Turun kaupunki on määrännyt kasvomaskipakon kaupungin sisäliikuntatiloihin Auran aallot.
Kaupan Liitto ei suosita maskipakkoa. "Liiton mukaan kaupan henkilöstöllä ei ole lain sallimia keinoja estää maskittomien asiakkaiden asioimista, joten maskipakon määrääminen ei ole suositeltavaa." MTV uutiset
Suomessa maskipakkoa ei ole otettu käyttöön valtion toimesta, mutta monessa...
Osa Susisaaren rakennuksista tuhoutui Krimin sodassa 1855, kun Britannian ja Ranskan sotalaivat pommittivat Viaporia eli Suomenlinnaa. Osa rakennuksista on kuitenkin edelleen jäljellä, ks. tarkemmin https://suomenlinna.fi/slhk/toiminta/alue-ja-rakennukset/
