Lukitus on HelMet-verkkokirjaston varsin tuore toiminto, jonka avulla voi lukita varauksen esimerkiksi lomamatkan ajaksi siten, ettei varaus tule kirjastoon sinä aikana mutta että varaus pysyy yhä varausjonossa. Jos kaikki edellä olevat varaukset kuluvat loppuun, lukittu varaus pysyy varausjonon ensimmäisenä. Lukitus kannattaa muistaa poistaa heti, kun varaus saa tulla, sillä muuten se voi jäädä roikkumaan eikä saavu koskaan.
Ohjeet lukituksen käyttämiseksi löytyvät osoitteesta https://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta ”Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen”.
Hei, ajoharjoittelussa saa käyttää perävaunua. Yhdistelmän on oltava sellainen, että B-kortilla saa kuljettaa sitä. Traficom ohjeistaa:
B-luokan ajoneuvoon voidaan kytkeä perävaunu, jonka kokonaismassa on enintään 750 kg.
B-luokan ajoneuvoon voidaan kytkeä myös perävaunu, jonka kokonaismassa on yli 750 kg. Tällöin yhdistelmän kokonaismassa voi kuitenkin olla korkeintaan 3500 kg.
Sameli on Samuelin muunnos, joka on yleinen saamelaisen väestön keskuudessa. Nimi on kuitenkin käytössä myös eteläisessä Suomessa ja lisäksi se tunnetaan esimerkiksi Sveitsissä ja Virossa. Samelin harvinaisempi rinnakkaismuoto on Sammeli.
Nimi Samuel on peräisin Raamatun vanhan testamentin samannimisestä kirjasta. Samuel oli profeetta, joka voiteli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Samuel tulee hepreankielisestä nimestä Schemuel, joka tarkoittaa "Jumalan nimeen" tai kansanomaisesti "jumalalta pyydetty".
Tietoja etunimien esiintymisestä eri aikoina löydät Nimipalvelusta:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Helsingin ravintola- ja huvielämästä on ilmestynyt paljon kirjallisuutta. Seuraavassa ravintoloihin ennen ja nyt liittyvää tietokirjallisuutta ja muistelmia:
Säännöstelty huvi : suomalainen ravintola 1900-luvulla / Merja Sillanpää. 2002.
Huvia ja herkkuja : helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn. 2007.
Ravintolaelämää : kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen. 1990.
City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin / Antti Isokangas, Kaappo Karvala, Markus von Reiche. 2000.
Kirjailijoiden Helsinki / Eino Leino. 2012.
Helsinkiin / Juhani Aho.1997.
Näköaloja kadunkulmalta : kaupunkihistorian kirjoituksia / Anja Kervanto Nevanlinna.2005.
Helsinki : empirekaupungin...
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (SKS, 2000) kerrotaan, että sana rolli tarkoittaa ’juorua, juorukelloa, juoruämmää’. Rolli-sana on murteellinen ilmaisu, joka on käytössä Savossa ja Pohjois-Karjalassa ympäristöineen. Sanasta on olemassa myös synonyymi rolla ja verbimuodot rollia, rollata = ’juoruta, kieliä, panetella’. Rolli-sanan alkuperästä teoksessa kerrotaan, että kyseessä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana kuten verbi rollottaa, jonka merkitys on ’rallattaa, hoilottaa, laverrella, juoruta’ ja jonka alkuperään on voinut osittain olla vaikutusta suomenruotsin murteellisella ilmaisulla rolla = ’juoru, juoruta’. Myös nykynorjassa on murteellinen ilmaisu rolla = ’jutella, juttu’.
Kastellin häkki on ollut Kajaanintien poikki rakennettu saranoiden varassa kääntyvä portti kaupungin rajalla. Atte Kalajoki on pakinassaan Kastellin häkki ja myllyt Oulu-lehdessä 21.1.1996 kirjoittanut ilmaisun etymologiasta http://kirjastolinkit.ouka.fi/panu/oululehti1996/Oululehti21011996.pdf#… .
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että karjalaisperäiset sukunimet ”Kuosma” ja ”Kuosmanen” ovat peräisin pyhimysnimestä ”Kosmas” ja sen venäläisestä muodosta ”Kuźma”. Englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Saints_Cosmas_and_Damian löytyy lisää tietoa pyhimyksestä, joka lienee vaikuttanut nimen yleistymiseen. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/cosmas paljastaa, että taustalla on kreikkalainen ’järjestystä, säädyllisyyttä’ (’order, decency’) merkitsevä sana ”kosmos” (”κοσμος”).
Varhaisimmat kirjalliset maininnat sukunimestä ”Kuosma” löytyvät 1500-luvulta, ja sitä lienee käytetty harvinaisena etunimenäkin.
Tässä Pallen sanoittaman ja Yrjö Saarnion säveltämän laulun "Kirje isälle" sanat:
1. Nyt kunnailta Karjalanmaan nämä terveiset teille mä saan. Isä unhoittaa teitä ei koskaan voi, vaikk´yllämme sodan myrskyt soi. Omat lapsosein, sydänaatoksein ovat luonanne siellä, mä kuhun kuljenkaan, ja mä päivin, öin yhä teit´ikävöin,
kodin suojaks´kun käyn rintamaan.
2. Ja kerran kun syntymämaan käs´varttanne myös odottaa, tekin astutte kansanne vartioon, miss´tähtenne täällä nyt oon. Syli lämpöinen äidin armaisen elon myrskyissä turvan nyt hyvän teille tuo, isän suukon hän antaa hellimmän, minä saavun, jos Luoja suo.
Sanat ja laulun nuotit löytyvät teoksesta Sota-ajan lauluja. Fazer 1991. Äänitteenä kappale löytyy ainakin seuraavalta cd-levyltä...
Jos kirjan nimi sisältää kaksi tai useampia sanoja, kirjoitetaan yleensä vain ensimmäinen isolla kirjaimella eli näin: Vanha testamentti ja Uusi testamentti. Myös Raamattu kirjoitetaan isolla kirjaimella.
Monet Raamatun kirjat alkavat henkilönnimellä, jolloin ne kirjoitetaan tietenkin isolla kirjaimella, esim. Hesekielin kirja, Hoosean kirja, Esran kirja, Nehemian kirja, Markuksen evankeliumi jne.
Yleensä myös muut Raamatun kirjat kirjoitetaan isolla kirjaimella: Apostolien teot, Valitusvirret, Roomalaiskirje, Galatalaiskirje. Kielitoimiston sanakirjan mukaan Ilmestyskirjan voi kirjoittaa pienellä tai isolla kirjaimella. Alan kirjallisuudessa kuitenkin selvästi suositaan isoa alkukirjainta.
Lähteet:
Osmo Ikola: Nykysuomen käsikirja
Terho...
Helka-nimi juontuu vanhasta muinaisskandinaavisesta sanasta helagher, joka merkitsee pyhää ja varottavaa. Aikoinaan sana tarkoitti myös tervettä ja onnellista. Samaa alkuperää on juhlapäivännimi helatorstai (murteissa helkatorsta).
lähde:
Anne Saarikalle : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Oskar Reponen teki haastettelusarjan Nykyposti-lehteen (ilmeisesti 1979 tai 1980) suomalaisista keksitysleirivangeista.
Reposen kirja Kaasukammion varjossa (1980) on kahteen osaan jakaantuva dokumentti suomalaiskohtaloista saksalaisella keskitysleirillä. Suomalainen merimies Veijo Johansson joutui yhdessä työtovereidensa kanssa Stutthofin keskitysleirlle. Hän piti päiväkirjaa näkemästään. Reposen kirjan toisessa osassa on Veijo Johanssonin päiväkirja kuolemanleiriltä.
Kauko Raumonen on kirjoittanut muistelman Merien vapaudesta kuoleman porteille (1997), jossa hän kertoo, kuinka hänet internoitiin muiden merimiesten mukana Saksaan vankileirille. Kirjassa mainitaan ainakin Pölitzin keskitysleiri, joka oli Stutthofin keskitysleirin alaleiri....
Sanan orkonen käyttö tuntuu tosiaan jääneen vähälle. Muut sanat ovat tulleet tilalle.
orkonen: savolaismurteissa kolo, lovi, arpi
Lähde: Suomen sanojen alkuperä etymologinen sanakirja
orkonen: syvennys, lovi, kolo. Veneen pohjaan uurtuneet orkoset. Lähde: Nykysuomen sanakirja
Google-hakukin http://www.google.fi antaa edellä mainitussa merkityksessä alle kymmenen osumaa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on asiantuntija suomen kielen käytössä, neuvontapalvelut: http://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet.shtml
Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus:
"...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja...
Sana kirsu voi tarkoittaa oravan, rotan, kissan tai koiran, erityisesti Suomenlahden saarilla myös hylkeen kuononpäätä. Sanasta esiintyy myös muoto kirso ’sian kärsä’ ja kirsa ’turpa, kärsä, kuono, nokka’. Kirsu on luultavasti kärsä sanan variantti. Sanan kärsä taustalla taas on todennäköisesti norjanlapin sana gærsse ’sian kärsä’. Lähde: Suomen sanojen alkuperä 1: A-K, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.
Paavo Cajanderin suomennoksessa repliikki kuuluu: " Viel', ystävät, viel' yksi ryntäys". Se löytyy vuodelta 1905 olevasta Shakespearen teoksesta Kuningas Henrik viides sekä teoksista William Shakespearen draamat 6 ja William Shakespearen kootut draamat 7. Jälkimmäisissä näytelmän nimi on Kuningas Henrik V; suomennos on sama.
Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
Talossa ei asu nykyään varsinaisesti ketään. Huvila rakennettiin 1852 ruukinpatruuna Adolf Grönbergin toimesta. Sen jälkeen talossa asui mm. tupakkakauppias Jakob Fiinnilä perheineen. Fiinnilän tytär meni naimisiin Harald Bouchtin kanssa ja huvila siirtyi Bouchtin suvulle useaksi vuosikymmeneksi. 1940-luvulla tilat vuokrattiin kesävieraille ja lopulta Bouchtit myivät tilan Mustasaaren kunnalle vuonna 1963.
Svenska YLE halusi tehdä Strömsötä muualla kuin studiossa ja he etsivät kaunista taloa, joka sijaitsisi meren äärellä. Talossa pitäisi olla myös puutarha ja tilaa eri toiminnoille. Vaasan kaupunki osti Mustasaarelta tilan ja remontoi sen. Vaasan kaupunki teki pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Yle:n kanssa ja ohjelman teko saattoi...
Will Trent -kirjasarjan osat vanhimmasta uusimpaan ovat Triptyykki, Pelon huone, Kivun jäljet, Pettävä hiljaisuus, Yli rajan, Rikollinen, Näkymätön ja Kahlittu. Sara Linton liittyy mukaan sarjaan Kivun jäljet -osasta alkaen.
Sara Lintonin tähdittämän Grant County kirjasarjan osat ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan Sokaistu, Riistetyt, Piinattu, Merkitty, Kadotettu ja Häpäisty.
DekkariNetti-sivustolta löytyy aika hyvin tietoa dekkareista ja niiden ilmestymisvuosista. Myöskin Karin Slaughterilla on omat nettisivut, jotka vaikuttavat oikein kattavilta.
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=SlaughterKarin
http://www.karinslaughter.com/
Kyseessä on todellakin Varpu Välimäen runo:
Lähetin lapseni elämään, kuin laivan merelle.
Ompelin purjeet ja neuvoin väylät parhaan taitoni mukaan
- mutta tuulille en voinut mitään...
(V.Välimäki)
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-varpu-valimaki?language_content_e…
