Iso Iita esiintyy Sotapolussa, sotilaiden muistoissa, tarinassa, jossa sotilas kuvaa perääntymiskäskyä asemista taistelussa näin: Kello 0.50 sain ilmoituksen: Iso Iita tulee klo 2.20. S.o irtautukaa klo 2.20.
Facebookin keskusteluryhmässä kerrottiin Ison Iitan olleen nimitys tykille, ilmeisesti K75 pak-40. Luotettavampaa tiedonlähdettä en valitettavasti löytänyt. Kysyin asiasta Panssarimuseosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
Panssarimuseosta vastattiin näin:
Iso-Iita ei ole todellinen hahmo, vaikka esiintyy hieman rehevästä naisesta kertovassa sota-ajan laulussa. Iso-Iita ei myöskään viittaa mihinkään aseeseen. Näitä naishahmoista tehtyjä lauluja on käsitellyt mm. Anne Lampinen kirjassaan Kaunis...
Helmet-kirjaston asiakkaana sinulla on pääsy neljään e-lehtipalveluun, jotka tarjoavat laajan valikoiman sanoma- ja aikakauslehtiä korkeatasoisina näköislehtinä.
Kauppalehden näköispainosta pääset lukemaan Helmet-kirjastoissa eMagz-palvelussa Vantaalla ja Espoossa.
Palvelua voit käyttää kirjastojen asiakaskoneilla ja langattomassa verkossa. Palvelussa on luettavissa 117 näköislehteä ja useimmista lehdistä on tarjolla myös aikaisemmat numerot kuluvalta ja edelliseltä vuodelta. Lehdillä voi olla 1-3 yhtäaikaista käyttäjää.
Tutustu myös muihin Helmet-kirjastojen tarjoamiin e-lehtipalveluihin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(… ).
Aihetta on tutkittu paljonkin. Tarja Salokoski & Anu Mustonen ovat vuonna 2007 julkaisseet kokoomatutkimuksen Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin.
Tiivistelmässä todetaan: "Median vakavimmat riskit lasten ja nuorten kehitykselle nousevat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä, erityisesti väkivallasta, seksistä ja pornosta. Mediaväkivallan vaikutukset näyttäytyvät pienillä lapsilla median aiheuttamina pelkoina, nukahtamisen ongelmina, painajaisina ja joillakin lapsilla aggressiivisina käyttäytymisenä ja levottomuutena. Pitkäaikainen väkivaltaviihteelle altistuminen voi lisätä empatian hiipumista ja turtumista väkivaltaan sekä väkivaltaisia fantasioita ja toimintamalleja. Netti- ja kännykkäkiusaaminen sekä seksuaalinen...
Kristiina Kuparisen Sun suomi : Finnish for beginners voisi olla toinen kirjavaihtoehto. Tämän kirjan kielinä ovat suomi ja englanti. Minulla ei ole täällä juuri paikalla yhtään kappaletta tätä kirjaa, että voisin tarkistaa missä suhteessa kielet kirjassa ovat. Muita vaihtoehtoa voisi olla Riitta-Liisa Valijärven Finnish Tutor: Grammar and Vocabulary Workbook tai Learn Finnish - Quick / Easy / Efficient. Jos hän etenee siihen asti, että kieliopin opettelu on ajankohtaista niin Leila Whiten A grammar book of Finnish on siihen hyvä ja tekijä sama kuin tuossa jo löytämässäsi teoksessa.
Duolingo on yhdysvalloissa perustettu ja kehitetty, joten toiminee siellä yhtä hyvin.
Yle tarjoaa suomen kielen alkeiden oppimateriaaleja,...
Aiheesta on jonkin verran artikkeleita suomeksi. Artikkeleita löytyy mm. ARTO-tietokannasta, jota voit käyttää ainoastaan kirjaston työasemilla.
Monissa löytämissäni artikkeleissa oli näkökulma lähinnä luontomatkailussa (Lappi jne.) ARTO-tietokanta on käytössäsi kaikissa yleisissä ja tieteellisissä kirjastoissa.
Kirjastossamme on käytössäsi myös Ebsco MasterFile Elite-tietokanta, josta saa englanninkielisiä artikkeleita kokoteksteinä.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole juurikaan matkailun erikoiskirjallisuutta. Puutarhoihin liittyvä kirjallisuus on lähinnä kotipuutarhureille tai viheralueiden suunnitteluun liittyvää. Hakusanalla puutarhataide löytyy kirjallisuutta merkittävistä puutarhoista sekä puutarhojen historiasta. Piki-...
Sointujen yhteydessä ilmaisu flattened (tai pelkästään flat) tarkoittaa suomeksi alennettua. Flattened seventh -soinnussa on peruskolmisoinnun lisäksi neljäs sävel, jonka etäisyys intervallina perussävelestä on pieni septimi. C-duurissa tällainen sointu merkittäisiin, C7 ja se sisältäisi sävelet c, e, g ja b, joista b on alennettu eli pieni septimi, koska c-duurin luonnollinen septimi olisi puolta sävelaskelta ylempänä eli h.
Mutta flatted seventh voi tarkoittaa myös koko soinnun sijaintia sointukierrossa perussävelajiin verrattuna. Jos kappale soitetaan on vaikkapa A-duurista, niin alennettu seitsemännen asteen sointu on G-duuri. Pelissä ovat siis I ja VII asteen soinnut. Niitä hyödyntää Kinksin You Really Got Me -kappaleen vahva ja...
Voisikohan etsimäsi tarina olla todellinen klassikko, J.R.R. Tolkienin omille lapsilleen kirjoittama Roverandom? Roverandom kertoo leikkisästä pikku koirasta nimeltä Rover, joka tulee puraisseeksi äkkipikaista velhoa housunlahkeesta. Velho suuttuu, ja taikoo Roverin lelukoiraksi, joka päätyy erään pienen pojan haltuun. Poika kuitenkin hukkaa Roverin hiekkarannalle, mistä Rover tempautuu huimaan seikkailuun ja päätyy muun muassa kuuhun ja merten syvyyksiin.
Tampereen kaupunginkirjastosta ei valitettavasti löydy vuoden 1898 Uutta Kuvalehteä.
Siitä voi jättää kaukopalvelupyynnön, lehti nimittäin on Kuopion Varastokirjastossa.
Tuo Juhani Ahon juttu: Pyöräraivoilija kyllä löytyy myös kirjasta Aho, Juhani: Kootut teokset X: Muistatko-?; Sanomalehtimiesajoiltani; Muistelmia ja matkakuvia; Tuomio. WS 1947. Kirja on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa.
Naisenemmistöisin toimiala tilastoissa on terveys- ja sosiaalipalvelut (vuonna 2017 naisten osuus 86,4% työvoimasta) ja miesenemmistöisin taas rakentaminen (92%). Yksittäisiä ammatteja tarkasteltaessa naisvaltaisimmaksi nousee kätilö: vuonna 2015 99,8% kätilöistä oli naisia. Viiden kärkeen lukeutuvat myös hammashoitajat, kuulontutkijat ja puheterapeutit sekä suuhygienistit. Miehisistä ammateista lähimmäs vastaavia lukemia pääsevät maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat (vuonna 2016 97,8%) sekä kirvesmiehet ja rakennuspuusepät (97,4%) sekä moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat (95,9%).
Lähteet ja taustatietoa:
Työelämän segregaatio (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tyo/tyoelaman-segregaatio)...
Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on erilaisia uskomuksia siitä, miksi ihmiset vilustuvat. Esimerkiksi Suomessa meillä on tapana sanoa, että vilustuminen liittyy lähes aina siihen että olemme kylmettyneet, olemme menneet ulos märällä tukalla tai emme ole pukeneet riittäväksi vaatteita pakkassäällä.
Sitkeästi elävistä uskomuksista huolimatta flunssa ei ole seurausta kylmettymisestä tai "vilustumisesta" vaan virustartunnasta. Tavallisin flunssan aiheuttaja on rinovirus, joka on syynä 30–50%:ssa sairastumisista. Rinovirus lisääntyy kylmässä nopeammin kuin lämpimässä. Ihmisen immuunijärjestelmä taas heikkenee kylmässä. Kun nenä viilenee kylmässä ilmassa, immuunisolujemme kyky kontrolloida viruksen lisääntymistä limakalvoilla heikkenee. Tämän...
Äyräpään osalta katsoisin ensimmäisenä teosta Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit (1932). Arrankorven osalta vastaava teos voisi olla Suuri maatilakirja = Lantgårdar i Finland. 5, Hämeen lääni (1964).Käpiö-niminen tila löytyy Hollolasta kiinteistötunnuksella 283-419-1-70. Tila sijaitsee suunnilleen osoitteessa Käpiöntie 204 - 206. Paikalla ei sijaitse enää asuinrakennusta, jonkinlainen raunio löytyy. Ks. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fiLisää tietoa Uusi-Pätilän kylästä, ml. Käpiön tila:https://koskenkohinat.fi/places/uusi-patilan-kyla/https://koskenkohinat.fi/wp-content/uploads/2020/12/Uusi-P%C3%A4til%C3%A4n-kyl%C3%A4-Heidi-Nurminen....
Naisjohtajista ja naisjohtajuudesta on teemanumero Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa (4/2003). http://tilastokeskus.fi/tk/el/hyv_034.html
Lehteä voi lainata tai ostaa Tilastokirjastosta ja se on luettavissa useissa kirjastoissa.
Tilastokeskuksen julkaisu Naiset ja miehet Suomessa (uusin vuodelta 2003) sisältää paljon tilastotietoa naisten ja miesten asemasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Perustietoa aiheesta ja linkkejä muihin lähteisiin löytyy myös Tilastokeskuksen Internet-sivuilta:
http://tilastokeskus.fi/tk/he/tasaarvo_paasivu.html
Kirjastoista voi tiedustella myös seuraavia aiheeseen liittyviä julkaisuja:
Näköaloja naisjohtajuuteen / Anna-Maija Lämsä (toim.) (2003)
Aaltio-Marjosola, Iiris: Naiset, miehet ja johtajuus...
Sanoilla itse asiassa on yhteys. Birgitta Ernbyn Norstedts etymologiska ordbok (Norstedts akademiska förlag, 2008) kertoo, että kola on lyhenne sanasta kolakaramell, joka taas on viitannut karkkiin, jossa on kolapähkinää (’kolanöt’). Samaa pähkinälajia käytettiin myös alun perin kolajuomissa, kuten osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Cola löytyvä englanninkielisen Wikipedian artikkeli kertoo.
Jungner-nimen ääntämiseen voi ottaa mallia ruotsin kielen samasta 'lugn' (= levollinen, rauhallinen). Foneettisesti ilmaisten
IPA: /lɵŋn/
äng siis ääntyy ennen n-kirjainta.
Finna.fi:stä löytyvät seuraavat:
tanskan kieli
Dansk frekvensordbog : baseret på danske romaner, ugeblade og aviser 1987-1990( toim. Bergenholtz, Henning)
löytyy Helsingistä Kaisa-talon kirjastosta ja Kansalliskirjastosta (kumpaakaan ei lainata kotilainaan), myös yliopiston kirjastoissa saatavilla: Jyväskylä, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto.
islannin kieli
Frequency dictionary Icelandic = Íslensk tíðniorðabók (toimittajat Quasthoff, Uwe; Fiedler, Sabine; Hallsteinsdóttir, Erla) 2012. Kaisa-talon kirjasto.
Grönlannin kielen sanakirjoja löytyy, mutta ei frekvenssisanakirjaa. Samoin on norjan, fäärin ja saamen kanssa, tosin sanakirjat näyttäisivät olevan yleissaamea.
Finna.fi:sta löytyvä tuorein ruotsin kielen frekvenssisanakirja on...
Hei!
Pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt ja vielä siitäkin, että tietoa löytyi näin laihasti. Leipomoista löytyy ihan hiukan tietoa, mutta niiden työntekijöistä ei mitään. Pertti Gyllden on tehnyt kirjasen ”Puoli pulloo punasta limunaatia ja nuoltu pulla!”, josta löydän maininnan s. 23, että Ida Klingstedillä oli tuohon aikaan leipomo ja pullapuoti. Se myytiin v. 1928 Närkille, joka toimikin sitten ihan meidän aikaan asti (lopetti siis toimintansa joskus 1990-luvulla). Viimeinen omistaja oli Martti Närkki, joka nykyään asuu Kuopiossa. Hänellä on (ainakin ollut) arkistoa, mm. äänikasetti Närkin leipomon vaiheista. Tämä tieto löytyy tästä em. Gylldenin kirjasta.
Nykyisinkin toiminnassa oleva Elosen leipomo perustettiin vasta...
Viihdekirjallisuuden ja maalaisromantiikan ystävät ovat Katajamäkien ja Jylhäsalmien lisäksi lukeneet myös mm. Anu Joenpolven Rantakylä-sarjaa ja Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarjaa. Myös Enni Mustosen tuotannosta löytyy monenlaista. Hiljattain ilmestyi Tuuli Kivijoelta Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella -kirja, joka avaa uuden sarjan. Maija Kajannolta ilmestyy ensi keväänä vielä yksi jatko-osa Kahvila Koivu sarjaan. Käännöskirjallisuudesta tykättyjä ovat olleet ainakin Jenny Colganin sarjat.
Dekkarien ja jännityksen puolelta voisi suositella moniakin eri kirjoja ja sarjoja. Kestosuosikkeja ovat Reijo Mäen, Seppo Jokisen, Markku Ropposen ja Leena Lehtolaisen sarjat sekä monet ruotsalaisdekkaristit, kuten Anna Jansson,...
Peräkamarin pojalla viitataan kotitilalleen elätettäväksi jääneeseen naimattomaan mieheen (Kielitoimiston sanakirja 2012). Lapsuudenkodissaan asuvalle aikuiselle naiselle ei ole vastaavaa ilmaisua suomen kielessä. Ilmaisua ei ehkä ole tarvittu, koska ennen vanhaan naiset muuttivat pois kodeistaan joka tapauksessa, joko palvelukseen tai emännäksi toiseen taloon. Poikamiehet taas helpommin jäivät kotitilalleen. Joskus puhutaan vanhastapiiasta (vrt. vanhapoika) ja ikäneidosta, mutta ne eivät määritä sitä, asuuko henkilö omassa kodissa, vaan kyse on pelkästään naimattoman statuksesta.Em. ilmaisut ovat muuttuneet vanhahtaviksi avioliittoinstituution merkityksen muuttumisen myötä.
