Kaarlo Wirilanderin Savon historia kertoo, että vuoden 1743 Turun rauhassa Mäntyharjun seurakunnasta Venäjän puolelle jäi kolmannes. Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa palasi Suomen yhteyteen 1812, jolloin nk. Vanha Suomi liitettiin Suomeen. Maanmittaushallituksen Suomen vanhat kartat -sivulla on ohjeita historiallisten karttojen paikantamiseen. Esimerkiksi lupaavan näköisiä digitoituja Maanmittaushallituksen pitäjänkarttoja vuosilta 1749-1917 löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Rajankulkua Mäntyharjun seudulla voi hahmottaa myös Carl Jean Thunebergin Charta öfver Stor-Furstendömet Finland -kartasta vuodelta 1811.
Tälle listalle on poimittu romaaneja, jotka löytyvät Vanamokirjastojen kokoelmista. Mukana yksi lyhytproosakokoelma ja myös kolme sarjakuva-albumia. Lista etenee uudemmista vanhempiin teoksiin päin. Niemi: Kaikkien menetysten äitiPesonen: LäskiromaaniJones: KotiinpaluuLindell: RajatapausHolma: JärjestäjäSnellman: PääomaLäckberg: JääprinsessaWenstam: AlfaurosBjörk: ProleCookson: Kartanon portitHislop: SaariKnausgård: Taisteluni. Ensimmäinen kirjaLehmuspuu: Häpeä ihon allaGiordano: Alkulukujen yksinäisyysLinna: Musta rakkausTiilikka: Punainen mekkoHämeen-Anttila: Toisen taivaan allaKinsella: Muistatko minut?Holopainen: Ilmeetön miesTryzna: Mene, rakastaMarttinen: Veljeni vartijaJoncour: Tukalia tilanteita (lyhytproosaa)Remes: Pahan...
Pekka Parikan Talvisodassa huomio puna-armeijan jalkaväen ohjesäännöstä kuullaan luutnantti Haaviston (Vesa Mäkelä) ja everstiluutnantti Laurilan (Esko Salminen) sananvaihdon yhteydessä (1:22:17–1:22:30):Haavisto: Kuinkahan kauan se yrittää suoraan tulla – ja aivan pystys. Laurila: Niillä on sellane jalkaväen ohjesääntö, ne ei saa sitä heti muutetuks.
Täydellistä yhteistä tilastointia tietyn teoksen lainakerroista kaikissa Suomen kirjastoissa ei tietääkseni ole. Lähimmäs pääsee ehkä Sanaston lainauskorvausjärjestelmän tilastointi, joka kattaa noin neljäsosan Suomen lainoista. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/. Kirjailija tai muu tekijä voi liittyä järjestelmään ja saada lainauksen perusteella korvausta kirjastoissa tehdyistä lainoista.
Helsingin kaupunginkirjasta ei löydy tietääkseni kaikki teokset kattavaa lainaustilastoa, mutta toki kirjan lainamääriä voi kysyä kirjastossa. Jos tosin kirjailijalla on paljon teoksia, jokaisen lainamäärät täytyy katsoa yksitellen. Kovin näppärää se ei siis ole. Kirjaston tilasto-osasto pystyy varmasti saamaan...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1937 yhteensä 72 319 lasta. Vuoden 2022 lopussa Suomen väestöön kuului 26 024 henkilöä, jotka olivat 1937 syntyneitä eli tuolloin 85-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1937 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1937, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
85-vuotiaiden ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1937 syntyneistä henkilöistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2022 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja...
Hei, Kyllähän näitä aika paljon, joissa maalaustaiteen merkittävyys kirjan kokonaisuuteen verrattuna vaihtelee. Näistä samantyyppisiä kuin mainitsemasi ovat ehkä Vreelandin Artemisian rohkeus, Mäkelän Henriette ja vallan varjot sekä Dunantin Venuksen syntymä.Aalto, Kauko: Mies ja myllynkivi- akvarellimaalari vetäytyy maalle apunaan ruokapalkalla toimiva tyttö, johon tämä rakastuuAckroyd, Peter: Chatterton- Kolmessa aikatasossa kulkeva romaani 1700-luvulla eläneestä Thomas Chattertonista, hänestä 1800-luvulla maalatusta muotokuvasta sekä väärentämisestäBastide, Francois-Regis: Valo ja ruoska- Katolisen kirkon pyhään vuoteen 1950 sijoittuva romaani maalarista, joka...
Oletan, että kysymäsi runo on "Maskinsång" kokoelmasta "Stark men mörk" (1930).
Runo alkaa seuraavasti (Orlodoffa doschkoff orlodoffa doschkoff:) det är maskinen - jag.
Oulun kaupunginkirjastosta ei löydy suomenkielistä versiota, ruotsinkielinen versio löytyy teoksesta:
DIKTONIUS, Elmer: Samlade dikter. Holger Schildts Förlag, 1987)
Narratologiasta on kirjoitettu seuraavat teokset: Heino, Aarre: Kertoja: asema ja esiintyminen.1975, Kinnunen, Aarne: Kertomuksen opissa.1983, Tammi, Pekka: Kertova teksti: esseitä narratologiasta.1992, Hänninen, Vilma: Sisäinen tarina, elämä ja muutos.1999 ja teoksessa Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. SKS 2001 on mukana myös narratologia. Lisää teoksia löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU, asiasanalla narratologia (19 teosta, joista 14 suomenkielistä) ja asiasanalla kerronta (85 teosta, joista 66 suomenkielistä).
Pia-nimi tulee latinan sanasta pia, joka tarkoittaa pyhää, hurskasta, oikeudenmukaista, lempeää tai uskollista.Katolisissa maissa nimi kuuluu Karthagossa surmatulle marttyyri Pialle, jonka kirkollinen perinne on sijoittunut 100-luvulle.Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Tatuointitekstejä koskeviin kysymyksiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalla -palstalla useasti. Alla linkit pariin asiaa sivuavaan vanhempaan vastaukseen.
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=edc0e20f-822a-4aec…
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=da94d65c-c55a-410c…
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=adb0b153-ce40-4511…
Kaikki kiinan-tai hepreankielisiä käännöksiä koskevat vastaukset saat osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto kirjoittamalla hakukenttään kiinan kieli tai heprean kieli.
Eri kirjoitusmerkkeihin perustuvien tatuointien kanssa kannattaa olla hyvin tarkkana, koska virheiden riski on suuri. Ohessa lisätietoa:
http://www.kanjikaveri.net/foorumi/viewtopic.php?t=...
Tilastokeskuksen tutkintorekisterin vuoden 2022 tietojen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita oli 15 vuotta täyttäneessä väestössä 1 996 236 henkilöä, eli 42,3%. Näistä 1 404 873:lla henkilöllä eli 29,7%:lla ammatillinen peruskoulutus oli korkein suoritettu tutkinto. Erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli 113 683 henkilöä ja ammattitutkinnon suorittaneita oli 310 311 henkilöä. Kahteen jälkimmäiseen ryhmään voi kuulua osin samoja henkilöitä kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneisiin, eli heitä ei suoraan voi lisätä joukkoon.
Kysymyksesi on todella haasteellinen. Yritin kysellä apuja sieltä täältä kollegoilta, mutta vastauksena oli syvä hiljaisuus. Ehdotankin, että kyselet vielä lisää esim. alla olevista runous-linkeistä (esim. Lukukeskuksesta http://www.lukukeskus.fi/ ) ja yliopistojen kirjallisuuden laitoksilta, esim. Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitokselta, http://www.helsinki.fi/hum/skl/ .
Kuvauksesi siitä, mitä kaipaat, sopisi Helena Sinervon vuonna 2004 ilmestyneeseen romaaniin Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Mutta tässä on siis kyseessä romaani, ei runous. Aikoinaan myös Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä oli kirjoitettu niin, että päähenkilöiden esikuvat olivat...
Hovilainen kuuluu samaan ryhmään kuin sukunimet Hovi, Hovinen ja Hovila. Sanaa hovi on käytetty Itä-Suomessa merkityksessä "suuri talo, kartano". Hovi-nimisiä kartanoita ja Hovila-nimisiä suuria tiloja löytyy monista paikoista Suomessa. Usein nimi on annettu leikki- tai pilkkamielessä myös vähäpätöiselle mökille. Nimen Hovilainen taustalla on Hovila-nimiset talot.
Hovilaisista löytyy mainintoja Hartolasta, Siilinjärveltä, Nilsiästä ja Joutsasta. Vanhat tiedot nimestä Hovilainen löytyvät Karjalankannakselta 1700-luvulta.
Lisää tietoja voi etsiä kirjoista Uusi suomalainen nimikirja ja Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000).
Nykyisen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja.
Tummansinisen värin tyynnyttävällä ja luottamusta herättävällä vaikutuksella on varmasti ollut osansa poliisin virkapuvun värin valinnassa. Virkapuvun sävyyn ja malliin ovat kuitenkin vaikuttaneet aikojen saatossa monet muutkin tekijät, kuten työn käytännön vaatimukset ja perinteet. Suomessa on eri aikoina ollut käytössä virka-asuja eri väreissä. Poliisimuseon verkkonäyttely "Pussihousuista haalareihin - Poliisin virkapuku Suomessa" tarjoaa kattavasti tietoa suomalaisen poliisiunivormun vaiheista:
http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/#virkapukuasetukset
Suomalaisten sinivuokkojen ulkomaiset kollegat pukeutuvat toisinaan muihinkin väreihin kuin siniseen, vaikka tummasininen tuntuu olevan hyvin suosittu...
Tietoa ilotulitteiden myynnistä löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta. Siellä myyntikieltoajaksi ilmoitetaan 1.-26.12. Ovatkohan kyseessä olleet F1-luokan ilotulitteet, joita myyntiaikarajoitus ei koske? Valtioneuvoston asetuksessa 709/2015 määritellään F1-luokkaan "ilotulitteet, jotka aiheuttavat erittäin vähäisen vaaran ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksissa."
Ilotulitteiden myyntiä valvoo pelastuslaitos.
Vastentahtoista kantturaa autetaan sisälle pirttiin tarinassa Kansanelämää, joka sisältyy Aapelin juttukokoelmaan Puuhevonen pakkasessa. Aapelin kirjassa miehellä ei ole nimeä, hän on vain "isäntä". Mollbergilla hän sen sijaan on "pientilallinen Puustinen". Nimi lienee lainattu Pentti Haanpäältä, jonka novellissa Taistelu eräästä talosta esiintyy Puustinen-niminen pientilallinen.
Nätti menestyvä robotti -runon kirjoittaja on virolainen Asko Künnap. Runo löytyy vuonna 2015 julkaistusta Künnap-valikoimasta Yösi ovat luetut, jonka runot ovat peräisin viidestä hänen vuosina 2001–2011 julkaistusta kokoelmastaan. Tekstit on suomentanut Hannu Oittinen.
Kyseessä on muotisuunnittelija Justin Alexanderin häämalliston mainoskuva, vuoden 2016 kevät/kesä-malliston kampanjasta. Tämän ja muita kuvia mainoskampanjasta löytää suunnittelijan verkkosivuilta. En valitettavasti löydä tarkempia tietoja kuvien malleista tai kuvaajasta, mutta kyseessä on siis ammattimainen kuvaussessio.
Kysymykseen vastaamista vaikeuttaa kyseisen konsertin tunnistaminen. Konserttilistojen vertailun perusteella näyttää siltä, että tuon ajanjakson ainoa ulkoilmakonsertti, jossa esiintyivät sekä Joe Cocker että Sinéad O'Connor, olisi Pinkpop Festival Alankomaiden Landgraafissa 23. toukokuuta 1988. En löytänyt kuitenkaan mitään mainintaa mahdollisesta monen esiintyjän yhteislaulusta. Cocker oli ilmeisesti pääesiintyjä, joten luultavasti laulu olisi hänen esiintymisensä lopussa. Festivaalin settilista on kuitenkin puutteellinen hänen kohdallaan. Hänen muiden konserttiensa tuolloisista listoistaan tai muiden esiintyjien listoilta voi yrittää etsiä mysteerilaulua.
Tuona aikana molemmat artistit esiintyivät erikseen myös joissakin...
Ehdotamme seuraavia kirjoja erilaisuusaiheesta 5-vuotiaalle.
Tyttö ja ihmeelliset korvat (Aakeson, Kim Fupz)
Rauhallinen Erkki (Majaluoma, Markus)
Yökirja (Nousiainen, Inka)
Xing ja superkaverit (Virtanen, Leena)
Sinä et kuulu tänne, Beiron (Härmälä, Anna)
Olen ystäväsi aina: tarina rohkeudesta ja rakkaudesta (Walton, Jessica)
Pieni kuukorppi (Pfister, Marcus)
Pieni valkoinen pöllö (Corderoy, Tracy)
Koirat eivät tanssi balettia (Kemp, Anna)
Ruma ankanpoikanen (Andersen, Hans Christian)
Koira nimeltään kissa (Kontio, Tomi)
Piki (Kirkkopelto, Katri)
Molli (Kirkkopelto, Katri)
12 päivää maailmalla (Marttinen, Tittamari)
Erilaiset ystävät (Schomburg, Andrea)
