Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta vastattiin näin:
Kysymykseen kynttilän ja öljylampun paremmuudesta on vaikea antaa oikeata vastausta, koska vertailevaa tutkimustietoa esim. hiukkaspäästöistä ei tunnu helposti löytyvän. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että palamisen päästöt ovat mahdollisimman pienet silloin, kun polttoaine on puhdasta ja palaminen saadaan sujumaan mahdollisimman täydellisesti. Harkiten voisi päätellä, että puhtaan lamppuöljyn palaminen hyvissä olosuhteissa tuottaa vähemmän hiukkaspäästöjä kuin kynttilän polttaminen. Öljylampun tai –tuikun säätäminen (esim. sydämen oikea pituus) lienee helpompaa kuin kynttilässä, joka ainakin jossakin palamisen vaiheessa aina savuttaa näkyvästi eli tuottaa silmin havaittavia...
Sotilasmestari on tällä hetkellä korkein aliupseerien sotilasarvo Puolustusvoimissa. Se otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2005.
Lähteet:
Sotilasarvot Puolustusvoimissa
"Sotilasmestarit palaavat"
Maija Hirvosen teos Salanimet ja nimimerkit (SKS 2000)kertoo Sarnosta seuraavaa: Sarno, Helena oikea nimi Simola, Helena; ainoa teos Valkoinen myrkky 1931, lähde Salava, L.A.: Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä. Painamaton, jäänyt keskeneräiseksi. Ulottuu n. vuoteen 1960 (SKS:n kirjasto).
Laulu on varmaankin Baby-twist, jonka on suomeksi laulanut Erkki Pohjanheimo. Tytärtä kappaleella esitti Ragni Malmsten. Kappale oli hänen vuonna 1963 ilmestyneellä levyllään Limbo rock, Baby-twist. Kappale on Werner Twardyn säveltämä ja alunperin salanimi Lilibertin sanoittama. Suomalaiset sanat on tehnyt Orvokki Itä.
Kappaleen voi kuunnella myös YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=KILOZO_JjWE
"Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning" -lehden artikkelin mukaan 'sanapuento' on suomennos ruotsin sanasta 'ortografi'. Ortografia tarkoittaa oikeinkirjoitusta. Lähteet:Grammatikaliska termer på finska:Digi.kansalliskirjasto.fi, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning, 01.09.1847. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/112872?page=26Suomen etymologinen sanakirja: ortografia:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_25441ca6267122ba8cd6313942ead6f7&list_id=1&keyword=ortografia&word=ortografia
Mitään kovin valaisevaa tietoa aiheesta netistä tuskin löytyy, mitä nyt esim. Turun Sieniseuran sivuilla todetaan, "viimeaikaisen tutkimustiedon mukaan sienet saattavat olla läheistä sukua eläimille, vaikka niillä ei olekaan aisteja eikä hermostoa."
Sen sijaan erilaisilla keskustelupalstoilla voi hyvinkin törmätä kyseiseen sanapariin tyyliin: "Niin kiinnostunut en sienten sielunelämästä ole, että toimittaisin nuo jonnekin tutkittavaksi." Tai: "enpä osaa arvioida kyseisten sienten sielunelämää".
Mutta asiallisesti sienten sielusta tai sielunelämästä en onnistunut ihan googlettamalla löytämään mainintaa. Kenties rajatietoa käsittelevästä kirjallisuudesta tai vaikkapa Rudolf Steinerin antroposofiaan perustuvasta kirjallisuudesta voisi löytyä...
Helmet-kirjastoissa on lainattavia konsolipelejä, joita voi käyttää omilla laitteilla. Kysy pelejä lähimmästä kirjastostasi tai voit etsiä pelejä Helmet-verkkokirjastosta hakusanalla "konsolipelit" ja käyttämällä rajausta "konsolipelit".
Tästä linkistä pääset myös hakutuloksiin: https://bit.ly/3gjQ02V.
Ramapithecusta pidettiin 1960-70 luvulla nykyihmisen esi-isänä, mutta myöhemmin teoria kumottiin. Ramapithecuksesta saatetaan siis kertoa ihmisen evoluutiota käsittelevissä teoksissa. Viimeisten 20 vuoden aikana julkaistuja ihmisen evoluutiosta kertovia suomenkielisiä kirjoja ovat esimerkiksi:
Daniel E. Lieberman: Ihmiskehon lyhyt historia (2021)
Juha Valste: Ihmislajin synty (2012)
Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisistä (2005)
Juha Valste: Apinasta ihmiseksi (2004)
Lähde (Ramapithecus): https://www.britannica.com/topic/Ramapithecus
Kappale lienee Mika ja Turkka Malin "Taksien taksi". Laulussa lähdetään matkaan Matin mustalla tsaikalla. Se on alun perin julkaistu veljesten Mää ja hiljanen Viljanen -albumilla vuonna 1985. Esityksen voi kuunnella YouTubelta tai Spotify-suoratoistopalvelusta.
https://www.youtube.com/watch?v=s6gG1lUwyqc
Kysymykseen ei ehkä ole täysin yksiselitteistä vastausta. Tapauskohtaisesti yritykselle voi olla joskus edullisempaa käyttää keikkatyöläistä.
Tässä opinnäytetyössä on selvitelty vuokratyövoiman ja oman rekrytoinnin kannattavuutta työnantajalle: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65216/kauranen_hanna.pdf?…
Kun tutkimuksessa koottiin esimerkkien perusteella laskettujen palkkojen ja kulujen tulokset yhteen, päädyttiin tulokseen, että taloudellisesti vuokratyövoima on kalliimpaa. On kuitenkin huomioitava, ettei laskelmissa otettu huomioon aivan kaikkia työnantajalle koituvia kustannuksia, sillä jotkin kustannukset eivät ole kaikilla, vaan ne voivat olla joissakin tilanteissa yrityskohtaisia.
Henkilöstövuokrausyritykset saattavat...
Pelkästään yöllä syöminen ei lihota, ellei syödyn ruuan ja juomien energiamäärä ole isompi kuin kulutus. Jos syö liikaa kulutukseen nähden ihminen lihoo.
Jos syö sekä yöllä että paivällä, ja enemmän kuin kuluttaa, on todennäköistä että lihoo. Varsinaisesti pelkästään yöllä syöminen ei lihota. Elimistön vuorokausirytmistä jotuen (jos siis elää päivärytmissä) yöllä elimistö ja ruoansulatus on levossa, joten etenkin raskas ruokailu voi aiheuttaa vatsavaivoja.
Vuorotyöntekijöiden seurantatutkimuksissa vuorotyöläisten on todettu herkästi lihovan. Siihen on todennäköisesti useita syitä: elämä on säännöllisen epäsäännöllistä (ja epäsäännöllisyys elintavoissa voi johtaa siihen, että syö turhan paljon eikä liiku tarpeeksi), kertyvä univaje...
Kirjasto tarjoaa nuorelle yhden hyvän ja monipuolisen kanavan tutustua sekä omaan itseensä että ympäröivään maailmaan. Tähän kirjasto tarjoaa monenlaisia välineitä: kirjallisuutta, lehtiä, av-aineistoa, yhteyksiä ulkomaailmaan Internetin välityksellä. Omaa ajatusmaailmaansa voi peilata kaunokirjallisuudessa, kirjallisuuden kautta voi myös oppia ymmärtämään muita ja erilaisia ihmisiä. Tässä vain yksi näkökulma. Parhaiten voit vaikuttaa kirjaston toimintaa käyttämällä kirjastoa ja antamalla palautetta, niin ruusuja kuin risujakin!
Jos kirjaa ei ole Keravan tai muiden Kirkes-kirjastojen kokoelmissa, voit tehdä siitä kaukolainavarauksen mm. Helmet-kirjastoihin. Silloin kirja myös palautetaan Keravan kirjastoon.
Kysy kaukolainausmahdollisuudesta Keravan kirjastosta:
http://www.kerava.fi/kirjasto_palvelut.asp#Varaukset
Kysymästäsi aiheesta on ilmestynyt melko vähän lastenkirjoja. Sairastumista kyllä käsitellään monissa kirjoissa, mutta useimmissa kyseessä on jokin lyhytkestoinen sairaus, kuten flunssa. Joitakin kirjoja kuitenkin löytyi. Voit tutustua näihin tarkemmin verkkokirjaston kautta osoitteessa piki.fi.
Qvist, Tiina: Niiki ja Alvari: lennokas keikahdus
Kiema, Pirja: Kun pupusisko sairastui
Schreider, Sylvia: Veeti ja kiusankappaleet
Tomi, Ilona: Suden lahja
Pere, Tuula: Tervetuloa kotiin, Helmi!
Pere, Tuula: Helmin elämää
Pere, Tuula: Helmi perhosemme
Kiiver, Stiina: Pienen kulkijan sairauskirja
Pier Paolo Pasolinin Matteuksen evankeliumia ei ole kirjastoista saatavissa. Kirjastoista lainattavilla elokuvilla täytyy olla lainausoikeudet, joista kirjastot maksavat. Tällä elokuvalla ei ole valitettavasti lainausoikeuksia. The Gospel According To St. Matthew on saatavissa ainakin Elokuvien erikoisliike Videodivarista www.videodivari.fi dvd-levynä hintaan 14,90 euroa. Elokuvassa ei ole suomenkielistä tekstitystä. Tekstitys on englanninkielinen.
Alla on listattu joukko kirjoja, jotka ovat ilmestyneet Foucault’n kuoleman jälkeen, so. viimeisten 25 vuoden aikana. Kirjat käsittelevät tavalla tai toisella maailmaa, ihmistä ja/tai yhteiskuntaa. On vaikea sanoa, tuleeko näistä kaikista kirjoista sellaisia klassikoita kuin mainitsemasi teokset, mutta ainakin ne ovat saaneet huomiota ja herättäneet keskustelua.
DAWKINS, Richard: The blind watchmaker, 1986 (suom. Sokea kelloseppä)
ROSZAK, Theodore: The cult of information, 1986 (suom. Konetiedon kritiikki)
KRISTEVA, Julia: Étrangers à nous-mêmes, 1988, (suom. Muukalaisia itsellemme)
GUATTARI, Félix: Les trois écologies, 1989 (suom. Kolme ekologiaa)
VATTIMO, Gioanni: La società trasparente, 1989, (suom. Läpinäkyvä yhteiskunta)
FUKYAMA,...
Hei!
Kannattaa soittaa Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle 043 825 0963. He sitten kiirehtivät kirjankorjaajaa. Eiköhän hoidu parissa päivässä. Muuten kyllä saattaa kestää kuukausia.
Édith Piaf rakasti pehmoleluja. Hänet jopa haudattiin rakkaan pehmojäniksen kanssa:
https://www.newyorker.com/magazine/2007/06/25/french-blues
https://www.conexaoparis.com.br/wp-content/uploads/2015/05/parcours_pia…
Eettisestä kasvatuksesta on olemassa teos:
- Vuokko Vienola: Eettinen kasvatus päivähoidossa, 1986
Päivähoidon kasvatuksellisesta näkökulmasta käsittelevät esim. seuraavat:
- Yhteisö kasvattaa : päivähoito oppimis- ja kasvatusyhteisönä, 2000
- Kiesiläinen, Liisa: Päiväkoti kasvatusyhteisönä, 1990
- Kiesiläinen, Liisa: Päiväkodin kasvatuskulttuuri, 1988
Muita mahdollisia:
- Annika Takala: Ihmiseksi kasvaminen, 1997
- Veli-Matti Värri: Hyvä kasvatus, kasvatus hyvään, 1997
- Sirkku Aho: Minä ja muut : kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, 1997
- Sirkku Aho: Itsetunnon vahventaminen päiväkodissa, 2000
Lisää aineistoa voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html esim. asiasanalla...
Manchurian Candidate, The (1962)
Ohjaaja: John Frankenheimer
Valmistumisvuosi: 1962
Maa: Yhdysvallat
Tuotanto: John Frankenheimer
UA United Artists Pictures Inc.
Laji: Pitkä, fiktio
Muut nimet: Mantshurian kandidaatti (suomenkielinen nimi)
Kandidaten från Mandsjuriet (ruotsinkielinen nimi)
Hjärntvättad (ruotsinkielinen nimi)
Mantshurian sankari (televisioesityksessä käytetty nimi)
äyttelijät:
Frank Sinatra - Bennet Marco
Laurence Harvey - Raymond Shaw
Janet Leigh - Rosie
Angela Lansbury - Raymondin äiti
Henry Silva - Chunjin
Ensi-ilta
Pvm: 10.2.1989
Paikat: Nordia 3
Muut esitykset
Pvm Paikka Tyyppi
21.4.1991 TV3 televisioesitys
10.5.1992 TV3 televisioesitys
www.elonet.fi
Unijaksoista katso esim. esim. IMDB:n keskusteluja
http://www....
