Lasipalatsin osalta alakulon aika alkoi 1949, jolloin se siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Aiemmin sen oli omistanut SOK. Lasipalatsin iso ravinto muutti silloin Sokoksen uuteen tavarataloon kadun toiselle puolelle. Vuonna 1959 Helsingin kaupunki harkitsi Lasipalatsista luopumista, pankit PYP ja KOP olivat kiinnostuneita sen tontista. Vuonna 1954 hyväksytyssä asemakaavassa oli jo ehdotettu Lasipalatsin purkamista. Myös vuosina 1961 ja 1966 valmistuneen Alvar Aallon asemakaavasuunnitelman mukaan Lasipalatsi olisi pitänyt purkaa. Sen paikalle suunnitelmaan oli ajateltu korkeaa rakennusryhmää. Vuonna 1969 Helsinki päätti pormestari Teuvo Auran johdolla, että Alvar Aallon suunnitelmaa ei toteutettu,...
Kappaleen säveltäjä on Elaine Brown, joka oli Mustien pantterien johtaja. Alkuperäisnimi on The Meeting.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://elainebrown.org/
Laulavalle Lintukoiralle ja hänen siipalleen Fanny Tiskirievulle syntyy pentuja kirjassa "Uppo-Nallen talviturkki" vuodelta 1978.Pentujen nimet ovat Usko, Toivo, Rakkaus ja Luuvalo. Luuvaloa ruvetaan myöhemmin sanomaan Laulavaksi Luuvaloksi.
Hei!
Se voi olla hyvinkin mahdollista. Kirjaston CD-levyt ovat kovassa käytössä. Rutina tai jumittaminen voi johtua naarmuista tai tahroista. Kannattaa tarkistaa, näkyykö levyn lukupinnalla sormenjälkiä tai muita tahroja. Ne voi puhdistaa itse esimerkiksi kevyesti kostutetulla mikrokuituliinalla. Puhdistusliike suuntautuu levyn keskiöstä ulkoreunaa kohti. Kun palautat levyjä kirjastoon, kerro siellä, jos levy ei ole toiminut hyvin. Jos levy ei ole vielä kovin naarmuinen, niitä voidaan hioa kirjastossa.
Kyseessä on Talvilaulu, jonka tekijä on Heikki Klemetti. Laulu alkaa sanoilla "Terve taas, sä talvi raikas". Se löytyy ainakin laulukirjoista Perinnemaisemia lauluin (toim. Kalevi Heikkinen, 2006) ja Kansanopiston laulukirja: nuottipainos (1947).
Kouluhistoriikki Kärpäsen koulu 50 vuotta: 1950-2000 / Pirjo Sandelius (ISBN: 951-849-504-1) löytyy Lahden kaupunginkirjastosta. Kirja on sekä Lahden pääkirjaston että Kärpäsen kirjaston kokoelmissa. Jos et käy itse Lahdessa, voit tilata kirjan kaukolainaksi Lahden kaupunginkirjastosta oman lähikirjastosi kautta.
Lahden pääkirjaston ja Kärpäsen kirjaston yhteystiedot:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/yhteydet.htm
Hyvinkään kirjaston kaukopalvelu:
http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Kirjasto/Asiakkaana-kirj…
Kahvinkeittimeen laitetaan tavallisesti kylmää vettä. Nesteet laajenevat lämmetessään, joten periaatteessa keittimen lämmittämän veden tilavuus voi olla suurempi kuin siihen mitatun veden määrä. Selvästi havaittavaa eroa ei kuitenkaan pienessä keittimessä luulisi syntyvän, koska käytetystä vedestä osa haihtuu kuumennettaessa ja osa imeytyy kahvijauheeseen, mikä omalta osaltaan pienentää valmiin juoman tilavuutta.
Ihanteellisessa tapauksessa kahviin uutettujen yhdisteiden määrä on 1–1,5% eli kahvikupillisesta 98–99% on vettä. Jos valmista juomaa tulee keittimestä odotettua enemmän, syy voi löytyä kahvijauheestakin: on käytetty liian karkeaa jauhatusta tai mitattu annos on ollut liian pieni, jolloin vesi valuu suodattimen läpi...
Viime viikolla ( 20.-26.8.2018) lainattiin kaikista Kouvolan kirjastoista yhteensä 27023 teosta ja yksistään Kouvolan pääkirjastosta lainaan meni 10659 teosta.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Voitte pyytää lehdet lueattaviksi lehtiosastolta. Lehtiä ei lainata.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Dokumenttien kääntäminen onnistuu Google-kääntäjä-sivustolla (https://translate.google.com/), jossa voi valita koneeltaan tiedoston, jonka haluaa käännettäväksi. Sivusto kääntää korkeintaan 10 Mt:n kokoisia dokumentteja.
Ohje dokumentin kääntämiseen tietokoneella (https://support.google.com/translate/answer/2534559?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi):
Siirry tietokoneella Google Kääntäjään.
Valitse vasemmasta yläreunasta Dokumentit.
Valitse Selaa tietokonetta ja käännettävä tiedosto.
Valitse käännöksen kohdekieli klikkaamalla oikeasta yläreunasta alanuolta .
Valitse Käännä.
Naispaholainen (She-Devil) on vuonna 1989 ensi-iltansa saanut Susan Seidelmanin ohjaama musta komediaelokuva. Se perustuu Fay Weldonin romaaniin Naispaholaisen elämä ja rakkaudet vuodelta 1983. Elokuvan pääosissa ovat Meryl Streep, Roseanne Barr, Ed Begley, Jr., Linda Hunt ja Sylvia Miles.
Weldonin tästä kirjasta on tehty myös tv-sarja, joka on esitetty Suomessa televisiossa.
Sain käsiini kolme mainitsemistasi kirjoista eli "Feindliche Sterne: Gesammelte Gedichte", "Der Schlussel zu allen Geheimnissen: Gedichte 1907-1922" ja "Klauenspur: Gedichte und Briefe". Etsimäsi runo löytyy kaikista näistä teoksista.
Käännökset poikkeavat kuitenkin toisistaan. "Feindliche Sterne"-teoksessa kääntäjänä on Karl R. Kern, "Der Schlussel zu allen Geheimnissen"-teoksessa Klaus-Jurgen Liedtke ja "Klauenspurissa" Christiane Grosz.
En löytänyt mainittuja kirjoja Lapin kirjaston aineistohausta, mutta voit tilata ne kaukolainana lähimmästä kirjastostasi. Kirjat löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lähteet:
Södergran, Edith: "Feindliche Sterne" (Limes, 1977)
Södergran, Edith: "Klauenspur" (Reclam, 1990)
Södergran,...
Olisivatkohan kyseessä ehkä Ian Robinsonin kirjoittaman Taikamaan tarinoita -sarjan kirjat Taikalinna, Taikametsä, Taikajärvi ja Taikavuori (Kirjalito, 1978)? Kuvitus on Gillian ja Ronald Embletonin. Näiden saatavuus näyttää kyllä vapaakappalekirjastoja lukuunottamatta aika heikolta.
Finna | Taikamaan tarinoita
Onnet | Taikamaan tarinoita
Portugalissa on käytössä kaksi aikavyöhykettä: Manner-Portugali ja Madeira noudattavat aikavyöhykettä UTC+00:00 (kesäaikaan UTC+01:00) ja Portugaliin kuuluvat Azorit UTC-01:00 (kesäaikaan UTC+00:00).
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Time_in_Portugal
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/Standard_time_zones_…
Kirjastolehti on listannut vuosien ostetuimpia ja parhaat arvostelut saaneita lastenkirjoja 1980-luvulla. Lehteen tiedot on saatu suoraan kustantajilta. - Kirjakauppaliitosta ( http://www.kirjakauppaliitto.fi ) kerrottiin, että heidän tilastoistaan (Tilastotietoa) näkee vuosien 2001-2005 myydyimmät lastenkirjat. Listat perustuvat Akateemisen kirjakaupan ja Info-kirjakauppojen ilmoittamiin myyntilukuihin. Kuvakirjat täytyy poimia lastenkirjoista.
Vanhempiin tilastoihin voi käydä tutustumassa Kirjakauppaliiton toimistossa Helsingissä ja niistä voi ottaa kopioita.
Kotimaisten kielten keskuksen Etunimien taivutus -tietokannan mukaan Ilta taipuu Ilta : Iltan. Kielikello-lehdessä 3/2002 julkaistussa kirjoituksessaan Pirjo Mikkonen taustoittaa asiaa seuraavasti: "Ensimmäisen, Helsingissä 1870- ja 1880-luvulla eläneen kuuluisan Ilta-nimisen henkilön oikea nimi oli Mathilda. Tämä vierasnimen lyhentymä Ilta sopi hyvin ilmentämään myös suomalaisuusaatetta. Muuallakin Suomessa Matildat ja Hildat saattoivat saada kutsumanimen Ilta. Siksi yleissanan mukainen taivutus Ilta : Illan ei liene ollutkaan yleinen."
Erisnimiä taivutetaan suomen kielessä kuten muitakin sanoja. Jos nimellä on vastineena jokin yleissana, taipuu nimi yleensä samalla tavalla...
Satakunnan Kansan vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna mm. Porin kaupunginkirjastosta, josta niitä saa kaukolainaksi. Kysy lainausmahdollisuutta lähikirjastostasi. Digitaalisessa muodossa 1960-luvun lehtiä ei ole.
Arvo riippu täysin kunnosta. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatima "Suomen rahat arviohintoineen 2005" mukaan Suomen 1874 1 markka on noin 60 euron arvoinen jos se on täysin kulumaton. Jos on selviä kulutuksen jälkiä, niin sitten sen arvo tippuu noin kahden euron kieppeille. Hintaesimerkkejä voi löytää www.huuto.net "osastokohtainen haku".
Yllä mainittua teosta voitte tiedustella kotiseudun kirjaston kautta. Siitä löytyy myös tietoa kuntoluokituksesta.
"Matti, Musti, Mirri ja Teppo" –satu sisältyy vanhaan lukukirjaan Hyvästi aapiskukko (toim. Aarni Penttilä, Gummerus, useita painoksia).
"Pikku-Mari taikinatiinussa" on luettavissa esimerkiksi teoksista Pieni aarreaitta. 1 / koonneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto (WSOY, 1991) ja Käkikoski, Hilda: Satuja, joita isoäiti rakasti (Otava, 1963, 3.p, Sarjassa Meidän lasten kirjasto).
Myös Zacharias Topeliuksen klassikkosadun "Koivu ja tähti" voi lukea Korolaisen ja Tuluston toimittamasta teoksesta Pieni aarreaitta. 1. "Koivu ja tähti" sisältyy myös lukuisiin muihin antologioihin ja lukukirjoihin. Satu löytyy esimerkiksi teoksista Kansakoulun lukukirja. 1 (toim. K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa, WSOY, useita painoksia),...
