Hei! Seuraavista kirjoista saat norsutietoa:
Taylor, Barbara: Norsut ja Redmond, Ian: Norsut sekä Masson, Jeffrey: Kun norsut itkevät sekä Petty, Kate: Norsut. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista, tässä linkki: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=norsut&searchscope=9&m=1&l=fin…
Mammuteista taas löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Lister, Adrian: Mammutit: jääkauden jättiläiset ja linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mammutit&searchscope=9&m=1&l=f….
Lisäksi löytyy tietoa suurista eläinkirjoista, joita on monia sarjoja kirjoastoissa, esim. Uusi zoo ja Maailman eläimet.
Wallvik-nimistää paikkakuntaa emme onnistuneet löytämään, mutta Vallvik-niminen taajama on Ruotsissa, Söderhamnin kunnassa:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Vallvik
Myös Suomessa on Vallvik. Se on kylä Mustasaaren (Korsholm) kunnassa:
https://www.mustasaari.fi/koe-ja-nae/liikunta/liikuntapaikat/hiihtoladu…
Vanhoja Kotilaa-lehtiä ei säilytetä Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Suosittelen, että käännyt tässä asiassa Kansalliskirjaston puoleen. Kotimaa, kuten monet muutkin sanomalehdet on Kansalliskirjastossa luettavana mikrofilmiltä. Mikrofilmin tallennusnumerot löytyvät Mikrofilmitietokannasta . Jos sinulla on olemassa Kansalliskirjaston kirjastokortti, voit tilata mikrofilmin verkon kautta luettavaksi. Jos sinulla ei ole Kansalliskirjaston kirjastokorttia, sinun on ensin hankittava kortti. Sen jälkeen voit tilata mikrofilmin itsellesi katsottavaksi. Voit myös kopioida artikkelin paperille.
Kansalliskirjasto
Toinen vaihtoehto on se, että otat yhteyttä Kansalliskirjaston jäljennepalveluun. He voivat toimittaa sinulle sinulle...
Kysymyksenne on hyvin laaja ja siihen on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Hyviä tietoja saa esim Heikki Ojan kirjasta Aikakirja (Otava, 1999), jossa kuvataan sekä ajanlaskun (päivät, viikot jne) että ajanmittauksen (päivää lyhemmän ajan) kehitystä sekä maailmalla että Suomessa. Myös kirjasta Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto löytyy tietoa kalentereista ja kelloista.
Tässä muutamia otteita molemmista kirjoista:
* 7-päiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 ajan viikonpäivät ovat toistuneet
* almanakka oli tärkeä tiedonlähde ja 1787 alkaen niissä käytettiin viikonpäivistä alkukirjaimia
* tavallisten suomalaisten elämään kello alkoi vaikuttaa merkittävämmin vasta 1800-luvun...
Kadun- ja paikannimet ovat aina syntyneet tarpeen mukaan vähitellen paikanmäärityksen helpottamiseksi ja ympäristön jäsentämiseksi.
Asiakirjojen perusteella esimerkiksi Turussa on ollut 1300-luvulla vain muutama kymmenen kadunnimeä, kun 1700-luvun lopulla kadunnimiä tiedetään olleen jo toista sataa. Alueeltaan paljon laajemmassa Nyky-Turussa on noin 5 000 kaavanimeä.
Kadunnimet voivat myös muuttua tarpeen mukaan. Siitä kertoo hyvin Helsingin Mannerheimintien nimen historia. 1600-luvulla katua tai silloista maantietä kutsuttiin Töölöntieksi, Espoon maantieksi ja Turun maantieksi, kunnes se erinäisten vaiheiden kautta vuonna 1942 sai nykyisen nimensä.
Kadunnimiä on tutkittu paljon, mutta tiettävästi niitä ei ole tilastoitu lyhyyden tai...
Jännityskirjoista löytyykin aika monia omituisia, erityisiä ja erikoisia etsiviä.
Löysimme työkavereiden yhteismuistelulla ainakin seuraavat ongelmaiset:
Ann Cleevesin Vera Stanhope
Peter Robinsonin Allan Banks
Doris Gerken Bella Block
Lars Kepplerin Joona Linna
David Lagercratzin Lisbet Salander
Carlos Ruiz Zafónin David Martin
Leif G. W. Persson Lars Martin Johansson
Stieg Larssonin Mikael Blomkvist
Ihan erilailla omituinen on pikku-etsivä Flavia de Luce Alan Bradleyn kirjoissa.
Sadut löytyvät Beskowin kirjasta Satukirja. Yksittäisten satujen etsimisessä toimii oivana apuna Kallion kirjaston Satukortisto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/, joka on vapaasti käytettävissä.
Mummosi siteeraa todennäköisesti Eeva Kilven runoa, joka alkaa säkeellä "Ja Jeesus sanoi: Tulkaa rakkaat vuohet". Se löytyy Kilven runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972).
Kyseessä on Yleisradion tuottama ja Tuija-Maija Niskasen ohejaama elokuva Landet som icke är (1977). Elokuvan suomenkielinen nimi on Maa, jota ei ole.
Elokuva on viimeksi esitetty Yle Teemalla 3.11.2020. Valitettavasti se ei enää ole katsottavissa Yle Areenassa. Voit kuitenkin esittää Ylelle uusintatoiveen asiakaspalvelun kautta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Joissakin kirjastoissa on vielä lainattavissa elokuvasta tehty VHS-tallenne.
https://finna.fi/Record/piki.115019?sid=2948934513
Maa, jota ei ole on tallennettu Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokantaan ja se on katsottavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä:
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://elonet.finna.fi/Record/...
Tässä hintoja ja aikatauluja takseille ja busseille Madridin keskustasta Valle de los Caidosiin. Tässä taas Madridin keskustan ja Mingorrubio cemetery el Pardon hintoja ja aikatauluja. Rome2Rio-sivustoa voi käyttää muutenkin taksien ja julkisen liikenteen hintojen selvittelyyn.
Kirjasarja on kokonaisuutena aika paksu ja käsittelee suhteellisen rankkoja teemoja. Suosittelisin sitä ehkä klassikkojen ahmimisiässä olevalle teini-ikäiselle tytölle eli n. 14-16 vuotiaalle ja sitä vanhemmalle.
Lisää kirjasarjasta Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9611
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3952
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7161
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4791
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6580
Hei,
Kyseessä on varmaan Viljo Sarajan kirjoittama pienoisnäytelmä "Joululehden toimituksessa", joka on julkaistu teoksessa:
Nuorta teatteria : pienoisnäytelmiä koulujen ja nuorisojärjestöjen käyttöön (Valistus, 1959; koonnut Nuorten kirja ry).
Kyseessä lienee Uuno Kailaan runo Vuoren vanhus, joka löytyy Runosto-sivustolta. Runo on Kailaan kokoelmasta Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja (1922). Runosto-sivusto sisältää yli tuhat vanhaa suomalaista runoa.
Vuoren vanhus - Runosto
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissa 1993;109(16):1415-kerrotaan, että Suomessa ensimmäiset TSS-tapaukset on kuvattu tamponia käyttäneillä nuorilla naisilla (Pitkänen 1981, Rutanen ja Rehnström 1981). TSS:ää on tarkasteltu myös Nikoskelaisen ja Mertsolan yleiskatsauksessa 1986. Matala verenpaine, sokki ja tajuttomuus nuorella naisellaToksinen sokkioireyhtymä (Orphanet) - Terveyskirjasto
Näiden hakupalvelujen avulla voit etsiä useimmat suomalaiset kirjastot, mistä haluamasi teos voisi löytyä.
Frank-monihaku: https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Finna: https://finna.fi/
Puutarhassa -niminen runo löytyy Tommy Tabermannin teoksesta Tuli : runoja epäröiville rakastavaisille (Espoo: Weilin + Göös, 1987). Myöhemmin se on ilmestynyt myös kokoelmassa Janus : intohimon ja ymmärryksen runot (Jyväskylä: Gummerus, 1995), johon Tabermann on valinnut runot aiemmasta tuotannostaan.
Kaj Chydeniuksen säveltämässä laulussa "Muisto" lauletaan: "Sen, jonka saimme... ja vesilintu eilinen on vaiti..." Sanat ovat P. Mustapään eli Martti Haavion. Laulun on levyttänyt Taru Nyman.
Mainittakoon, että Kaj Chydenius on säveltänyt ainakin kolme "Muisto"-nimistä laulua eri runoilijoiden teksteihin. P. Mustapään runon lisäksi hän on säveltänyt Eila Kivikk'ahon ja Marja-Leena Mikkolan runot.
Tässä on joitakin suosituksia:Julia Donaldson: Onko luudalla tilaa?Pasi Pitkänen: Kadonneiden eläinten saariDisney: Pelastuspartio Bernard ja Bianca (tästä on tullut uusi, hieno painos)Roope Lipasti: Kopterijengi-sarjaSebastian Lybeck: Latte-siili LofooteillaLars Mähle: Hirmuliskojengi ja tulivuori Hirmuliskojengi ja vesipeto (ja muutkin sarjan kirjat)Timo Parvela: Taro hirmuliskojen ajassa (ja muut sarjan kirjat)Bill Scollon: Lentsikat 2: PelastajatRyhmä Hau-sarjaLisäksi viime aikoina on ilmestynyt runsaasti Marvel- ja Star Wars -aiheisia kuvakirjoja, joissa riittää jännitystä ja palastustehtäviä
Kollegani tunnisti laulun. Kyse on satakuntalaisen gospelbändi Habakukin laulusta Potkuhousut. Löydät laulun kokonaiset sanat, kun kirjoitat Googleen sanat Habakuk Potkuhousut.
Journalistit kirjoittavat yhteiskunnallisista asioista. Journalistin ohjeissa sanotaan, että lukijoilla, kuulijoilla ja katsojilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Journalistin tehtävänä on auttaa siinä. Lähtökohtaisesti journalistit siis välittävät tietoa, eivätkä kirjoita vain itseään kiinnostavista aiheista. Korona ja Ukrainan sota ovat ajankohtaisia aiheita, joista lehdistö on osaltaan tiedottanut lukijoita.
Lähde
Journalistin ohjeet | Journalistiliitto
