Maahantulon ja työnteon säädökset ovat maakohtaisia, joten automaattisesti työmarkkinoiden avaaminen ei avaa vastavuoroisesti samoja mahdollisuuksia suomalaisille kaikkialle. Asiasta voidaan toki neuvotella ja tehdä sopimuksia, kuten EU:n takaama työntekijöiden vapaa liikkuvuus, joka perustuu valtioiden väliseen sopimukseen.
Asia riippuu pohjimmiltaan siis kuitenkin siitä, avataanko työmarkkinoita yksipuolisesti vai solmitaanko siitä vastavuoroinen sopimus. Pitäisin itse melko todennäköisenä, ettei tällaiseen työmarkkinoiden avaamiseen kuuluisi tuota vastavuoroisuutta.
EU-kansalaisten oikeuksista löytyy tietoa osoitteesta https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=457&langId=fi.
Jarna -nimen taustasta löytyy melko vähän tietoa. Se on suhteellisen uusi nimi, joka on yleistynyt 1960-luvun jälkeen. Todennäköisesti kyseessä on naispuolinen vastine Jarnolle, joka on puolestaan muunnos nimestä Jeremias. Jeremias oli yksi Vanhan testamentin suuria profeettoja, ja se merkitsee ”Jumala korottaa, Jumala avaa sydämen”. Tietoa harvinaisista etunimistä löytyy muun muassa teoksista: Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989) ja Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie… (Nemo, 2005). Myös esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) valottaa monen harvinaisemman nimen taustaa.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi voi tarkastella etu- ja sukunimien...
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmissa on yhteensä 2 565 eri arabiankielistä kirjaa eli nimikettä. Luvussa ovat mukana myös sellaiset teokset, joissa on arabian lisäksi myös jotakin muuta kieltä, esimerkiksi sanakirjat. Arabiankieliset kirjat saa listattua, kun valitsee HelMet-haussa kohdan ”Hakusana(t)”, laittaa hakusanaksi tähden (*), rajaa kieleksi arabian ja aineistoksi kirjat. HelMet-haku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi.
Jos ihan fyysistä kirjoista puhutaan, niitä on vielä enemmän, sillä tiettyä arabiankielistä kirjaa saattaa olla useita niteitä kirjastoissa. Mikäli kaipaatkin juuri tuota fyysisten kirjojen määrää, voin tarvittaessa selvittää sitäkin. Se ei käy...
Kyseessä on Helsingin Sanomissa 11.8.2022 julkaistu juttu "Poikkeukselliset tuuliolosuhteet hermostuttavat monia lentokentän lähellä asuvia, mutta aivan kentän kupeessa asuvalle Tomi Takamaalle ne tarkoittavat hyviä uutisia".
Tässä linkki: https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008982933.html
Voisiko kysessä olla T. S. Eliotin runokokoelman Neljän kvartettoa runo East Coker.
T. S. Eliotin Neljän kvarteton East Coker alkaa sanoin ”My end is my beginning”, Juha Silvon suomennoksessa ”Alussani on loppuni”.
Teksti on varmaankin lainattu 1300-luvun ranskalaisen säveltäjän Guillaume de Machaut’n rondosta ”Ma fin est mon commencement”, joka on Wikipedian mukaan jonkinlainen musiikillinen palindromi.
Eliotin Neljän kvarteton suomennoksen kommenteissa kääntäjä kertoo, että ”Eliot on kääntänyt päinvastaiseksi Skotlannin kuningattaren Maria Stuartin (1542-1587) moton ”En ma fin est mon commencement” – lopussani on alkuni.
Neljän kvartettoa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818818?lang=fin
Runon Neljä kvartettoa : East Coker...
Victor Hugon kirjoittama runo” Les Djinns” sisältyy teokseen Les Orientales, jota ei ole suomennettu Suomen Kansallisbibliografian eli Fennican mukaan https://finna.fi
Les Djinns-runon suomennusta ei löytynyt myöskään internetissä julkaistuista Kuusankosken
runotietokannasta http://www.kirjasto.sci.fi/runohaku/ eikä Baabelin runouskirjastosta http://tuli-savu.nihil.fi/baabel/baabel.php.
Internetistä löytyy Martti-Tapio Kuuskosken kirjoittama Yleisen kirjallisuustieteen lisesensiaatintutkielma ”Tanssi Möbiuksen Renkaalla : Alain Robbe-Grillet’n romaani Djinn ja kirjallisuuden välitila”. Tutkielmassa etsitään kadonnutta todellisuutta Robbe-Grillet romaanista ”Djinn”, mutta Kuuskosken tutkielmassa sivutaan myös Victor Hugon runoa "Les Djinns...
Tasavallan presidentin verkkosivuilla on aiheesta näin:Kenet voi ottaa aveciksi?Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison nimi, jotta pääsee sisäänJos olet saanut kutsun ja sinulla on puoliso, eikä hänen nimeään näy kutsussa, ota yhteyttä tasavallan presidentin kansliaanKutsuttu voi tarvittaessa ottaa mukaansa avustajan. Asia on sovittava kanslian kanssa erikseen, sillä myös avustaja tarvitsee kutsukortinhttps://www.presidentti.fi/niinisto/uutinen/ukk-itsenaisyyspaiva/
Margit Sandemon kirjasarja "Jääkansan tarina", joka koostuu 47:stä kirjasta, löytyy muut osat paitsi osat 21 ja 22 Lohjan kirjastosta, Virkkalan toimipisteestä. Kirjasarjaa voi lainata ja sen voi noutaa itse valitsemastaan toimipisteestä. Puuttuvat osat voi saada kaukolainaksi. Voit ottaa yhteyttä lähimpään kirjastopisteeseen ja sopia asiasta.
Koko sarjan osanimet löytyy osoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kansan_tarina
Meidän tietokannastamme voi tarkistaa saatavuuden:
http://lohja.kirjas.to
Tässä palvelussa emme valitettavasti pysty tunnistamaan taiteilijoiden signeerauksia.
Se vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Voit ottaa yhteyttä Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com/myy-helanderilla.
Myös muut taiteen myyjät tarjoavat arviointiapua esim. Jari Lappi
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Happisäiliön räjähdys Apollo 13:n huoltomoduulissa kuulosti komentomoduulissa olevien astronauttien mukaan "aika kovalta pamaukselta", joka "kaikui läpi metallisen rakenteen". Tarkempaa määritystä äänenvoimakkauudelle en ole löytänyt.
Elokuvaa Apollo 13 varten räjähdys lavastettiin ilmeisesti yhdistelmällä pienoismalleja ja tietokoneella luotua kuvaa. Elokuvan tekemisestä kertovassa dokumentissa The Lost Moon mainitaan, että kohtauksessa pyrittiin dramaattisuuteen ja totuudenmukaisuuteen, mutta vapauksia otettiin. Siinä ei kerrota, miten räjähdysäänitehoste luotiin. Oletettavasti tehosteessa käytettiin useita eri äänilähteitä, joita yhdisteltiin ja muokattiin taajuuskorjaimilla, kaiuilla ja muilla tehosteilla....
Tätä Michael Lewisin kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Tähän mennessä suomennetut kirjat:
Valehtelijan pokeri : kovaa peliä Wall Streetillä (1990)
Se kaikkein uusin: tarina Piilaaksosta (2002)
Sinne ja takaisin: kriittinen matka velkakriisimaihin (2012)
Flash boys: kapina Wall Streetillä (2015, 2.p. 2017)
Kansanrunous ja kansanlaulut ovat suullista perinnettä, jossa oleellisena osana on muuntelu. Kerääjien muistiin kirjoittamat tekstit ja nuotit ovat aina toisintoja. Kysyjä toteaakin, että "oikeaa" tai "väärää" versiota tuskin on olemassa. Siksipä en tähän varsinaista vastausta pysty antamaan. Kuitenkin muutama huomio ”Veret tuli mun silimihini” laulun 3. säkeistöstä: "Raitti se raitti se Amerikan raitti on sannalla sannootettu".Sannootettu lienee tässä murteellinen muoto verbistä ”hiekoittaa” https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sannoittaaIlmaisua ”sannalla sannoitettu” on käytetty muissakin lauluissa, esimerkiksi ”Rautatie on sannalla sannoitettu” (Karjalainen kansanlaulu) ja ”Maantie on pitkä ja sannoitettu”. Pieni Aasinsilta...
Kyseessä on kirja nimeltään ja sitä on saatavilla.
Halonen, Merja. Hiusalan ergonomiaa. Jyväskylä : Eduxes, 2002. (Kopijyvä). Painos 3. p. 2007
Tarkista kirjan saatavuus pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Valitettavasti en löytänyt muita suoraan työhösi liittyvää kirjallisuutta. Mutta toki voit hakea kirjallisuutta suoraan seuraavilla hauilla - työtavat ergonomia - ja - työhyvinvointi
Helmet- tietokannasta
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Pam ajaa hiusalan EU-direktiiviä
http://www.pam.fi/fi/info/pam-lehti/Sivut/Hiusalandirektiivitoisikampaa…
Netistä löytyy hiusalan ergonomiasta ja työhyvinvoinnista hakusanoilla - hairdresser...
Kyllä on. Esimerkiksi Emoji Dick on emoji-käännös Herman Melvillen Moby Dick -klassikosta. Käännös on tehty Amazon Mechanical Turk -palvelussa. Lisätietoa projektista seuraavista linkeistä:
http://www.emojidick.com/
https://www.kickstarter.com/projects/fred/emoji-dick
Toinen esimerkki on Bing Xun teos Book from the Ground:
https://mitpress.mit.edu/books/book-ground
Englanninkielisiä työnhakuun liittyviä asiakirjaoppaita ovat esim. "Applying for a job in English" / M. D. Spooner ; Penguin, 1990. ISBN 0-14-080986-4. Tämän kirjan sivuilla 56-59 on kappale "Referees and and references they give". "The perfect CV--how to get the job you really want" / Tom Jackson ; 1996 ; ISBN 0-7499-1693-1 ; käsittelee nimensä mukaisesti lähinnä ansioluetteloita, mutta saattaisi olla sinulle myös hyödyllinen. Internetosoitteita, joissa on esimerkkejä suosituskirjeistä erilaisiin hakutilanteisiin: työ, koulutus, löydät google-haulla kirjoittamalla hakusanaksi "letter of reference" tai "letter of recommendation".
Kyseessä on ranskalaisen Henri Verneuil'n vuonna 1967 ohjaama elokuva "La vingt-cinquième heure", jota esitettiin Suomessa elokuvateattereissa jo samana vuonna nimellä "25. tunti". Elokuvan pääosissa näyttelivät Anthony Quinn ja Virna Lisi. Elokuva perustuu romanialaisen Virgil C. Gheorghiun samannimiseen romaaniin, jonka Lauri Hirvensalo suomensi vuonna 1952.
http://www.imdb.com/title/tt0062445/reviews?ref_=tt_urv
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/120336
https://en.wikipedia.org/wiki/The_25th_Hour_(film)
Löydät vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kauan-kauan-sitten-nain-elokuvan?from=term/249639&language_content_entity=fi
Pjotr Tšaikovski on säveltänyt romanssin "Blagoslavljaju vas lesa" (opus 47 Nro 5). Sen suomenkielinen nimi on "Pyhiinvaeltajan laulu". Sen on sanoittanut venäläinen kirjailija Aleksei Konstantinovitš Tolstoi (1817-1875). Hän on Leo Tolstoin kaukainen sukulainen. On myös olemassa suomalainen hengellinen laulu "Pyhiinvaeltajan laulu", sen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Simojoki. Tämän laulun alkusanat ovat: "Eilinen jääköön taa, huominen tulla saa."
Viola-tietokannasta en löytänyt yhtään Hilkka-nimisen valssin nuottia, mutta äänitteenä löytyi kahden säveltäjän tuonniminen valssi:
(1) Kaj Pahlman: Hilkka (levytetty 1960, tämä on soitinsävellys)
(2) Viljo Marttila: Hilkka (Ulla Ylisen sanat, levyttänyt Mauno Lampimäki vuonna 1987)
Unto Monosen sävellysten joukosta en löytänyt oikein mitään Hilkka-aiheista laulua.
On myös vaikea arvata, millä muulla nimellä voisi kulkea valssi, jossa Hilkasta puhutaan. Yritin etsiä Hilkan eri taivutusmuodoilla, mutta ei tärpännyt. Yhden sanan perusteella etsiminen on aina hankalaa, alkusanojen tai kertosäkeen muistaminen voisi auttaa. Hilkka-sanalla voidaan viitata tytönnimen lisäksi myös päähineeseen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Vaikka yleistäminen onkin riskialtista tämäntyyppisiä kysymyksiä tarkasteltaessa, jonkinlaisia linjanvetoja lienee kuitenkin tässäkin tapauksessa mahdollista tehdä. Tarkasteltavan periodin alkupuolella seka-avioliitoissa oli tavallisinta kastaa lapset isän uskontoon. Näin meneteltiin myös perinteisellä ortodoksisella alueella Raja-Karjalassa, missä 30-luvun alkuun tultaessa lähes puolet avioliitoista oli seka-avioliittoja (vielä vuonna 1917 näitä oli vain alle 10%) - siitäkin huolimatta, että seka-avioliitoissa morsian oli tavallisemmin ortodoksi.
Sotien jälkeen ortodoksin ja luterilaisen väliset avioliitot yleistyivät myös muualla maassamme siirtoväen asuttamisen myötä. Isän uskontoon kastamisen perinne vaikutti edelleen jossain määrin,...
