Belgialaisen Nic Balthazarin ohjaama filmi Ben X pohjautuu Balthazarin vuonna 2002 julkaistuun kirjaan ’Niets was alles wat hij zei’. Englanniksi käännettynä kirjan nimi olisi ’Nothing was all he said’, mutta mistään ei löydy viitteitä, että kirja olisi vielä ilmestynyt englanniksi. Montrealissa on tänä vuonna ilmestynyt kirjasta ranskaksi muokattu laitos nimeltään BenX.
Helsingin kaupunginkirjaston vuodelle 2009 hyväksytyn talousarvion mukaan kaupungikirjaston tilikauden tulos on - 34 792 000 euroa. Tuloja on yhteensä 2 647 000 euroa, menoja 35 939 000 euroa ja poistoja 1 500 000 euroa. Koko kaupungin hyväksytty talousarvio vuodelle 2009 löytyy Helsingin kaupungin sivuilta ja kirjaston osalta esityksen sivulta 244:
http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2009/ta_2009_kv.pdf
http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2009/
Syyskuussa 2022 julkaistu Tapio Kuusiston ja Ulla Virtasen kirjoittama Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkeli antaa varsin selvästi ymmärtää, että yksityisen kulutuksen merkitys Suomen talouden kasvun tärkeänä lähteenä on ollut varsin merkittävä jo pitkään. Yksityisen kulutuksen kehitys on myös merkittävä tekijä ennakoitaessa talouskehityksen suuntaa.
Jos tähän on uskominen, shoppailu ei vain pidä Suomen taloutta kunnossa, vaan suorastaan siivittää maan talouden kasvua.
Poikkeuksellisella hintojen nousulla monia vaikutuksia: kurjistaa kotitalouksien tilannetta ja hämärtää talouden näkymää | Tieto&trendit (stat.fi)
Kyseessä ovat sanat Kalevi Katajan säveltämään ja sanoittamaan tangoon Satu (1940). https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4810399?sid=4875123753
Sarjan lopputeksteissä :
Musiikki - Pedro Hietanen
Muusikot
Pedro Hietanen - piano, harmonikka, celasta
Ape Anttila - kontrabasso
Riikka Lampinen - sello
Sami Koskela - lyömäsoittimet
Jukka Harju - käyrätorvi
Mikko Pettinen - trumpetti
Timo Paasonen - trumpetti
Markku Veijonsuo - vetopasuuna
Mikko Mustonen - tuuba
Lähde: https://areena.yle.fi/1-4151326
Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”.
Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi.
Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy...
Vuonna 1943 syntynyt Liisa Hännikäinen on kirjoittanut pääosin aikuisten kirjallisuutta, mutta hänen tuotantoonsa sisältyy myös muutama lasten- ja nuortenkirjakin. Vuonna 1997 ilmestynyt Onneksi on toistaiseksi viimeinen Liisa Hännikäiseltä julkaistu teos.
Hännikäisen 1990-luvulla ilmestyneet teokset ovat aikuisten kirjallisuutta, lukuun ottamatta nuortenkirjaa Terhin kreikkalainen kesä.
Tässä koko Liisa Hännikäisen tuotanto:
Polkkapari (Otava, 1971)
Sinä olet nuori (Otava, 1972)
Tulva peittää jäljet (Otava, 1973)
Kaikilla joku ihminen (Otava, 1974)
Pieni pala onnea (Otava, 1975)
Doina (Otava, 1976)- lastenkirja
Sikne (Otava, 1977)
Irma (Otava, 1979)
Oma elämä (Otava, 1980)
Maisa ja Maisan rakkaus (Otava, 1983)
Kompassipuu (Otava, 1984)...
Hallitus päätti 30.3. jatkaa koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi aiemmin päätettyjä rajoitustoimia 13. toukokuuta 2020 saakka.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-jatkaa-poikkeusoloihin-liittyvia-toimia-13-toukokuuta-saakka
Torstaina 26.3.1972 kirjoitetussa ylioppilastutkinnon toisessa äidinkielenkokeessa yksi aiheista oli mainitsemasi Itsekkyys ja terve itsetunto. 16.3. kirjoitettiin ensimmäinen tuon kevään ensimmäinen ylioppilasaine.
HS/Aikakone
Ainakaan vastaajan mieleen ei muistu tällaista uutisointia. Sakko on rahallinen rangaistus rikoksesta ja siksikin kaiketi mediaa kiinnostavampi aihe. Joukkoliikenteen tarkastusmaksu sen sijaan on ns. hallinto-oikeudellinen kurinpitomaksu.
Laki edustajanpalkkiosta takaa kansanedustajille Helsingin seudun joukkoliikenteessä matkakorttiedun, joka mahdollistaa ilmaisen matkustamisen HSL:n liikennevälineissä. Tosin Iltalehden uutisoinnin mukaan vain osa kansanedustajista käyttää tämän hyödyn täysimääräisesti hyväkseen. Kansanedustajat turvautuvat useinkin taksikyyteihin ja näistä matkoista lehdistössä kirjoitellaan silloin tällöin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkastusmaksu
Laki edustajanpalkkiosta
https://www.iltalehti.fi/...
Esimerkiksi vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä sotapalvelukelpoisuusluokkien määritelmät ovat seuraavat:A I luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat ensimmäisen luokan asemiehet,A II luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet,B I luokka: Apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavat ensimmäisen luokan apupalvelumiehet,B II luokka: Vain tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaavat toisen luokan apupalvelumiehet,E luokka: Tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määrääajan kuluttua uudelleen tarkastettaviksi määritetyt,D luokka: Ainiaaksi kaikenlaiseen palveluun kelpaamattomat, asevelvollisuuden suorittamisesta kokonaan vapautettavat, jaC luokka: Rauhan aikana palvelusta...
"Iitin Tiltu" -lauluun on olemassa useita erilaisia sanoituksia, esimerkiksi Satu Nummila käsittelee kirjoituksessaan laulun kahtatoista versiota. Laulun alkuperäistä sanoittajaa ja säveltäjää ei tiedetä ja myös melodiasta on olemassa erilaisia versioita. Tätä Arvo Jorman levyttämää sanoitusta en löytänyt mistään kirjoitettuna. On mahdollista, että sanat ovat jossain julkaisussa, mutta alkusanojen perusteella en niitä löytänyt. Jos julkaisun tietoihin ei ole laitettu alkusanoja eikä tekijätietoja, tiettyä versiota ei pysty luotettavasti etsimään kirjastojen tietokannoista.
Arvo Jorman esitys on kuunneltavissa YouTubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=xqc1D7JH9t0
Lähde:
Nummila, Satu: Teksteistä rakentuva Tiltu...
Jussia koskevaa "myöhemmin"-jahkailua esiintyy parissakin kohdassa Täällä Pohjantähden alla -romaania, mutta molemmat niistä liittyvät hänen raivaamaansa torpan vuokrasopimukseen. Ensin Jussia hillitsee vanha rovasti Valleen (osa 1, s. 9):
- Saanko minä vaikka koko suon? Ja ne ojan varret...
Rovasti hymähti suopeasti toisen innolle, ja sanoi:
- Ota ota... Niin paljon kuin jaksat. Mutta kunhan nyt saat edes yhden syrjän.
- Kuinkas sitten vuokrasopimuksen laita on?
- Myöhemmin... myöhemmin... En minä sinua kiristä... He, he...
Asia tulee uudelleen esille uuden kirkkoherran kanssa Valleenin kuoltua (osa 1, s. 67):
- -- Mutta jos kirkkoherra jatkas niin se olis meitille... kun ei muutakan... ja on siinä mielessä asuttu.
- Älkää olko...
Kuvailemasi tapainen kohtaus on kertomuksessa Asterix lyö vetoa (Egmont), mutta ketään ei ole sidottu mastoon. Yhdessä ruudussa iäkkäin merirosvoista seisoo laivanjäänteistä jääneellä lautalla ja sanoo: "Victrix causa diis placuit, sed victa Catoni." Hänen vierellään kelluu punapartainen merirosvokapteeni mastontyngästä roikkuen ja huutaa: "Riittää jo, äijä! Älä yritä olla henkevä, etsi mieluummin itsellesi uusi työpaikka."
Latin is simple -oppimisalustalla on latinankielisestä sitaatista englanninkielinen käännös, joka kuuluu "The victorious cause pleased the gods, but the conquered cause pleased Cato", suomeksi suunnilleen "Voittoisa asia miellytti jumalia, mutta valloitettu asia miellytti Catoa". Sinua voisi kiinnostaa...
Lainoja ei vielä voi valitettavasti uusia netin kautta. Uuden järjestelmän myötä ensi vuonna tämä onnistuu.
Tällä hetkellä voi uusia lainojaan kahdella tapaa: joko käymällä lähimmässä kirjastossa tai puhelin-
uusinnan kautta: ma-pe klo 12-18 p.0600-060504.Tämä on maksullinen palvelu, 0, 98 e /min + pvm.
Nykytiedon mukaan tatuointien tekeminen alkoi levitä Polynesiaan ja muihin Oseanian saarille noin 1500-luvulla eKr. Syynä tähän oli austronesialaisten kansojen 3000-luvulla eKr alkanut levittäytyminen nykyisen etelä-Kiinan alueelta ensin Malaijien saaristoon ja sen jälkeen laajemmin Oseaniaan. Arkeologit ovat löytäneet Tongan saarilta tatuointiin käytettyjä välineitä (ajoitus noin 1450 eKr.). Tonga on Polynesian saariryhmän länsilaidalla. Polynesian itäisimpiin osiin tatuoiminen levisi todennäköisesti myöhemmin kuin Tongalle.
Lähde:
L. Krutak & A. Deter-Wolf, Ancient Ink: The Archaeology of Tattooing, University of Washington Press 2017
Aivan vastaavaa satua ei kokoelmistamme tai verkkolähteistä löytynyt. Ainoa pöllöjä ja niiden lasten kauneutta käsittelevä satu löytyi kokoelmasta Sadun ja seikkailun maailma: Kaukana metsässä, sadun nimi on Kotka ja pöllö, kirjoittanut Eulalia Ross.
Sadussa kotka aikoo syödä pöllön lapsineen, mutta pöllö lupaa lentää vain öisin ja jättää hiiret ja linnut kotkalle, jos tämä säästää sen ja poikasten hengen. Pöllö kertoo kotkan tunnistavan lapsensa siitä että nämä ovat maailman kauneimmat linnunpoikaset. Kotka etsii myöhemmin saalista ja näkee pöllönpoikaset, jotka näyttävät siitä rumilta ja niinpä se syö ne. Pöllö itkee kauhuissaan poikasiaan, jotka ovat kuten kaikki lapset, äitinsä mielestä kauneimpia.
Koulun kirjastokortti on ns. laitoskirjastokortti, joka on Helmet-kirjastossa voimassa vuoden kerrallaan - mm. juuri sen vuoksi, koska vastuuhenkilöt voivat vaihtua. Luokan kortin vastuuhenkilö voidaan vaihtaa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Riittää, että uusi vastuuhenkilö hoitaa asian. Uuden vastuuhenkilön kannattaa ottaa mukaansa kuvallinen henkilötodistus sekä oma Helmet-kirjastokorttinsa. Luokan kirjastokortti linkitetään vastuuhenkilön tietoihin, mikä käy nopeimmin linkittämällä luokan kortti ja vastuuhenkilön kirjastokortti toisiinsa.
Hei alkuun on todettava, että tämänkaltaisiin kysymyksiin valitettavasti harvoin löytyy nopeata ja helppoa apua. Soittimien historiaa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu, ei varsinkaan tuuban kaltaisen harvinaisemman. Kun sen soittajiakin on vähän, tiedonlähteet ovat harvassa. Satavuotiaan soittimen vaiheista ei välttämättä myöskään ole säilynyt julkisissa lähteissä mitään tietoja, vaan mahdollisesti tallessa oleva informaatio voi olla arkistojen kätköissä tutkijaansa odottamassa.
Itse lähtisin liikkeelle elävistä tuuban soittajista, joilla varmasti on laajin yleistietämys soittimensa historiasta ja ehkä lähteistäkin. Toki kaikki eivät ole historiasta kiinnostuneita, mutta kannattaisi ottaa yhteyttää Sibelius-Akatemiassa tuubansoittoa...
