Lausahdus "pinkki on Intian laivastonsininen" on peräisin toimittaja Diana Vreelandin suusta. Vuonna 1956 valokuvaaja Norman Parkinson kuvasi Intiassa Voguelle kohahduttavan muotikuvien sarjan, jossa länsimaista muotia yhdistettiin Intian värikkääseen ja runsaaseen ympäristöön. Harpers Bazaarin päätoimittaja Diana Vreeland kommentoi kuvia näin: "How clever of you, Mr Parkinson, also to know that pink is the navy blue of India." Kommentin voi tulkita viittaavan kulttuurisidonnaisiin tapoihin käyttää kirkkaita värejä ja siihen, miten kyseisissä kuvissa pinkki näyttää tavalliselta, perinteiseltä ja arvokkaalta väriltä, joka sopii kaiken kanssa - eli hieman samaan tapaan kuin laivastonsinistä pidetään länsimaissa konservatiivisena, neutraalina...
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka sijaitsee Helsingin Meilahden sairaala-alueella. Tässä yhteystiedot :
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Haartmaninkatu 4 E, 00290 Helsinki
PL 220, 00029 HUS
Neuvonta puh. (09) 471 73058 (arkisin klo 7.30-15.30)
Kahvio on avoinna ma-pe klo 8.00-15.00
Noita vanhoja potilastietoja voit varmaan kysellä tuosta puhelinnumerosta, mutta uskoisin että joudut menemään paikan päälle ja todistamaan henkilöllisyytesi. Eli ota kelakortti mukaan.
Kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Tanskalle kuuluva Bornholmin saari. Toisen maailmansodan aikaisten Euroopan taisteluiden päättyessä puna-armeijan joukot nousivat maihin saarelle 9.5.1945 lyöden siellä sijainneen pienen saksalaisen varuskunnan. Neuvostojoukot poistuivat saarelta 5.4.1946, vajaan vuoden kestäneen miehitysvaiheen jälkeen. Näin ollen voidaan sanoa Neuvostoliitolla olleen tietynlaisen sotilastukikohdan Tanskan maaperällä. Mitään muita viitteitä aiheeseen liittyen ei tullut vastaan, eivätkä Neuvostoliiton tukikohdat Tanskassa kylmän sodan aikana liene olleet mahdollisiakaan mm. sotilaspoliittisista syistä.
Bornholmin saaren englanninkielisessä Wikipedia-artikkelissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Bornholm) viitataan mm....
Tuoreen tutkimuksen mukaan pientalojen puulämmitys tuottaa pääkaupunkiseudulla enemmän pienhiukkaspäästöjä kuin autoliikenteen pakokaasut.
https://julkaisu.hsy.fi/tulisijojen-kaytto-ja-paastot-paakaupunkiseudulla-vuonna-2018.html
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet/puunpoltto
Nykyisin Keskustorina tunnetun torin hahmotteli vuonna 1775 maanmittari Daniel Hall. Hänen tekemäänsä suunnitelmaan perustui Tampereen kaupungin ensimmäinen asemakaava ja nykyinen torimiljöö. Vanhan kirkon valmistuttua vuonna 1824 torista tuli kansan suussa Kirkkotori. Arkkitehti C. L. Engelin 1838 laatimassa asemakaavassa virallisesti Toriksi nimetylle alueelle annettiin nimi Suurtori. Suuren tulipalon jälkeen 1865 laaditussa uudessa asemakaavassa toria kutsuttiin Salutorget-nimellä. Kauppatorina alue tunnettiin aina vuoteen 1936 saakka, jolloin se sai nykyisen nimensä.
Nimenmuutoksen taustalla oli yhtäältä se, että kaupunkiin oli perustettu monia muita toreja (Tammelan, Pyynikin, Heinä- ja Laukontori), toisaalta se, että jo vuonna 1930...
Etymologiset sanakirjat eivät selitä kaskelotti-sanan alkuperää. Kaskelotin voitaneen päätellä tulleen suomen kieleen ruotsista. Ruotsin kaskelot on peräisin ranskan kielen sanasta cachalot, joka puolestaan on tullut portugalin kielen sanasta cachol 'iso pää'.
https://www.cnrtl.fr/etymologie/cachalot
http://www.saob.se/artikel/?unik=K_0653-0054.PYLk
https://sv.wikipedia.org/wiki/Kaskelot
Alkoholin tarjoaminen on aina ollut reiluuden osoitus. Tarjoamalla viinaa osoitettiin ystävyyttä – ryyppy oli entisaikaan samanlainen hyvätapaisuuden ja luottamuksen osoitus kuin kädenpuristus. Alkoholin juomiseen voi ajatella liittyvän myös sosiaalisia velvoitteita: alkoholia ei ole tarkoitettu nautittavaksi yksin; juomisen luonteeseen kuuluu yhteisyys ja ystävällisyyden vaaliminen molemmin puolin – tarjoaja osoittaa ystävyyttä tarjoamalla juomaa, vastaanottaja hyväksymällä tarjotun juoman.Lähteet ja kirjallisuutta: Ari Turunen, Humalan henki, eli, Juomatapojen tarinaKustaa H. J. Vilkuna, Juomareiden valtakunta : suomalaisten känni ja kulttuuri 1500-1850 Satu Apo, Viinan voima : näkökulmia suomalaisten kansanomaiseen...
Amerikkalaisissa resepteissä "large can of chicken broth" yleensä tarkoittaa 48-49 unssin tölkkikokoa (sama mitta vastaa myös paikallista mittayksikköä 6 cups). Meikäläisissä mitoissa 1 iso tölkki olisi siis n. 1,4 litraa.
Tuo kaksi isoa tölkkiä olisi näin osapuilleen 2,8 litraa.
Esimerkkiresepti:
http://www.bestdarnfoods.com/cgi-script/csArticles/articles/000001/0001…
Tartuntojen leviämisestä kirjaston kirjojen välityksellä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -sivustolla. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=961def2c-24…
Vastauksen mukaan kirjaston kirjoja voi käyttää ilman huolta. "Hygienia-asioissa kannattaa olla aina tarkkana - sekä terveenä että sairaana. Kirjaston kirjoja voi kuitenkin käyttää huoleti."
Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen.
Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset:
"Tiedän kyllä, en saa kunniaa
mutta kennoja katsellessani ilon saan:
on siellä pisara minunkin hunajaa!"
Asiakasrekisteristämme poistetaan tiedot, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen eikä sillä ole maksuja tai palauttamattomia lainoja.
Uuden kortin saa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9 ja käymällä kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, jossa on myös henkilötunnus. Vanhaa korttia ei oteta enää käyttöön.
Kirjassa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1 mainitaan, että tieteiskirjailijana tunnettu Sladek on kirjoittanut myös kolme dekkaria, joista yksi on tuo Invisible Green. Valitettavasti sitä ei ole kuitenkaan suomennettu. John Sladekilta on suomennettu ainoastaan kaksi teosta: Tik-Tok (1983, suomennos 1988) ja Virheisku (1989, suomennos 1990). Sladekin ensimmäinen rikoskertomus, Tuntemattoman käden kautta (1972, suomennos 1975) on kuitenkin suomennettu teoksessa Syntipukki: kymmenen rikoskertomusta. Kyseinen kirja löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104793 . Tuntemattoman käden kautta -...
Voit hakea aiheestasi tietoa Tampereen kaupungin kirjaston PIKI-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
Kokoelmistamme löytyy runsaasti aiheestasi kirjallisuutta niin suomeksi kuin muillakin kielillä.
Tässä vinkki kuinka haku kannattaa tehdä. Lisää ohjeita
sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/thintr.htm
Valitse PIKI-verkkokirjastossa pudotusvalikosta kohta/kohdat asiasana ja kirjoita sinne joko jokin seuraavista sanoista tai kahdelle valikkoriville useampi hakusana (vain yksi sana rivilleen).
Lisäksi kannattaa alempaa valita kohdat tietokirjallisuus ja kohdasta Kirjasto Tampereen kaupunginkirjasto. Hakua voi vielä rajata valitsemalla kieleksi suomen kielen tai rajaamalla haun tietyllä aikavälillä julkaistuun kirjallisuuteen....
James Dashnerin The Maze Runner -kirjoja ei valitettavasti ole suomennettu. Suomen kansallisbibliografiassa ei myöskään ole ennakkotietoja, että niitä julkaistaisiin lähiaikoina Suomessa. Netistäkään ei löytynyt tietoja siitä, että Dashnerin teosten käännösoikeudet olisi myyty Suomeen.
https://finna.fi
http://jamesdashner.com/books/
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä...
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos tieto löytyy sitä kautta. Jos joku palstan lukijoista tunnistaa runon, voi vastauksen kirjoittaa kommenttikenttään.
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sana nuttura on mahdollisesti skandinaavinen laina. Taustalla voisi olla muinaisnorjan sana knúrt (’solmu, sykerö’), jota vastaa nykyruotsin ja -norjan vastaava sana knut. Alkuperä mainitaan kuitenkin epävarmaksi.
Sanaa nuttu puolestaan ”Suomen sanojen alkuperä” arvelee omaperäiseksi dekriptiivisanaksi, joka esiintyy esimerkiksi karjalan kielessä merkityksessä ’huono vaatekappale, nuttu, rääsy’. Toisaalta Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004) esittää mahdollisuuden, että myös nuttu olisi samaa skandinaavista alkuperää kuin nuttura ja saattaisi viitata yhteen solmittuihin vaatekappaleisiin...
Lähestyvää kuolemaa käsitellään kuolevan näkökulmasta erityisesti omaelämäkerrallisissa teoksissa, joista esimerkkejä listattuna alla. Kuolemaa psykologiselta kannalta käsittelevät myös ainakin Elizabeth Kübler-Rossin klassikoksi muodostunut Raportti kuolemisesta - mitä kuolevat voivat opettaa lähimmäisilleen, omaisille, ystäville, sairaanhoitajille, lääkäreille, papeille (2. p. Otava, 1984), Pirkko Siltalan Elämän päättyessä - matka kohti kuolemaa (Kirjapaja 2017) sekä Tor Björn Hägglundin Tuonelan eteisessä - psykoanalyyttinen tutkimus ihmisen luovuudesta ja suojautumiskeinoista kuoleman edessä (Pohjoinen 1991). Myös monissa muissa saattohoitoa ja surutyötä käsittelevissä kirjoissa tämä näkökulma...
