Valitettavasti Helsingin Sanomien Klassikkoautomaatti ei ole enää käytössä. Voisit kokeilla klassikkojen etsimiseen Kirjasampoa. Kirjasammosta löytyy kirjahyllyjä, joihin on koottu aineistoa erilaisista aiheista ja genreistä. Kirjahyllyt-sivun oikeassa laidassa on hakulaatikko otsikolla Hae kirjahyllyjä ja toimitettua sisältöä. Kirjoita laatikkoon klassikot, niin saa useita klassikkolistoja käyttöösi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636
Voit myös hakea teoksia kirjoittamalla Kirjasammon hakuun hakusanan klassikot ja vaikkapa jonkin maan nimen tai vuosisadan. Kirjasammosta voit lukea myös kuvaukset teoksista.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Aihetta on käsitelty mm. seuraavissa julkaisuissa:Halme, Liisa, Pankkisääntely ja valvonta : oikeuspoliittinen tutkimus säästöpankkien riskinotosta / Liisa Halme. - Väitöskirja : [Helsinki] : Suomen Pankki, 1999 - (Bank of Finland studies. 15.) - Väitöskirja : Helsingin yliopisto, 1999. ISBN 951-686-607-7Saatavilla verkossa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071707Heino, Timo-Erkki. Säästöpankkikäräjistä tuli kallis erehdys. // Kanava. - ISSN 0355-0303. - 38(2010) : 3, s.30-35Artikkelin metatiedot verkossa: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/E5L94EE3CUJY25T3D8U13L98QN2IX1I2…Oikeudenkäynteihin liittyvät julkiset asiakirjat ovat saatavilla tuomioistuinten arkistoista: https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/yhteystiedot....
Ruotsalaisen oopperan katsotaan syntyneen 18.1.1773, tuolloin esitettiin Tukholman Bollhusetissa ooppera Thetis ja Pelée.
Kungliga Operan, Ruotsin kansallisnäyttämön ensimmäinen esitys uudessa oopperatalossa oli 30.9.1782.
http://www.operan.se
Confidence, Ulriksdalin linnan teatteri Solnassa, on Ruotsin vanhin teatteri (vuodesta 1753). Ruotsi. Kulttuurimatkailijan opas. Helsinki 1992.
http://www.confidencen.se
Drottningholmin linnanteatterin, Slottsteatern, (vuodesta 1766) sanotaan olevan maailman vanhin edelleen aktiivikäytössä oleva teatteri. Tukholma. Kaupunkikirjat. Helsinki 2003.
http://www.drottningholmsslottsteater.dtm.se/
Oletan, että kysymyksellä halutaan tietää, mikä ero on suomen kielen verbimuodoilla onkohan ja onko.
Netissä on Kielitoimiston ohjepankki, josta löytyy ohjeitä suomen kieleen liittyviin asioihin.
" Kysymysmuotoisissa pyynnöissä sekä ylipäänsä kysymyksissä -han/-hän-liitteen ilmaisema epäsuoruus synnyttää yleensä kohteliaan vaikutelman. Se on kiteytynyt erityisesti avun- tai neuvonpyyntöihin ".
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/verbit/luokka/1476/ohje/722
Mittasilla on J. N. Vainion lastenlaulu, johon voi sanat löytää esimerkiksi J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamasta Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjasta (Valistus, 1927) tai Jouko Pesolan ja Joonas Kokkosen vastaavasta kokoelmasta Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958).
Tällaista joululaulua en löytänyt, mutta "Joulupukki, kelpo ukki" alkaa: "Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla". Voisiko se olla etsimäsi laulu? Sen on säveltänyt Martti Hela ja sanoittanut Matilda Sirkkola. Se sisältyy esimerkiksi nuottiin "Anni Tannin joululaulut : perinteisiä joululauluja pianosäestyksin" (Bells, 2008) ja nuottiin "Koska meillä on joulu : kauneimmat joululaulut" (Fazer, useita painoksia).
"Iitin Tiltu" -lauluun on olemassa useita erilaisia sanoituksia, esimerkiksi Satu Nummila käsittelee kirjoituksessaan laulun kahtatoista versiota. Laulun alkuperäistä sanoittajaa ja säveltäjää ei tiedetä ja myös melodiasta on olemassa erilaisia versioita. Tätä Arvo Jorman levyttämää sanoitusta en löytänyt mistään kirjoitettuna. On mahdollista, että sanat ovat jossain julkaisussa, mutta alkusanojen perusteella en niitä löytänyt. Jos julkaisun tietoihin ei ole laitettu alkusanoja eikä tekijätietoja, tiettyä versiota ei pysty luotettavasti etsimään kirjastojen tietokannoista.
Arvo Jorman esitys on kuunneltavissa YouTubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=xqc1D7JH9t0
Lähde:
Nummila, Satu: Teksteistä rakentuva Tiltu...
Jotkut sähköpostiohjelmat eivät halua ladata mitään sisältöä ulkoisilta palvelimilta ilman lupaa. Näin ne joutuvat tekemään, kun HTML-muotoisessa viestissä on kuvia. Esimerkiksi sähköpostiohjelma Outlook esittää asian näin: ”Sähköpostiviestien kuvien lataamisen estäminen saattaa auttaa yksityisyytesi suojaamisessa. HTML-muotoa käyttävien viestien sisältämien kuvien lataaminen edellyttää, että Outlook lataa kuvat ulkopuoliselta palvelimelta. Yhteyden muodostaminen ulkopuoliseen palvelimeen saattaa antaa lähettäjälle vahvistuksen siitä, että sähköpostisoitteesi on käytössä ja näin lisätä sinulle lähetettävän roskapostin määrää”.
Etsityn kirjasarjan on kirjoittanut Raili Mikkanen ja se koostuu teoksista Kahdentoista vala, Myrkkypuun marjat, Pähkinäpuinen lipas ja Hopearenkaan taika.
Laulu Sipirjan lapsista -teokseen löytyy Ylen Fono-palvelun kautta kantanauhat, ei lainattavaa äänitettä eikä nuottia valitettavasti. Kantanauhoja löytyy: Ailin laulu, Kun Jumala Sipirjan loi, Kuoleman kylväjät kulkevat, Lumi mitä olet nähnyt, Mäkiniskan Eilan evakkoon lähtölaulu, Suomalaisen sotilaan laulu ja Trubaduuri (lähtölaulu). Kantanauhoja ei ole mahdollista lainata kirjastojen kautta.
Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Lukukirja kansan lasten alkeisopetuksen tarpeeksi (Herman Niemi) sekä
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola ja Eino Keskinen).
Runo löytyy myös netistä https://fi.wikisource.org/wiki/Isois%C3%A4n_neuvo (tällä sivulla runon tekijäksi on mainittu Herman Niemi, mutta tuossa ylempänä mainitun Niemen lukukirjassa tekijää ei mainita, vaan kirjaan runo on otettu Lasten kuvalehdestä).
Sanalla mana on tarkoitettu kuolemaa. "Mennä manan maille" tarkoittaisi menemistä henkilöityneen kuoleman asuinpaikkaan. Joskus manaa onkin käytetty paikan nimenä, jolloin kuolleesta on voitu puhua "manalle menneenä". Toinen versio tästä paikannimestä on manala.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_cc693de51f7a1f27650e6c…
Kuvailemasi tapainen kohtaus on kertomuksessa Asterix lyö vetoa (Egmont), mutta ketään ei ole sidottu mastoon. Yhdessä ruudussa iäkkäin merirosvoista seisoo laivanjäänteistä jääneellä lautalla ja sanoo: "Victrix causa diis placuit, sed victa Catoni." Hänen vierellään kelluu punapartainen merirosvokapteeni mastontyngästä roikkuen ja huutaa: "Riittää jo, äijä! Älä yritä olla henkevä, etsi mieluummin itsellesi uusi työpaikka."
Latin is simple -oppimisalustalla on latinankielisestä sitaatista englanninkielinen käännös, joka kuuluu "The victorious cause pleased the gods, but the conquered cause pleased Cato", suomeksi suunnilleen "Voittoisa asia miellytti jumalia, mutta valloitettu asia miellytti Catoa". Sinua voisi kiinnostaa...
Olit aivan oikeassa, sillä tämä sarjakuva on vuodelta 1993, ja vielä tarkemmin sunnuntailta 11.4.1993. Sama sarjakuva on varmasti muissakin albumeissa, mutta ensimmäisenä satuin löytämään sen Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985 - 1995 -albumista. Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985 - 1995 Ratamo-verkkokirjastossa
Paulo Coelhon väite on hyvin tunnettu ns. urbaani myytti, jolla kyseenalaistetaan lentoyhtiöiden kännykkäkieltoja.
Englanninkielisen wikipedian tietojen mukaan kännykän vaikutuksista lentokoneen elektronisiin laitteisiin on selvää näyttöä, mutta tämän vaarallisuudesta kiistellään edelleen. Monet lentoyhtiöt ovat sallineet kännykän käytön, mutta toiset yhtiöt (erityisesti Yhdyvaltalaiset) pitävät tiukkaa kielteistä linjaa asiassa. Radioaaltoja lähettävien elektronisten laitteiden käyttö on lennon nousu- ja laskuvaiheessa on yleensä kielletty kaikissa lentoyhtiöissä.
Discovery Channelin tuottama "Mythbusters" (suomeksi Myytinmurtajat) käsitteli ohjelmassaan Coelhon esittämää väitettä. Heidän mukaansa myytti ei pidä paikkaansa. Heidän...
Nykytiedon mukaan tatuointien tekeminen alkoi levitä Polynesiaan ja muihin Oseanian saarille noin 1500-luvulla eKr. Syynä tähän oli austronesialaisten kansojen 3000-luvulla eKr alkanut levittäytyminen nykyisen etelä-Kiinan alueelta ensin Malaijien saaristoon ja sen jälkeen laajemmin Oseaniaan. Arkeologit ovat löytäneet Tongan saarilta tatuointiin käytettyjä välineitä (ajoitus noin 1450 eKr.). Tonga on Polynesian saariryhmän länsilaidalla. Polynesian itäisimpiin osiin tatuoiminen levisi todennäköisesti myöhemmin kuin Tongalle.
Lähde:
L. Krutak & A. Deter-Wolf, Ancient Ink: The Archaeology of Tattooing, University of Washington Press 2017
Teos on ilmeisesti Unto Parvilahden Berijan tarhat. Otava 1957. Se on käännetty useille kielille, myös espanjaksi:
LOS JARDINES DE BERIA
Parvilahti, Unto
Las experiencias de un trabajador esclavo en el paraiso soviético.Lauro. Luis de Caralt, Barcelona, 1961. 319 p.
Kirjan voi ostaa myös verkkokirjakaupoista. Esim. http://www.tangaroalibros.com/cgi-bin/resultado1.asp?Codigo=2887
Famea esitettiin esimmäisen kerran sunnuntaina 16.1.1983 TV2:ssa. Sarjaa esitettiin aina sunnuntaisin. Koska kyse on Ylen osto-ohjelmasta, edes Yle:llä ei ole täydellisiä lähetysrekisteritietoja tuolta ajalta. Famea on lisäksi esitetty 1986, valitettavasti välivuodet 1984-1985 pitäisi selata esim. Katso-lehdestä.
Lähde:
Yle Arkisto
tietopalvelut
Kyseessä voisi olla Joe McNallyn teos "Valokuvauksen salaisuudet : kansainvälisesti tunnustetun huippuvalokuvaajan ammattiniksejä" (The Moment it Clicks). Teoksessa on McNallyn valokuvia ja kertomuksia niiden taustoista ja tekniikoista. Lampunvaihto pilvenpiirtäjässä on yksi McNallyn kuuluisista otoksista. Hän on tunnettu amerikkalainen ammattikuvaaja, jonka työhön voit tutustua hänen kotisivuillaan osoitteessa portfolio.joemcnally.com.
