Ensimmäinen kirja on Sid Fleischmanin "Hokkuspokkusperhe", jossa herra Filiokkuksen perhe matkaa vankkureilla kohti Kaliforniaa ja äiti pitää matkalla lapsille vankkurikoulua. Kirjassa on myös lainsuojaton Pahanmaan Kid, jonka yksi lapsista tunnistaa, kun tämä kaivelee metsästyspuukolla hampaitaan.
Jälkimmäinen kirja on Eleanor Estesin "Lintumiehen perhe". Siinä isä on lintutieteilijä ja perhe muuttaa Kotkanpesä-nimiseen taloon. Kirjassa on myös kolmevuotias Benni-eno sekä Nuppu-kissa, jonka ajatuksia kirjassa myös kuvaillaan.
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella. Vastausta ei siis kannatta pitää ammattilaisen tulkintana asiasta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus ”määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna” (2 §). Kirjan videoitu lukeminen tulkitaan teoksen muunnelmaksi, joten videon julkaiseminen vaatii tekijän tai tekijöiden lupaa. Vaikka tuollaiset kirjat ovat tekstimäärältään lyhyitä, se ei vaikuta asiaan, sillä oikeuskäytännössä teoksen ei tarvitse olla kovinkaan pitkä tai erikoinen ylittääkseen ns. teoskynnyksen eli ollakseen riittävän omaperäinen, jotta saisi lain suojaa.
Tarvitset siis lain...
Ensin sotaa ja sota-aikaa naisnäkökulmasta kuvaavia romaaneja:
Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta, Siltala, 2013 - talvisota
Sirpa Kähkösen Kuopio -sarja sijoittuu jatkosodan aikaan:
Kähkönen, Sirpa: Hietakehto, Otava, 2012
Kähkönen, Sirpa: Neidonkenkä, Otava, 2009
Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet, Otava, 2007
Kähkönen, Sirpa: Jään ja tulen kevät, Otava, 2004
Kähkönen, Sirpa: Rautayöt, Otava, 2002
Kettu, Katja: Kätilö, WSOY, 2011 - kuvaa Lapin sotaa
Sandbacka, Carola: Sodan jaloissa, Tammi, 2010 - talvisota suomenruotsalaisesta naisnäkökulmasta
Saisio, Pirkko: Sisarukset, Kirjayhtymä, 1976 - sota-aika 1930- ja 1940-luvuilla
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa, Atena, 2003 - Balkanin sota 1992
Kilpi, Eeva: Elämä edestakaisin, WSOY,...
Tätä kappaletta ei valitettavasti onnistuttu tunnistamaan musiikintunnistussovelluksenkaan avulla. Mainostaja ei osannut antaa kappalekyselyyn vastausta, sillä heidän mainoksensa ovat globaaleja tuotantoja ja musiikkioikeudet tulevat myös sitä kautta heille Suomeen.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sopivia runoja löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kanteletar
Lennä, lennä leppäkerttu / koonn. Karahka
Lönnrot, Elias: Kansanlauluja
Suomen lasten runotar
Teosten saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Tämänhetkisten sääntöjen mukaan Suomi voi osallistua Eurovision laulukilpailuun ensi vuonna, vaikka ei tänä vuonna päässyt finaaliin. Kilpailun säännöt julkaistaan aina kilpailua edeltävänä vuonna syksyllä (http://www.eurovision.tv/page/about/rules). Sääntöjä on vuosien varrella muutettu.
Osallistujamaiden lukumäärää on aiemmin rajoitettu esim. menestyksen perusteella. Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomi ei päässyt loppukilpailuun aiemman huonon menestyksen takia. Vuodesta 2004 lähtien kaikki EBU-maat eli Euroopan yleisradiounionin jäsenmaat ovat voineet osallistua kilpailuun, mutta kilpailun finaalia edeltää karsinta eli semifinaalivaihe. Tämänhetkisten sääntöjen mukaan finaaliin pääsee korkeintaan 26 EBU-maata. Näiden joukossa...
Kolmen nyt jo aikuisen tyttären isänä sanoisin, että kaikki Mauri Kunnaksen kirjat sopivat mainiosti lukutaitoisille seitsenvuotiaille. Itse asiassa niitä voivat lukutaidottomatkin vallan hyvin katsella suurella mielihyvällä, koska kuvia on paljon ja ne ovat täynnä kekseliäitä ja opettavaisia yksityiskohtia. Koirien Kalevalassahan (1992) Kunnas on tehnyt omia muunnelmiaan Akseli Gallén-Kallelan tutuista maalauksista, joten kirja soveltuu mainiosti myös kuvataiteen historian opiskeluun. Kunnaksen kirjoissa on paljon toimintaa, mutta ei väkivaltaa vaan huumoria. Olen myös aika varma siitä, että jos koululaiset jollain saa kiinnostumaan Aleksis Kivestä, niin Seitsemän koiraveljestä (2002) on ehdoton suosikki.
Heikki Poroila
Kirjan Uusi suomalainen nimikirja, ISBN 951108948X, mukaan Kosonen on ollut jo 1500-luvulla sekä karjalainen että savolainen sukunimi. Ko kirjan mukaan sukunimi Koso on säkkijärveläinen ja miehikkäläinen ja nimiryhmä, sisältäen myös muita muotoja, on kehittynyt germaanisesta henkilönnimestä, joka on samaa kantaa kuin kansallisuudennimitys "gootti". Koso on myös lyhentymä nimestä "Konstantin", jota on käytetty ristimänimenä sekä itäisen että läntisen kirkon piirissä. Kaikki nämä tiedot ovat siis mainitsemastani kirjasta, josta löytyy vielä hieman lisääkin tietoa.
Suomessa toimii kaksi THL:n alaista oikeuspsykiatrista valtion mielisairaalaa, joiden potilaista suuri osa on tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Osastoista ja hoidoista lisätietoa:
Niuvanniemen sairaala - Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka
Vanhan Vaasan Sairaala (vvs.fi)
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria...
Piafin ja Brelin ohjelmistosta on suomeksi julkaistu nuottina lähinnä artistien tunnetuimpia lauluja - Piafilta mm. En kadu mitään, Hymni rakkaudelle ja Pariisin taivaan alla; Breliltä Jos nyt menet pois, Päivät kuin unta ja Vanhojen rakastavaisten laulu. Nuotteja suomeksi näihin löytyy esim. Suuri toivelaulukirja -sarjasta.
Huomattavasti useampia Piafin ja Brelin lauluja on esitetty teattereissa, sekä suomeksi että ruotsiksi. Susanna Haaviston albumi Laulusi elää, Brel koostuu Liisa Ryömän Helsingin kaupunginteatterille laatimista suomennoksista. Haaviston Pakko saada laulaa - Edith Piaf -albumin laulutekstit puolestaan ovat pääosin Esko Elstelän teatterille tekemiä suomennoksia. Jotkut kappaleet on käännetty moneen kertaan eri...
Hei!
Löysin sattumalta Kielikello-lehden artikkelista esimerkin sukunimestä Ots:
Esimerkiksi Ots, jonka virolainen genetiivi on Otsa, ja Ernesaks, viron genetiivi Ernesaksa.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/miten-virolaisia-sukunimia-taivutetaan-suom…-
Kirjastoissa on myös paljon viron kielen oppikirjoja, joita voi tulla lainaamaan.
Esim: Renate Pajusalu: Meie keelesild (Otava, 2017)
Teoksessa HAAVIO, Martti, 1899-1973: Kultainen aapinen / laat. Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuv. Maija Karma. julk. alun perin v. 1957 on sivulla 121 Kevätruno, jonka viimeiset säkeet menevät näin: ...leivo laulun virittää. Vuokot hymyilevät. Suomessa on kevät. Mahtaisikohan kyseessä olla tämä runo?
Tiina Rantasen Klassikkoruokia: reseptit & tarinat -kirjasta löytyy historiallista taustaa ja tarinoita eri ruokalajeista ja leivonnaisista. Kirjassa kerrotaan myös kaneliässistä, mutta syytä käänteisen S-kirjaimen muotoiluun ei kerrota. Sen sijaan kirjan sivulla 125 on kiinnostava anekdootti siitä, kuinka jääkäriliikkeen alkuaikoina ässäkeksit toimivat eräänlaisina koodeina; kahvipöydässä tarjottiin kaneliässiä vain jos isänmaan asioista puhuminen oli turvallista. Lähde: Rantanen. Tiina: Klassikkoruokia: reseptit & tarinat (2018)
Him-yhtyeen laulajan ja lauluntekijän Ville Valon seuraava konsertti Suomessa on Seinäjoella Provinssirockissa 17.6. Katsojia taitaa olla niin paljon, että tapaaminen voi olla mahdotonta. Ville Valon mesestä ei löytynyt tietoa.
Suomenkielistä tietoa hänestä löydät esim täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_Valo
Kirjastojen tiloja on muutettu yhä enemmän ryhmätyöskentelyyn sopiviksi ja pöytätietokoneita on korvattu kannettavilla tietokoneilla, joita voi käyttää kirjaston tiloissa missä vain. Helsingin kirjastojen varattavat työtilat löytyvät nykyään Varaamosta https://varaamo.hel.fi/ . Työtiloja voi hakea kirjastoittain ja jokaisen työtilan kohdalla on selitetty, mitä tilassa on.
Esimerkiksi Vallilan kirjastossa on kolme varattavaa työpöytäpaikkaa. Paikkaan kuuluu työpöytä akustoiduilla seinillä, hyvä työtuoli, sähköpistoke, verkkoyhteys sekä lukittava laatikko. Kirjastosta voi lainata käyttöönsä kannettavan tietokoneen 4 tunniksi kerrallaan. Myös Oulunkylän kirjastossa on hiljaisia yhden hengen syvennyksiä ja kannettavia tietokoneita....
