Laura Ingalls Wilderin englanninkielisissä kirjoissa tyttöjen päähineistä käytetty sana on bonnet (tai sunbonnet), joka tavallisimmin suomennetaan juuri hilkaksi. Kirjasarjan suomennoksissa käytetty sana vaihtelee hieman kirjan, kääntäjän ja tekstikohdan mukaan: se voi olla aurinkohattu, hellemyssy, hellehattu tai pelkkä hattu.
Tässä joitakin tyttökirjaklassikoita vuosien 1919-1920 tienoilta ilmestymisvuosineen:
Louisa M. Alcott: Pikku naisia 1916, Kahdeksan serkusta 1917, Kun ruusu puhkeaa 1919
Frances Hodgson Burnett: Salainen puutarha 1920
Mary Marck: Eevan luokka 1917, Vähän enemmän Eevasta 1918
L.M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet 1920
Anni Swan: Tottisalmen perillinen 1914, Iiris rukka 1916, Kaarinan kesäloma 1918, Ollin oppivuodet 1919
Lahjansaajan iästä riippuen kysymykseen voisi tulla myös esim. Topeliuksen Lukemisia lapsille -kirjasarja, joka tosin oli ilmestynyt alun perin jo kaukana 1800-luvun puolella, mutta josta otettiin jatkuvasti uusia painoksia - ensimmäisestä osasta mm. vuonna 1919. Myös Välskärin kertomuksia luettiin, ja niistäkin saatiin uusi...
Yhtiön omilla sivuilla on historiikkia, jonka mukaan Kellogg's olisi aloittanut "Pohjoismaissa" vuonna 1929. Aivan varma ei tämän perusteella voi olla siitä, kuuluiko Suomi tuon käsitteen piiriin, mutta mahdollista se on. Ainakaan siis ennen 1930-lukua tuotetta ei liene Suomessa ollut saatavana. Wikipedian Kellogg's-artikkelit eivät kerro juuri mitään eri maitten tuotantojen alkamisesta. Valitettavasti tämän suurempaa varmuutta ei lyhyehköllä verkkoetsinnällä löytynyt, mutta muistelen kyllä itsekin nähneeni ja luultavasti myös syöneeni Corn Flakes -hiutaleita 1950-luvulla.
Heikki Poroila
Unnaa ja salmiakkia syöviä rullaluistelevia otuksia on etsitty ennenkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fi
Kaivattu kirja lienee Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Etsitty teksti löytyy Rosa Liksomin lyhytproosakokoelmasta BamaLama (1993), sivuilta 107-111.
"Mie olin kova pesäpallonpellaaja pikkutyttärenä vaikka molin koko joukkuheen huonoin. Meilä oli valmentajana yks äijä kirkolta, johon mie tietekki ihastuin niinko kaikki muukki tyttäret. Muile se osti lemunaatia, mutta mulle se osti aina jäätelön ko mie olin siittä niin nätti. Ko mie nuolin jäätelöä, se laitto fleetale minun pitkän ja jouhevan tukan ja olis halunu minut authoonsa, mutta mie en lähteny. Isä sano kerran, että se äijä oli kirkonkylän konstaapeli. En mie silloin aatelu sen kummempaa, mutta jotenki se kuitekki jäi minun miehleen semmosena hyvänä vaikka vähän outona hommana." (s. 107)
"Minusta tuli semmonen kuulustelija, että kaikki...
Mika Waltarin tuotanto on kaikilla mittapuilla valtava. Hän kirjoitti romaaneja, runoja, novelleja, salapoliisiromaaneja, draamaa, kuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia, satuja, matkakirjoja, yrityshistoriikkeja, teatteriarvosteluja, käännöksiä, esseitä ja riimejä Kieku ja Kaiku -sarjakuvaan.
Waltari kirjoitti kahdeksan suurta historiallista romaania. Niitä yhdistää aiheena identiteetin etsintä ja idealismin kaipuun ja idealismin vieroksunnan välinen ristiriita. Kerronta perustuu minäkerrontaan ja päähenkilö on fiktiivinen mutta sivuhenkilöt usein historiallisia. Kerronta on päiväkirjan, kirjeen tai muistelman muodossa. Waltarin pienoisromaaneja pidetään merkittävänä osana hänen tuotantoaan. Pienoisromaanit kuvaavat ihmismielen pimeää...
Täysin tarkkaa ja varmaa vastausta en kysymykseesi valitettavasti löytänyt. Jyväskylän yliopiston professorin Janne Vilkunan luennon mukaan kuningas Aadolf Fredrik söi päivällistä Hihnalan ja Roukalan majatalojen välissä metsässä Parkhaudan talon vieressä erään kuusen alla vuonna 1752. Paikalle on pystytetty Kuninkaankivi.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/taip210.p… (s. 113)
Sivulta http://museot.keski-pohjanmaa.fi/himanka/perintoa.htm löysin tiedon, että Kuninkaankivi on Ruotsin kuningas Adolf Fredrikin muistokivi Rautilassa Himangan keskustasta pohjoiseen. Vuonna 1752 kuningas pysähtyi paikalla matkallaan pohjoiseen.
Jos Google Mapsissa https://maps.google.fi/ kirjoittaa hakukenttään "Kuninkaankiven P-alue,...
Tarkoittamasi kirja on :
Lehtinen, Mika : Ruoanvalmistuksen käsikirja / Mika Lehtinen, Harri Peltonen, Päivi Talvinen. WSOY. 2005. Toscaleivosten ohje löytyy todellakin sivulta 757. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Olympialaisten hiilijalanjälkiä käsittelevät raportit näyttävät usein erittelevän erilaisia päästöjä siten, että katsojien aiheuttamat päästöt ovat yhdessä paketissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tällaisissa raporteissa on vaikeaa sanoa kuinka suuri osa katsojien aiheuttamista päästöistä liittyy heidän kulutukseen (sisältäen matkamuistojen ostamisen) ja kuinka suuri osa liittyy puolestaan esimerkiksi matkustamiseen. Katsojiin liittyvät päästöt ovat vaihdelleet eri olympialaisten välillä, mutta tässäkin on vaikeaa sanoa, kuinka paljon tämä kertoo nimenomaan kulutuksen päästöjen vaihtelusta. Sekä kesä- että talviolympialaisten hiilijalanjäljistä vuosien 1992 ja 2020 välillä voi lukea esimerkiksi Nature Sustainability -lehdessä julkaistusta...
Aktiivinen osallistuminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan voidaan laskea lisäansioksi, jonka perusteella reserviläinen voidaan erityisissä tapauksissa ylentää, vaikka koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät täyttyisikään. Sama lisäansioperuste voidaan katsoa ylentämisperusteeksi vain kerran.
(Pääesikunnan henkilöstöosaston määräys: Reserviin tai varareserviin kuuluvan asevelvollisen ylentäminen (30.12.2009)
http://www.reservilaisliitto.fi/files/6565/PVHSM_HENKILOSTOALA_034_V1.p…
Edellä mainitussa asiakirjassa todetaan myös: "kaikki PV:n johtamat vapaaehtoiset harjoitukset sekä PV:n Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilaamat ja johtamat sotilaalliset koulutustapahtumat lasketaan täysimääräisesti...
Koska julkaisuajankohta ja lehti ovat epäselviä, artikkelia voi hakea ainoastaan tekijän, artikkelin nimen tai kohdehenkilön perusteella esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan aluetietokannasta Ostrobotniasta:
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1
Tyrnävän peilipojasta eli Armas Pasasesta hakusanana voi käyttää esimerkiksi peilipoika, jolloin vastaukseksi tulee 15 viitettä. Myös Armas Pasasen nimelle voi hakea. Lisäksi kannattaa testata myös tekijää Pentti Portaankorvaa. Valitettavasti haun tulokset eivät vastaa kysymykseesi suoraan, mutta näistä lehtiartikkeleista voi löytyä viitteitä hakemaasi artikkeliin.
Muita lehtiartikkeleiden viitetietokantoja ovat Aleksi ja Arto, mutta hakutulokset näihin tietokantoihin eivät tuottaneet tulosta....
Vuosina 1990-2001 lyötiin 198 242 500 karhukuviollista 50-pennistä. Valtaosa kolikoista on vuosilta 1990-92: vuonna 1990 lyötiin 70 459 000, 1991 33 359 000 ja 1992 58 996 000 rahaa. Lisäksi 1994-2001 lyötiin 41 010 vain vuosisarjoissa jaettua kiiltolyöntirahaa.
Lähteet:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen
Hyvin monissa nuortenkirjoissa pohditaan seksuaalisuutta ja seksiä, jollakin lailla varmaan kaikissa, joissa kuvataan seurustelusuhteita, ja aika harvoissa loppujen lopuksi päästään itse asiaan. Monet Seksiä-listallanne olevista kirjoista ovat juuri sellaisia.
Kilttiä seurustelua on esimerkiksi Jyri Paretskoin Shell's Angles -sarjassa, Marko Kitin Oliivitytössä, Jenny Hanin ja Estelle Maskamen kirjoissa, ja humoristista poikanäkökulmaa on ainakin Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Zoo-sarjan kirjoissa Sydänkohtauksia ja Rakkautta plz, miksei myös vanhoissa Bertin päiväkijoissa, joita vielä muutamia Kuopion kirjastoista löytyy.
150 vuotta sitten eli 1860-luvulla Suomessa perustettiin lukuisia nykyisten Suomen kaupunginkirjastojen edeltäjiä eli kansankirjastoja. Tällä vuosikymmenellä syntyi 242 kansankirjastoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansankirjasto
Marjaana Karjalaisen kirjasta Kansankirjastojen kehitys Suomessa 1802-1906 (1977) löytyy tietoa tuon ajan kirjastoille sopivista kirjoista. Vuonna 1856 julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä ensimmäinen luottelo kansankirjastoille suositeltavista kirjoista. Luettelossa oli 120 kirjaa. Hengellinen kirjallisuus oli "lyhyyden vuoksi" jätetty pois, mutta luettelossa oli 34 taloutta käsittelevää kirjaa, 23 historiallista, 8 lainopillista, 11 luonnontieteellistä ja 44 kaunokirjallista teosta. (s. 68-69)
Vuonna 1861...
Ylen Arkistosta kerrottiin, että ensimmäinen osa saksalaisesta etsiväsarjasta Derrick esitettiin Suomen televisiossa 24.1.1987 TV2:ssa myöhäisillassa klo 22.
Yle Arkisto
https://www.hs.fi/
Kyse voi olla rautabakteerin aiheuttamasta öljyä muistuttavasta kerroksesta. Rauta liukenee veteen, nousee pinnalle ja kelmuuntuu öljynnäköiseksi massaksi. Mikäli kuitenkin epäilet, että kyse on pilaantuneesta maa-aineksesta, kannattaa kysyä ohjeet käsittelyyn lähimmästä jätekeskuksesta.
Lähteet ja lisätietoja
Rautabakteerit | Vesi.fi
Bakteeri synnyttää öljyyntyneen näköistä vettä | Yle Uutiset
Kyseistä videotallennetta löytyy Lahdesta ja Turusta. Kaukolainapyynnön pääkaupunkiseudun kirjastoon voi tehdä sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://kaino.kotus.fi/sms/
http://www.kotus.fi/?s=195
Kymmenluokitusjärjestelmät ovat tekniseltä rakenteeltaan jäykkiä, koska niissä teoreettisesti on aina kymmenen alaryhmää. Todelliset ilmiöt ja asiat eivät kuitenkaan jakaudu yhtä nätisti, vaan joskus niitä on paljon enemmän ja joskus taas vähemmän. Pääryhmä 1 (Filosofia. Psykologia. Rajatieto) sattuu olemaan sellainen, ettei sen alle ole löydetty kymmentä saman tason ilmiötä. Siksi numerot 18 ja 19 on jätetty ainakin tässä vaiheessa käyttämättä. Itse asiassa myös numero 13 on jäänyt käyttämättä eli pääryhmässä on vain seitsemän alaryhmää. Myös numerot 07, 08 ja 09 ovat käyttämättä, mutta muissa pääryhmissä on pikemminkin tungosta kuin näin väljää.
Heikki Poroila
Muutamia melko helppoja kirjoja löytyy. Esim.
Suunnistus : metsästä elämyksiä / Varpu Savolainen, Jani Lakanen, Miika Hernelahti,
Suomen lasten retkeilyopas / Iiris Kalliola & Lasse J. Laine ; [piirrokset: Marja Suuronen],
Retkeillään luonnossa / teksti: Berndt Sundsten ; valokuvat: Berndt Sundsten ja Jan Jäger ; piirrokset: Jan Jäger ; suomennos: Ulla Lempinen tai Oma reppu : selkokielinen opas retkeilyyn / selkokielinen teksti: Tuula Puranen ; toimituskunta: Anu Autio, Katri Lahti, Tuula Puranen, Timo Sinivuori ; piirroskuvat: Maarit Kauppinen ; valokuvat: Mikko Hieta [ja muita] ; julkaisija: Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry (On myös olemassa Reppu niminen tavallinen versio)...
