Saamelaiskirjallisuutta on käännetty suomeksi hyvin vähän. En tunne tätä kertomusta, mutta Utsilta on käännetty norjaksi Bölgene (kokoelmassa: Våja våja 1991) ja englanniksi The Waves (kokoelmassa: In the shadow of the midnight sun, 1996) ja häneltä löytyy muutama kaunokirjallinen kertomus saameksi. Hän on ennen kaikkea toimittanut ja kääntänyt kirjoja. Ei suomennoksia.
Ilmaisu "lähihistoria" on suhteellinen eli mitään täsmällistä määritelmää sille ei ole olemassa. Kun yleensä historialla viitataan vuosikymmenten takaisiin asioihin, ehkä lähihistorian voisi luontevimmin liittää korkeintaan vuosien takaisiin tapahtumiin.
Sama koskee ilmaisua "lähitulevaisuus". Tulevaisuuden tapahtumat muuttuvat historiaksi vasta tapahtumisensa jälkeen, mutta itse tarkoittaisin lähitulevaisuudella muutamaa seuraavaa vuotta. Varminta on tietenkin molempien ilmaisujen kohdalla täsmentää, millaista aikatalua itse tarkoittaa. Todennäköisesti puhujan ikä vaikuttaa asiaan siten, että lapselle "lähihistoria" ja "lähitulevaisuus" ovat paljon lähempänä kuin vanhalle.
Heikki Poroila
Käypä lähde tähän tarkoitukseen voisi olla A. V. Forsmanin Tutkimuksia Suomen kansan persoonallisen nimistön alalla. 1 (SKS, 1894). Sen vuonna 1891 ilmestyneen ensimmäisen laitoksen alanimekkeenä oli Pakanuudenaikainen nimistö, ja tämän mukaisesti Forsman teoksessaan paneutuu tutkimaan, "kuinka nimittivät itseään muinaiset esi-isämme ennenkuin he kristinuskon tuomien uutten olojen johdosta vastaanottivat sen nimistön, jota vieläkin käytämme".
Opettaja-lehdessä sanotaan näin:
"Peruskoulujen rehtorit ovat kokonaistyöajassa, joka on toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Vuosilomaa on 38 päivää."
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPag…
Kuntien opetusalan, myös rehtorien, vuosiloma määräytyy Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaan:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2011/Docum…
Tuusulan kirjaston sivulta löytyvät seuraavat ohjeet:
Asiointi tapahtuu itsepalveluna. Suosittelemme varausten tekoa verkkokirjastossa ja varausten nopeaa noutoa. Varaukset noudetaan itsepalveluhyllystä. Lainaus ja palautus tapahtuu automaateilla. Palautukset voi jättää myös palautusluukkuun. Muista kirjastokortti, automaatilla ei voi lainata ajokortilla tai muulla henkilökortilla.
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9394
Runo löytyy englanniksi Aina-yhtyeen Leino-levyn tekstiliitteestä. Käännös on Hanna Kolarin. Levy kuuluu Tikkurilan musiikkivaraston kokoelmiin, josta sen voi tilata maksutta omaan lähikirjastoon.
Kärpänen lyö päättömästi itsensä lampun tulikuumaa lasia vasten, ja ihminen itkee, ei kärpästä, vaan omaa itseänsä Arvid Järnefeltin lyhyessä novellissa Kärpänen ja ihminen. Novelli sisältyy Järnefeltin vuonna 1926 julkaistuun novellikokoelmaan Huligaani ynnä muita kertoelmia.
Tässä tulee lista dekkareista, jotka meidän mielestä, kuuluvat cozy crime -lajiin. Suurin osa näistä löytyy Kirkkonummen kirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa verkkokirjastossa https://www.kirkkonummi.verkkokirjasto.fi/etusivu
Bennett, S.J: Hänen majesteettinsa tutkimuksia -sarja
Breitholtz Monsen, Anna: Salaisuuksien ranta, Lina Lantz -sarjan 1 osa
Cedervall, Marianne: Mullvaldsin murhat -sarja
Christie, Agatha: koko dekkarituotanto
Coles, Richard: Kirkkoherra Clementin tutkimuksia -sarja
De la Motte, Anders: Kesäparatiisin murhat -sarja
Fellowes, Jessica: Mitfordin murhat -sarja
Hall, Tarquin: Vish Puri -sarja
Hjulström, Karin: Pikku murha vain, Taimitarhamurhat osa 1, ilmestyy huhtikuussa 2024
Jungstedt, Mari:...
Kyllä pystyy.
Kirjastot ottavat lahjoituksia kokoelmiinsa, jos
- kyseistä kirjaa on lainakokoelmassa vähän, mutta sitä lainataan usein
- kirjasta on varausjonoa
- kirja on harvinainen mutta yleisesti ottaen kiinnostava.
Jos kirjasto ei tarvitse tarjottua kirjaa lainakokoelmaansa, on useassa kirjastossa kierrätyskärry tai -hylly, johon kirjan voi jättää.
Sekä kierrätyshyllyihin että kirjastoon lahjoitettavaksi tarkoitettuja kirjoja kannattaa tuoda vähän kerrallaan. Kirjastot eivät voi ottaa kerralla suuria määriä lahjoituksia, esimerkiksi ei montaa kassillista tai laatikollista.
Ei voi. Löydät Jyväskylän yliopiston tiedekunnat yliopiston verkkosivuilta osoitteesta https://www.jyu.fi/erillis.
Lääketieteen opiskelu on mahdollista Helsingin, Itä-Suomen (Kuopio), Turun, Oulun ja Tampereen yliopistoissa.
Hei,
Kirjoja ilmestyi näköjään 20 kpl. nro 20 on John Osborne: A subject of scandal and concern.
Numero 16 on epähuomiossa jäänyt välistä siten, että Michener, James A.: Australia (From Return the Paradise) on epähuomiossa merkitty järjestysnumerolla 17 (=16). Oikea 17 on Irwin Shaw: Tip on a dead jockey.
Vastaavia ei-helpotettuja tekstejä sisältäviä englanninkielisiä kirjoja, joissa on marginaalissa sanastoa suomeksi, löytyy ainakin kaksi Maija-Leena Kallelan ja Anna-Liisa Suurpään toimittamaa novellikokoelmaa Women writers (Weilin-Göös, 1985) ja Crime stories (Weilin-Göös,1985).
Näiden lisäksi Oppian-kustantamolta on ilmestynyt äskettäin Lue ja opi -sarjaa usealla eri kielellä. Nämä ovat tosin helpotettua kieltä, jota...
Pushkinin tekstiin perustuva Cesar Cuin ooppera A Feast in Time of Plague (Pir vo vremja tsumi, Пир Во Время Чумы) löytyy cd-äänitteenä pääkaupunkiseudun kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=pir+vo+vremja+t…
Äänitteen mukana olevassa liitteessä on kaikki tekstit venäjäksi (kyrillisin kirjaimin) ja käännöksinä (englanti, saksa, ranska).
Venäjäksi tuo Pushkinin "pieni tragedia" löytyy myös näistä teoksista:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Pir+vo+vremja+puskin&m=1&l=&Da…
Suomeksi tekstiä ei valitettavasti löytynyt.
Peter Sandström sopii hyvin näihin määritelmiin, esim. romaani Laudatur. Samoin sopivat Olli Jalonen ja Leena Parkkinen. Lisäksi, jos Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti ovat vielä lukematta, uskon niiden vetoavan. Anni Kytömäen Kultarinta ja Kivitasku ovat luonnon kauneutta tarkasti kuvaavia, lavean kertovia teoksia (myös useita sukupolvia mukana). Laura Lähteenmäen romaani Korkea aika sopisi myös minusta tunnelmaltaan joukkoon. Jos ulkomaiset kirjat kiinnostavat, suosittelisin Alice Munron novelleja ja John Williamsin romaaneja, erityisesti Stoner.
Kaunokirjallisuuden kuvauksia löytyy palvelusta Kirjasampo.fi.
Läsnä-sana on kuulunut suomen kirjakieleen Agricolan ajoista saakka: hän käyttää sitä vuonna 1544 julkaistussa Rukouskirjassaan. Sana esiintyy myös Uppsalan yliopiston kirjastosta löytyvästä 1500-luvulta polveutuvan suomenkielisen evankeliumikirjan katkelmasta. Läsnäoleva-sana tavataan ensimmäisen kerran Kalajoen pohjalaisen kirkkoherran Ljungo Tuomaanpojan 1600-luvun alussa ilmestyneissä lainsuomennoksissa. Vuoden 1642 Raamatun suomennos käyttää muotoa läsnäolevainen.
Agricola sepitti runsaasti sanoja, mutta suurin osa hänen käyttämistään noin 8 500 sanasta oli sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen häntä. Varsinkin hänen juridisen sanastonsa kehittyneisyyttä on tulkittu siten, että suomenkielistä säädöskieltä on...
Kyllä vain.
Uusin opas on Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset / Aulis Aarnio, Urpo Kangas, Timo Räbinä. vuodelta 2020. Linkki Helmet hakuun
Toinen käytännönläheinen kirja on Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja / Matti Norri. vuodelta 2017. Linkki Helmet hakuun
Hyvä kooste perunkirjoituksesta löytyy myös vero.fi sivustolta. Linkki sivulle
Myös Suomi.fi sivulla on ohjeita perunkirjoituksesta ja testamentista. Linkki sivulle
Voit hakea varauksesi, jos lainaan unohtuneen kirjan eräpäivästä on vähemmän kuin 4 viikkoa. Kun saat toisen muistutuksen lainan erääntymisestä, korttisi "menee lukkoon" lainaamisen osalta. Samoin kortti lukittuu, jos sinulla on 30€ sakkoja.
Ellet pääse noutamaan varaustasi, se kannattaa perua (vaikkapa kirjastoon soittamalla) sillä noutamattomasta varauksesta menee Helmet kirjastossa1€ sakko.
Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla -kirjan tekijöiden esittelyssä WSOY kertoo Miki Liukkosen kirjoittaneen "viisi romaania, kolme runokokoelmaa ja yhden aikuisille tarkoitetun kuvakirjan". Mainittu aikuisten kuvakirja on juuri kyseinen Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla, jonka Liukkonen teki yhdessä sarjakuvataiteilija Ville Rannan kanssa. Kirjan kolmanneksi tekijäksi merkitty Silvia Classic on kuvitteellinen hahmo Liukkosen romaanista Elämä: esipuhe.Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla Liukkosen teosten kysyntä nousi, HS 9.7.2023, s. B 21
Myös muuhun Reijo Mäen tuotantoon kannattaa tutustua, esimerkiksi viiteen tukholmalaisesta ylikonstaapeli Sakari Roivaksesta kertovaan teokseen. Vareksesta on kirjoitettu myös oheiskirjoja, kuten Mäki, Reijo: Jussi Vareksen drinkkiopas (2003) ja Markku Haapio: Vareksen Turku(2009). Suomalaisista dekkarikirjailijoista voisi mainita mm. Seppo Jokisen (päähenkilö komisario Sakari Koskinen), Matti Remeksen (päähenkilö Ruben Waara) ja Keski-Suomesta esimerkiksi Markku Ropposen (päähenkilö yksityisetsivä Otto Kuhala). Kannattaa vilkaista myös laajaa dekkarikirjailijoista kertovaa internet-sivustoa, Tornion kaupunginkirjaston Dekkarinettiä osoitteessa http://www.tornio.fi/Kirjailijat.
Etelä-Suomen Sanomissa on artikkeli aiheesta (2.10.2007), jossa haastateltu sommelier Tuula Nieminen toteaa näin: "Mitä karvaampi oliiviöljy, sen parempi." ja että "kolmen yskäisyn oliiviöljy on parasta laadultaan eli se on niin karvas öljy, että sen jälkeen pitää yskäistä kolmesti. Yhden ja kahden yskäisyn öljyt ovat miedompia."
Suomalaiset suosivat usein kevyempiä ja hedelmäisempiä makuja, vaikka jälkipolte maistamisen jälkeen on hyvä asia.
Oliiviöljyn maku vaihtelee oliiviöljylajikkeen mukaan. Makuun vaikuttaa myös maaperä, auringonvalon määrä ja lämpötilan vaihtelut. Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.ess.fi/teemat/ruoka/2007/10/02/oliivioljyn-pitaa-yskittaa
Maun ehdoilla -blogissa on...
Pirjo Tuominen kirjoittaa 1800- ja 1900-luvun historiaan liittyviä romaaneja, kuten Kenraalitar (Gummerus 1981), joka aloittaa Suuriruhtimaanmaa –sarjan. Raija Orasen Maan aamu –sarja liittyy Suomen itsenäisyyden aikaan. Elisabeth Ahon kirjat, kuten Valkea kuin uni: historiallinen romaani Urajärven kartanosta vuosilta 1830-1851 (Otava, 2002), liittyy myös 1800-luvulle, tosin ei Karjalaan vaan Asikkalan Urajärven kartanoon. Sitä seuraa vuosisadan vaihteen molemmin puolin sijoittuva Lilly: historiallinen romaani 1861-1918: (Otava 2002). Myös Eira Pättikangas ja Panu Rajala kirjottavat 1800- ja 1900-lukujen historiasta, kuten Pättikankaan Punainen silkkinauha (Karisto 2005) ja Rajalan Senaatin ratsumies (Otava 2003), jolle on myös jatkoa....
