Laulun ranskankielinen nimi on "Et si tu n'existais pas". Laululla on myös nimi "Oasis". WorldCat-tietokannan mukaan laulun ovat säveltäneet Salvatore Cutugno ja Pasquale Losito. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Vito Pallavicini. Ranskankielisen sanoituksen ovat tehneet Pierre Delanoë ja Claude Lemesle.
Koska tällä hetkellä ei ole mahdollista päästä fyysisesti kirjastoon ja koska en voi täysin luotettavasti tehdä hakua kirjastojen tietokannoista, yritin löytää nuotin verkosta. Verkosta löytyviin nuotteihin ja sanoituksiin voi sisältyä virheitä ja ne voivat olla verkossa ilman tekijöiden lupaa. Nuotteja, yleensä maksullisia, tästä kappaleesta löytyy verkosta googlaamalla kappaleen nimellä ja esimerkiksi sanoilla "...
Novelleista ja lyhytproosasta voisi löytyä sinulle hyviä kirjoja. Teksti on tiivistä ja kuvailee yleensä tiettyä tapahtumasarjaa. Kiinnostavia novellikokoelmia voisivat olla vaikka Tuomas Kyrön, Petri Tammisen, Rosa Liksomin ja Sinikka Nopolan novellit. Jännityskirjoista novelleja on esim.kirjoissa Joulutarinoita (Leena Lehtolainen, Liza Marklund, Henning Mankell ja muita kertojia) ja Helsinki noir (toimittanut James Thompson) , joihin on koottu useiden kirjailijoiden jännitysnovelleja, Lyhytproosaa kirjoittavat mm. Henriikka Rönkkönen (Bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja ja Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita) ja Annie Proulx (kertomuksia Wyomingista 1-3)
Kannattaa tutustua myös kirjastojen...
Asiaa pohdiskellaan muun muassa näissä sivustoissa. Molemmissa mainitaan tapauksia, joissa laukaus on sytyttänyt takin tuleen tai kuumat hylsyt ovat polttaneet (lievästi) ampujan kättä.
https://crimefictionbook.com/2015/04/28/on-writing-guns-is-the-pocket-s…
https://thefiringline.com/forums/showthread.php?t=516593
Linkitetyissä videoissa taskusta ampumista kokeillaan käytännössä. Niissä myös esitetään huoli siitä, että takki voi syttyä tuleen tai että vaatteen aiheuttama este voi saada aseen räjähtämään. Näissä esimerkeissä uhkakuvat eivät toteutuneet. Ampujat eivät myös näytä polttaneen käsiään. Jälkimmäisessä videossa ampuja korostaa, että tämä edellyttää oikeaa otetta, joka pitää käden kaukana piipusta ja rullasta.
https...
Tällaisia listoja sellaisenaan ei löytynyt, mutta seuraavista teoksista on varmasti apua:
- Nyman, Jake: Onnenpäivät 2 --Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat singlet ja albumit vuosina 1966-1969. Tammi 1995
- Popp, Outi: Poppologia--Suomi-popin lyhyt oppimäärä. WSOY, Helsinki, 2002
- Hit singles--Top 20 charts from 1954 to the present day. Carlton Books 2001
- Davies, Chris: British and American hit singles--51 years of transatlantic hits 1946-1997. Batsford 1988.
- McAleer, Dave: Encyclopedia of hits--the 1960s. Blandford, [S.l.], 1996
- Coryton, Demitri: Hits of the '60s--The Million Sellers. Batsford 1990.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Joe Watersin teos Cause marketing for dummies vuodelta 2011. Siinä on kerrottu näiden yleishyödyllisten yhteisöjen markkinoinnista. Peter Druckerin teos Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden johtaminen vuodelta 2008 on yleisempi kirja aiheesta. Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=6B84939855FC88…
Yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy paljon enemmän tutkimuksia aiheesta, esimerkiksi teos The non nonprofit : for-profit thinking for nonprofit success / Steve Rothschild ; foreword by Bill George.
Rothschild, Steve. San Francisco : Jossey-Bass, cop. 2012.
Tekstiaineisto
Linda...
Iosifidh vaikuttaisi olevan kreikankielinen nimi, kuitenkin melko harvinainen sellainen. Samantyyppisistä nimistä yleisempiä nimiä ovat esimerkiksi Iosifides ja Iosifidis.
En löytänyt tähän mitään lähdettä, mutta käsittääkseni jossakin vaiheessa on ollut tapana liittää suruadressin väliin rahamuistaminen, joka on tarkoitettu hautajaiskulujen kattamiseen. Sillä tavoin on haluttu osanoton lisäksi antaa taloudellista tukea tilanteessa, jossa surun keskellä on paljon hoidettavia asioita ja taloudellisia menoja. Tapa on pitkälti jäänyt unholaan ja rahamuistamiset osoitetaan nykyään erilliselle muistotilille, jos sellainen on avattu.
Erno Lindahl levytti uuden tulkinnan Ei paljon puutu onnestain -kappaleesta vuonna 1982 julkaistulle sooloalbumilleen Erno. Se julkaistiin myös levyltä julkaistun Mikset voi mua uskoa -singlen B-puolena. "Reggae-rytmi istuu hyvin vanhaan 'Ei puutu paljon...'-kappaleeseen", vakuutti Juhani Aalto Folk & country -lehteen 3/1982 kirjoittamassaan levyarvostelussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…;
Tutkimusta Suomen varakkaimpien hyväntekeväisyyteen suhtautumisesta ei liene tehty. Suomessa ylipäätään ei ole juuri ollut tapana puhua henkilökohtaisesti palkoista tai varallisuudestaan. Toki joidenkin ihmisten kohdalla varallisuus käy elintavoista helpostikin ilmi. Raha-asioita pidetään täällä edelleen hyvin yksityisasioina.
Tämä ei tietenkään kerro mitään varakkaiden todellisesta mahdollisesta hyväntekeväisyydestä. Jotain osviittaa saattaa kuitenkin antaa Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan teos Huipputuloiset: Suomen rikkain promille. Kirjassa haastatellut esiintyvät nimettöminä, mutta tästä huolimatta he eivät puhu mitään hyväntekeväisyydestä. Tästä voinee melko helposti päätellä, ettei hyväntekeväisyys juuri koske heidän rahan...
Seura-lehti ilmestyi vuosina 1974-1979 nimellä Suur-Seura.
Varmin paikka löytää ko. lehti ja artikkeli pääkaupunkiseudulla voisi olla Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita, ja jonka kokoelma sisältää kattavasti suomalaiset julkaisut. Mahdollisesti myös Seura-lehteä julkaisevalla Otavamedialla voisi olla vanhoja Seura-lehtiä omissa arkistoissaan.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjaston varastossa näyttäisi olevan harmittavasti vain tuota vanhempia ja uudempia Seura-lehtiä, mutta ei ilmeisesti ko. vuosien lehtiä.
Yleinen tapa vertailla eri maiden elintasoa on jakaa kunkin maan bruttokansantuote (bkt) sen väkiluvulla. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaisemassa vertailussa vuodelta 2019 Suomi on sijalla 15. Sitä paremmin sijoittuvat järjestyksessä Luxemburg, Sveitsi, Irlanti, Macao, Norja, Qatar, Yhdysvallat, Islanti, Singapore, Tanska, Alankomaat, Australia, Ruotsi ja Itävalta. (https://www.imf.org/external/datamapper/NGDPDPC@WEO/ITA/KOR/SGP)
Muitakin tapoja vertailla eri maiden elintasoja on. The Social Progress Imperative -järjestö on kehittänyt oman indeksinsä, joka huomio talouskehityksen sijaan erilaisia kansalaisten perustarpeisiin, hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyviä tekijöitä. Perustarpeissa mitataan esim. ravinnon ja puhtaan...
Uuno Turhapuro -elokuvat ovat Spede Pasasen ja Ere Kokkosen käsikirjoittamia.
Elokuvat ja niiden käsikirjoittajat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Turhapuro
Kyllähän kuvaaja aina tarvitaan. Oheisessa Ylen artikkelissa (2019) kerrotaan, miten sarjaa tehdään ja millaisia ammattilaisia tv-sarjan takana on.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/22/nain-syntyy-suomen-kaunein-tv-…
Ikävä kyllä emme löytäneet Tolosen keikoista ennakkomainintaa mistään. keikkoja ei ehkä ole vielä sovittu.Voit kuitenkin seurata alla olevaa sivustoa. Toivottavasti sinne pian ilmestyy jo keikkatiedot.
http://meteli.mobi/artisti/15
Hei!
Tämänkaltaiseen kysymykseen on jo vastattu aiemmin, joten tässä kopio:
Lausuttavaan vaikuttaa moni asia (väittelijän ikä, sukupuoli, aihe, lausujan aiempi repertuaari, paikka, yleisö...), mutta toivoit ehdotuksia hyvin yleisellä tasolla.
Ehdotuksieni taustalla on ajatus juhlavasta tilanteesta, jossa pieni patetia ei ole pahitteeksi. Toisaalta karonkkaan sopii huumori ja patetian myötä ehkä sitäkin saadaan. Ajattelin myös ihan subjektiivisesti: jos minä väittelisin niin olisi hauskaa jos joku lausuisi jonkun näistä runoista karonkassani.
Tässä siis muutama ehdotus:
Jevgeni Jevtusenko: Nainen ja meri (jos väittelijä nainen)
Uuno Kailas: Pyramidilaulu
Katri Vala: Toukokuun ensimmäinen
Eino Leino: Kevätmyrsky (Leinolta löytyy varmasti...
Henriika, Henriikka ja Henrika ovat Henrikin sisarnimiä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Haimrich, jonka merkitys ehkä on: heim 'koti, talo' + rich 'mahtava'.
Katso esim. nimikirjat:
Vilkuna: Etunimet (2005)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Hei
Lyhyt vastaus on: Nauru on stressin, jännityksen ja helpotuksen refleksi, josta on kehittynyt myös sosiaalinen työkalu. Nauru alkaa Ventromedial prefrontal cortexissa ja limbisessä systeemistä ainakin hippocampus ja amygdala ovat mukana sen tuotannossa.
Suomeksi naurun biologiasta ei löydy kirjoja tai tutkimuksia. Englanniksi löytyy melko paljon. Tässä muutamia kirjoja.
Stearns, Frederic Rudolph (1972). Laughing: Physiology, Pathology, Psychology, Pathopsychology and Development. Springfield, Ill., Thomas. pp. 59–65. ISBN 978-0398024208.
Kawakami, Kiyobumi; Takai-Kawakami, Kiyoko; Tomonaga, Masaki; Suzuki, Juri; Kusaka, Tomiyo; Okai, Takashi (2006). "Origins of smile and laughter: A preliminary study" (PDF...
Tartuffe ja Macbeth on kirjoitettu 1600-luvulla, joten kirjallisuusarvosteluja itse teoksista ei löydy. Sensijaan arvosteluja erilaisista näytelmäversioista löytyy ALEKSI -artikkelitietokannan (käytettävissä useimmissa kirjastoissa kautta Suomen) avulla. Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä (1998 : 51-52) on teatteriarvostelu Arto af Hällströmin Tartuffesta. Macbethin tulkintoja on arvioitu mm. Suomen Kuvalehdessä 1997:7 ja Teatteri - lehdessä 1997:2.
Kysymyksesi perusteella en tiedä kuinka paljon ja minkätasoista aineistoa tarvitset. Kyseisiä kirjailijoita ja heidän tuotantoaan on tutkittu ja tulkittu runsaasti. Perustietoja suomen kielellä Molièrestä ja Tartuffesta löydät seuraavista: Shuck: Yleisen kirjallisuuden historia (osa 5) tai...
Tässä joitakin tyttökirjaklassikoita vuosien 1919-1920 tienoilta ilmestymisvuosineen:
Louisa M. Alcott: Pikku naisia 1916, Kahdeksan serkusta 1917, Kun ruusu puhkeaa 1919
Frances Hodgson Burnett: Salainen puutarha 1920
Mary Marck: Eevan luokka 1917, Vähän enemmän Eevasta 1918
L.M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet 1920
Anni Swan: Tottisalmen perillinen 1914, Iiris rukka 1916, Kaarinan kesäloma 1918, Ollin oppivuodet 1919
Lahjansaajan iästä riippuen kysymykseen voisi tulla myös esim. Topeliuksen Lukemisia lapsille -kirjasarja, joka tosin oli ilmestynyt alun perin jo kaukana 1800-luvun puolella, mutta josta otettiin jatkuvasti uusia painoksia - ensimmäisestä osasta mm. vuonna 1919. Myös Välskärin kertomuksia luettiin, ja niistäkin saatiin uusi...
