Kysymykseen vastaamista vaikeuttaa kyseisen konsertin tunnistaminen. Konserttilistojen vertailun perusteella näyttää siltä, että tuon ajanjakson ainoa ulkoilmakonsertti, jossa esiintyivät sekä Joe Cocker että Sinéad O'Connor, olisi Pinkpop Festival Alankomaiden Landgraafissa 23. toukokuuta 1988. En löytänyt kuitenkaan mitään mainintaa mahdollisesta monen esiintyjän yhteislaulusta. Cocker oli ilmeisesti pääesiintyjä, joten luultavasti laulu olisi hänen esiintymisensä lopussa. Festivaalin settilista on kuitenkin puutteellinen hänen kohdallaan. Hänen muiden konserttiensa tuolloisista listoistaan tai muiden esiintyjien listoilta voi yrittää etsiä mysteerilaulua.
Tuona aikana molemmat artistit esiintyivät erikseen myös joissakin...
Ohessa joitakin alueiden ja maiden historiaa koskevia kirjoja, jotka löytyvät Vaski-kirjastoista:Itä-Eurooppa: Korpela Jukka: Itä-Euroopan historia keskiajalta 1700-luvulle https://vaski.finna.fi/Record/vaski.345813?sid=5142159869&sid=5142159869Baltia: Alenius Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia https://vaski.finna.fi/Record/vaski.367303?sid=5142162554Valko-Venäjä: Stenström Toni: Valko-Venäjä: vaiettu historia https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4278509?sid=5142185216Turkki: Alaranta Toni: Turkin historia : Atatürkista Erdoğaniin https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3918030?sid=5142169196Israel: Juusola Hannu: Israelin historia https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4369711?sid=5142181436Kaukasia: Lauren Anna-Lena: Vuorilla ei...
Jos ajoneuvo on yhä rekisterissä ja sinulla on tiedossasi rekisterinumero, tietojen pitäisi löytyä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoneuvoliikennerekisteristä. Tiedot ovat maksullisia.
Rekisterin yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta
http://www.trafi.fi/palvelut/rekisteritietopalvelut/ajoneuvotiedot
Pelkästään omien henkilötietojesi perusteella tietoja tuskin löytyy. Jos sinulla oli autolle vakuutus tuolloin, voit tiedustella kyseisestä vakuutusyhtiöstä, onko noin vanhoja tietoja säilytetty.
Punahilkasta on tehty paljon erilaisia mukaelmia. Näistä lähimmäs kysymyksessä kuvailtua mennee Tomi Ungererin kirjasta Petronella ja muita satuja (Weilin+Göös, 1975) löytyvä versio. Siinä Punahilkka lähtee viemään viikoittaista ruoka-avustusta läpikotaisin pahalle isoäidilleen. Matkallaan tyttö kohtaa ystävällisen suden, joka tahtoo viedä hänet palatsiinsa. He lähtevät, menevät naimisiin, saavat paljon lapsia ja elävät onnellisina ikänsä kaiken. Sen sijaan ilman ruokaa jäänyt isoäiti kutistui, kunnes oli enää vaaksan mittainen. Viimeksi hänet nähtiin tyhjentämässä muuatta ruokakomeroa erään sopulin seurassa. Sadun lopussa on kuva isoäidistä reikäjuuston ääressä enemmän rottaa tai hiirtä kuin sopulia muistuttavan jyrsijän kanssa.
Nykyään käytössä oleva alueluokitusjärjestelmä on viisitasoinen hierarkkinen NUTS-aluejako, jota käytetään Euroopan unionin jäsenvaltioissa. NUTS (Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Suomen NUTS-aluejaossa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1 -aluetason ja suuralueet NUTS 2 -tason. Maakunnat muodostavat NUTS 3 - tason. Seutukunnat muodostavat LAU 1- (NUTS 4) ja kunnat LAU 2 -tason (NUTS 5). LAU (Local Administrative Unit).
Lisäietoa NUTS-aluejaosta löytyy tilastokeskuksen kotisivuilta: http://www.stat.fi/meta/kas/nuts_aluejako.html
Tiedot eri NUTS-tasoihin kuuluvista alueista löytyvät niin ikään tilastokeskuksen kotisivuilta: http://www.stat.fi/meta/luokitukset/index_alue.html
Valitettavasti...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Annola, Johanna: Säädyttömät : perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta : potilas numero 43 Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia : kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle; Suomalainen historia : kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle Koivisto, Silja: Sataman kapakan Hilda Lappalainen, Mirkka: Smittenin murha : katoamistapaus 1600-luvulta Skyttä, Jaana: Huvituksen kartanon tytöt Stammeier, Jenni: Tyttö maissipellossa : Anna Jokisen mysteerikuolema Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa : seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa
Kansallisen, eli suomalaisen translitteroinnin sääntöjen mukaan nimi tulee kirjoittaa Šostakovitš. Ensimmäinen ja viimeinen s-kirjain ovat hatullisia. Jos pakottavat painotekniset tms. seikat vaativat, hattu-s voidaan korvata sh:lla. Jos siis hattu-s ei onnistu, voidaan kirjoittaa Shostakovitsh.
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista kokoelmista:
Bocelli, Andrea: Anthology, 2000.
Movie hits, Level five : Late intermediate, 2004.
Quest for Camelot : easy piano ; arranged by Dan Coates, 1998.
Movie hits for the teen player : Easy piano arrangements / by Dan Coates, 2003.
Pysyvät hampaat ja leukaluut tuottavat geneettiset ohjeet eivät aina kohtaa toisiaan sataprosenttisesti. Hampaat voivat kasvaa vinoon eri syistä, mutta useimmiten syynä on tilanahtaus (joskus taas tilaa on niin paljon, että hampaiden väliin jää leveä kolo). Hampaiden koko ja mahtuminen on perinnöllinen ominaisuus, johon ei suuremmin voi vaikuttaa normaalin ravinnonsaannin olosuhteissa.
Joissain tapauksissa lapsi on voinut myös itse vaikuttaa hampaiden asentoon esimerkiksi poikkeuksellisen pitkään kestäneellä peukalon imemisellä.
Oikomishoidon tarve johtuu sekä esteettisistä syistä että hampaiden epätasaisen kasvun aiheuttamista purantahäiriöistä, joista pyritään aina pääsemään eroon. Oikomishoitoja tehdään vain pysyville hampaille....
Juhani Kakkurin Tulivuoret : matkoja vulkaanien maailmaan yksilöi Seruan purkauksen Bandamerellä vuonna 1693 ja samana vuonna Islannissa sattuneen Heklan purkauksen erityisen kohtalokkaiksi maamme kannalta. Niitä seuranneet vuodet 1694 ja 1695 olivat epätavallisen kylmiä, ja katovuodet tappoivat neljäsosan maamme silloisesta väestöstä.
Vulkaaninen toiminta ei kuitenkaan yksin aiheuttanut 1600-luvun lopun nälkävuosia. Pohjois-Euroopassa vallitsi lähes koko vuosisadan ajan maanviljelykselle sangen epäedullinen kylmän ilmaston kausi halloineen ja toistuvine katovuosineen. Suomessa koettiin 1680-luvulla useita ankaria katoja, "jotka uhkasivat hävittää koko kansakunnan". Syksyllä 1690 saatiin hyvä sato, mutta se jäikin vuosikymmenen...
Tarkoittanet laulua "Kauas pois kuljin" tai joskus lyhyemmin "Kauas pois", jonka kertosäkeessä lauletaan: "Golgatan työ on täydellinen"? Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Eila Sillanpää (entiseltä nimeltään Eila Tynjälä). Laulu alkaa: "Kauas pois kuljin luotasi, Jeesus". Tämä laulu sisältyy Aimo Huttusen toimittamaan nuottiin "Aktiolauluja : herätyskokouksiin, nuorisokokouksiin, leireille" (ISBN 951-622-266-8, Päivä, 1976). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. "Aktiolauluja" on ilmestynyt myös osina. "Kauas pois kuljin" sisältyy osaan 3.
Saint-John Perse oli ranskalaisen Alexis Leger'n kirjailijanimi. Kirjailija ei kertonut tarkkaan, mistä keksi nimen, mutta on arveltu, että yhdistämällä keksityn sukunimensä ja oikean etunimensä hän viittasi Aleksanteri Suureen, joka valloitti muun muassa Persian valtakunnan. Ranskan kielessä Perse tarkoittaa Persiaa tai persialaista.
Perse on myös harvinainen sukunimi englanninkielisessä maailmassa. Silloin se on muunnelma etunimestä Pierce tai Piers.
Lähteet:
https://fr.wikipedia.org/wiki/Saint-John_Perse#Pseudonyme_et_noms
https://en.wiktionary.org/wiki/Perse
Tällä hetkellä uusin suomennos Nilla Kjellsdotterin kirjoista on Jo joutuvi yö (2024), joka on kolmiosaisen Murhia Pohjanmaalla -sarjan viimeinen osa.(Kirja verkkokirjastossa: Jo joutuvi yö | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio)Uudemmista suomennoksista ei ole tällä hetkellä tietoa kustantajankaan sivuilla eli vielä ei ole tiedossa, julkaistaanko vuonna 2025 uusia suomennoksia. Kjellsdotterin kirjojen suomennoksista vastaa Gummerus-kustannus. (Haku: 3 tulosta hakuehdolla "kjellsdotter" – Gummerus) Alkukieliset eli ruotsinkieliset teokset kustantaa ruotsalainen Norstedts-kustantamo. Heidän sivuillaan näkyy, että tammikuussa Kjellsdotterilta ilmestyy uusi kirja nimeltään Inte ditt barn (Inte ditt barn | Nilla Kjellsdotter | Inbunden)....
"Kesähessu" (= kesätyöntekijä, kesäapulainen, lomittaja) lienee muunnelma sanasta "kesäheikki" (= kesätöissä käyvä koulupoika). Muuta tietoa en termistä löytänyt.
Sanan "kesähessu" tarkemmasta alkuperästä voi tiedustella Kotimaisten kielten keskukselta.
Heiltä voi kysyä sanojen alkuperästä tämän lomakkeen kautta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähteet: Jari Tammi, Suuri nimittelysanakirja, ISBN 978-952-9589-46-3, 2014.
Tässä palvelussa emme valitettavasti pysty tunnistamaan taiteilijoiden signeerauksia.
Se vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Voit ottaa yhteyttä Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com/myy-helanderilla.
Myös muut taiteen myyjät tarjoavat arviointiapua esim. Jari Lappi
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Siellä jossakin on Laila Hietamiehen Lappeenranta-sarjan kuudes kirja. Sille on sarjassa jatkoa enää yhden kirjan verran: Lappeenranta-sarjan päättää Kallis kotimaa.
Lappeenranta-sarja:
1. Lehmusten kaupunki
2. Unohduksen lumet
3. Kukkivat kummut
4. Syksyksi kotiin
5. Koivu ja tähti
6. Siellä jossakin
7. Kallis kotimaa
Tampereen Kisaveikoista ei ole ainakaan vielä historiikkia kirjoitettu ja seuraa koskeva tieto näyttää harmillisesti koostuvan etupäässä hajallaan olevista murusista. TKV:n perustamisvuoden onnistuin jäljittämään, mutta toiminnan päättymisen ajankohta jäi valitettavasti hämärän peittoon. Vuonna 1968 julkaistun SVUL:n Hämeen piirin 60-vuotishistoriikin seuraluettelossa Tampereen Kisaveikot on kuitenkin yhä mukana. Jäsenmääräksi mainitaan 720.
Tampereen Kisaveikot perustettiin maaliskuussa 1929: "Jo jonkun aikaa käytyjen neuvottelujen johdosta kokoontui kahvila Mokkalaan eilen illalla joukko asianharrastajia keskustelemaan ja lopullisesti päättämään suunnitelmasta saada Tampereelle uusi urheiluseura virkistämään täkäläisiä...
Oulun Numismaattinen Kerho r.y.:n varsin mallikkailta www-sivuilta löytyy tieto, että käyttämättömän vuoden 1963 Å-sarjanumeroisen markan setelin arvo olisi noin 1 - 1,50 euroa.
Tieto löytyi mainitun sivuston Usein kysytyt kysymykset (FAQ) -sivulta.
http://www.oulunnumismaatikot.fi/faq2.htm#arvomarkka
Pjotr Tšaikovski on säveltänyt romanssin "Blagoslavljaju vas lesa" (opus 47 Nro 5). Sen suomenkielinen nimi on "Pyhiinvaeltajan laulu". Sen on sanoittanut venäläinen kirjailija Aleksei Konstantinovitš Tolstoi (1817-1875). Hän on Leo Tolstoin kaukainen sukulainen. On myös olemassa suomalainen hengellinen laulu "Pyhiinvaeltajan laulu", sen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Simojoki. Tämän laulun alkusanat ovat: "Eilinen jääköön taa, huominen tulla saa."
