Nanna Susi on viime aikoina itse listannut Facebook-sivulleen säännöllisesti hänestä kirjoitettuja artikkeleita ja haastatteluja: https://fi-fi.facebook.com/nanna.susi/. Sivua pääsee selaamaan ilman omaa Facebook-tiliäkin. Voit kysellä siellä mainittuja lehtiä omasta kirjastostasi. Viimeisimpiä ovat ainakin olleet Koti ja keittiö -lehden numero 1/22, Eeva -lehden lokakuun numero 2021 ja Voi hyvin -lehden numero 8/21. Tämän lisäksi netistä löytyy Nanna Suden nimellä hakemalla joitakin hänen eri lehdissä julkaistuja haastattelujaan kokonaisuudessaan. Tässä ainakin Oma aika -lehden haastattelu huhtikuulta 2021: https://omaaikalehti.fi/nanna-susi-olen-opetellut-ymmartamaan-suomalais…, Kirkko ja kaupunki -lehden...
Tears in Heaven kuvaa Claptonin oman kertoman mukaan juuri tätä traagista kokemusta, Circus Left Town puolestaan onnettomuutta edeltäneen päivän tapahtumia. Sen sijaan Lonely Stranger -kappaleen yhdeydestä tapahtumaan ei löydy viitteitä.
Huge tuli Stadin slangiin ruotsin kielen sanasta hundra. Sillä viitattiin siis lukuun sata, erityisesti sataan markkaan.Suomen etymologinen sanakirja:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ddd01a6b1a5decc34645…
Kansallisbibliografia tuntee kolme Kirjahiiden kustantamaa kirjaa: vuonna 1959 ilmestyi Martin Marraksen historiallinen seikkailuromaani Turma kulkee, 1960 Toivo Innasen runokokoelma Kahteen mieheen ja Marraksen Turma-sarjan toinen kirja Turma taistelee.Martin Marraksen isojen poikien ajanvieteromaanien päähenkilö oli Jyrki Yrjänänpoika Hirvi, lempinimeltään Turma, eräänlainen pohjoisten metsien keskiaikainen Tarzan-hahmo. Toivo Innanen oli runoileva maanviljelijä Savonlinnasta.Kirjahiidestä ei varsinaisesti tietoja löytynyt. Helsingin sanomien Turma kulkee -arvostelussaan (16.1.1960) Timo Tiusanen arvelee, että uusi kustantaja saattaisi olla salanimellä kirjaileva tekijä itse. Yrityshakemisto Sinisen kirjan vuoden 1962 laitoksesta selviää...
Kyseessä voisi olla Usko Laukkasen kirja Keiju ja peikot vuodelta 1977. Onnet-tietokannasta löytyy siitä seuraava kuvaus: "Metsänkeiju Orvokki ja metsänpeikot Puntti ja Sintti valmistautuvat talven viettoon. Peikot auttavat siipensä loukannutta keijua selviytymään talvesta." Kirjan eri painoksia on saatavilla kirjastoissa.Puntti ja Sintti palaavat oppimaan aakkoset Laukkasen kirjassa Metsänpeikot opintiellä, mutta tämä kirja julkaistiin vasta vuonna 1986. Myös sitä löytyy kirjastoista.
Etsimänne kirja on todennäköisesti vuonna 1948 ilmestynyt Mies ja minä, jonka on julkaissut Tammi. Kirjan on piirtänyt Engholm ja kertonut Hast. Suomentaja on Jari Louhija.
Kirja on eläintarhassa asuvan elefantin kertoma tarina hänen ja hänen hoitajansa "Miehen" karkureissusta. Elefantti kaipaa isompia kylpyammeita ja mies puolestaan puolukkapuuroa, jota ei saa kotonaan tarpeekseen.
Valitettavasti kirjaa ei löydy Kymenlaakson kirjastoista, mutta sen saa kyllä kaukolainattua Kuopion Varastokirjastosta kirjastomme kautta.
Säkert den bästa boken om Brändös historia är Laura Kolbes bok Brändö - drömmen om en bättre framtid. Den har kommit ut år 1990. För tillfället finns den på hyllan i Helsingfors huvudbibliotek (Böle) och i Richardsgatans bibliotek.
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta ”angul”, kärki, piikki. Suomessa nimi sai kantajia erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Meillä sen leviämiseen on saattanut vaikuttaa samantapaisuus eräisiin muihin nimiin (esim. Henna). Lisäksi sitä voidaan pitää Ennatan (Ennatha oli Palestiinan Kesareassa 200-luvulla elänyt marttyyrineitsyt) lyhentymänä. Virossa taas on viitattu viron sanaan ”enn”, hellä, lempeä.
Lähteenä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Evilla saattaisi olla muodostunut Eveliina-nimestä. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, Otava, 2005, kerrotaan Eveliinasta näin: Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen...
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Pesiö on kylä Suomussalmella Kainuussa, Ison ja Pienen Pesiönjärven ympärillä. Tuon kylän ensimmäisiä taloja on vuoden 1620 tienoilla perustettu Pesiö. Kirjassa kerrotaan talon perustajan olleen nimeltään alun perin Påhl Pesoinen, seuraavina vuosina sukunimi onkin manttaalikirjoissa muuttunut muotoon Pesiä. Nimi on kirjan mukaan yksi lisä nimipesyeeseen, johon kuuluvat myös Pesonen, Pesu, Pessa ja Pessi (< ven. Peša < Petr, Pjotr).
Kotuksen nimineuvonnasta voi kysyä lisätietoja
Paikannimien historiasta voi lukea yleistietoa Kotuksen verkkonäyttelystä.
Jos kysyjä tarkoittaa Thorbjørn Egnerin säveltämää ja Aira Meriluodon suomentamaa laulua Røvervise (suomeksi Rosvolaulu), joka alkaa sanoilla "Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään" ("Kolme iloista rosvoa" on Egnerin kirjan alaotsikko), vaihtoehtoja on runsaasti. Tässä valikoimaa tuoreimmasta päästä:
Pianohitit (2017), Lasten oma toivelaulukirja (2015), Lasten laulusuosikit (2012), Suomen lasten laulukirja (2012), Kultaiset koululaulut 1970-luvulta nykypäivään (2009), Suuri toivelaulukirja 10 jne. Ainakin viimeksi mainittu löytyy useimmista Suomen kirjastoista ja siinä on melodian lisäksi varmasti myös pianosäestys, joten sitä voi suositella.
Heikki Poroila
Voisiko olla kyseessä: Niukkanen, Laila, Tallukka ja Pallukka kiipesivät korkealle vuorelle (Himpelchen und Pimpelchen stiegen auf einen hohen Berg) [Kirjalito] [1981], https://www.finna.fi/Record/fikka.3306374. Tätä näyttää löytyvän vain muutama kappale kirjastoista, pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastosta ja vain lukusaliin lainattavana.
Eila Pennasen kuvaaman Jorma Langfeltin ja Aino Pätösen suhteen taustalla on Aarne Orjatsalon ja Ain'Elisabet Pennasen jossain vaiheessa syksyä 1905 alkanut seurustelu, jonka seurauksena lokakuun 8. päivä 1906 syntyi Jarno Pennanen. Lapsen syntymää seurasi skandaali, joka johti seuraavana vuonna oikeudenkäyntiin. Vielä samana vuonna ilmestyi Ain'Elisabet Pennasen fantasiaa ja todellisuutta yhdistävä romaani Voimaihmisiä, jonka loppupuolen kuvaus kapellimestari Braunista ja kirjan päähenkilön Hellevin tunteista tätä kohtaan perustuu Orjatsalon ja Pennasen suhteeseen. Orjatsalo vastasi tähän seuraavana vuonna seikkaperäisellä ja realistisesti etenevällä romaanillaan Viettelijä, joka periaatteessa kertoo saman tarinan kuin Voimaihmisten...
Jari Sirniön kirjoittama ja ohjaama Arvaa mitä tehdään -sarja on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteillä. Sarjassa on 40 noin kahdeksanminuuttista osaa ja sitä esitettiin vuosina 1997 ja 2001 Pikku Kakkosessa.
Alla olevasta luettelosta näet Radio- ja televisioarkiston katselupisteiden yhteystiedot.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on todettu, että lämpimään veteen irtoaa haitallista bisfenoli A -kemikaalia (BPA) kemikaalia epoksipinnoitetuista putkista, Tutkimus: Epoksipinnoitetusta vesiputkistosta liukeni haitallista kemikaalia lämpimään käyttöveteen – kylmässä vedessä kemikaalia ei havaittu - THLTheseus-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä, joissa on käsitelty putkien materiaaleja ja pinnoitteita. Siellä kannattaa tehdä hakuja esimerkiksi hakusanalla bisfenoli A, pinnoitetut putket tai vesijohtomateriaalit, Haku - Theseus ja vesijohtomateriaalit AND juomavesi, Haku - TheseusVesijohtomateriaalien vauriot ja käyttöikä kertoo putkien materiaaleista, kansi.FH9PEX-putkista liukeneva tert-...
1. Arina Tanemuran omat internet -sivut olivat valitettavasti Japaniksi. Internetissä on kuitenkin useita muita lähteitä, jotka ovat listanneet hänen teoksiaan. Tässä niistä muutama:
https://arina.fandom.com/wiki/Arina_Tanemura
https://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/people.php?id=973
Häneltä on suomennettu seuraavat teokset:
Time Stranger Kyoko (alkuperäinen nimi Taimu Sutorenjā Kyōko), 3 osaa
Kamikaze Kaitou Jeanne (alkuperäinen nimi Kamikaze kaitō Jeanne) 7 osaa
Full moon wo Sagashite (alkuperäinen nimi Furu Mūn o Sagashite) 7 osaa
The gentlemen's alliance cross (alkuperäinen nimi Shinshi Dōmei Kurosu), 11 osaa
Prinsessa Sakura (alkuperäinen nimi Sakura-hime Kaden), 12 osaa
Lähteenä https://www....
Kappaleen nimi on "Kaipaan rannoille Laatokan". Sen on säveltänyt Aili Runne.
Nuotinnos löytyy seuraavista teoksista:
Lauluja Laatokan laitamilta ja Vuoksen varsilta (Urho Sipponen, 1968)
Runne, Aili: Laulut : valikoima (Aili Runne, 19--)
Voisiko kirja olla nuortenromaani? Silloin ehkä Kaarlo Nuorvala: Laulajatyttö lapin lumoissa. Tyttö ei kyllä taida olla opettaja. Linkki Kirjasampoon.Mieleen tulivat myös Hilja Haahti ja Hilja Valtonen. Haahdin romaaneista en löytänyt ehdokasta. Linkki Kirjasampoon.Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiili kertoon vastavalmistuneen opettajan muutosta Pohjanmaalle. Linkki kirjasampoon.Kenties joku lukija voi kommentilla auttaa?
Mäkihypyn sopivuutta tytöille ja naisille on vuosien varrella pohtinut tai tunnustanut pohtineensa useampikin lajivalmentaja ja asiantuntija. Arvovaltaisin näistä lienee Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1998–2021 toiminut Gian-Franco Kasper. Vuonna 2005 hän ilmoitti, että mäkihyppy ei ole naisille soveliasta ”lääketieteellisistä syistä”. Sveitsiläinen perusteli näkemystään lajin vaarallisuudella. – Naiset hyppäsivät mäkeä ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 Continental Cupissa.
Suomessa vastaavia näkemyksiä toi esille esimerkiksi "valmentajalegendaksi" mainittu Matti Pulli, joka jo vuonna 1995 totesi pitävänsä lajia "naisille ehkä hieman liian kovana ja vaativana". Pulli toi näkemyksensä uudestaan esiin...
