Herbert Lomas on kääntänyt englanniksi Pentti Saarikosken runon, joka alkaa rivillä Minä rakastan sinua kuin vierasta maata (kokoelmasta Mitä tapahtuu todella?, 1962).
Englanninnos on luettavissa teoksista Territorial song : contemporary writing from Finland (sel. & transl. by Herbert Lomas, 1981, s. 56) ja Contemporary Finnish Poetry (edited & translated by Herbert Lomas, 1991, s. 182).
https://finna.fi/
Tina Lifländerin romaani Hyvä yö kertoo hoitokodissa vuorotyötä tekevästä Nannasta, joka kärsii unettomuudesta. Lääkäreistä ja lääkkeistä ei tunnu olevan apua. Hoitokodin asukas Tyyne valvoo myös, muistellen sota-aikaa, puolisoaan ja lapsiaan. Teos kuvaa unettomuutta, väsymystä ja hoitokodin raadollista arkea.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4167264
Unettomuus on erityisesti jännityskirjallisuudessa ja kauhukirjallisuudessa paljon käytetty teema. Unettomuus koetaan usein pelottavana asiana ja se toimii erittäin hyvin jännitteen luojana näissä genreissä. Marko Hautalan Pimeän arkkitehti on esimerkki tuoreesta kotimaisesta kauhukirjasta, jossa unettomuus kiristää tunnelmaa.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4051860
Jyrki...
Ariel on hepreaa ja merkitsee käännettynä "Jumalan leijonaa". Alun perin se on sukupuolineutraali nimi, vaikka etenkin englanninkielisessä maailmassa se mielletään nykyään useammin feminiiniseksi.
Ks. esim. Behind the name: https://www.behindthename.com/name/ariel
Metsänomistajalla on yleensä metsästyssopimus paikallisen metsästysseuran kanssa. Tällöin metsänomistaja vuokraa metsäänsä metsästysseuralle metsästyskäyttöön. Vuokraa ei yleensä makseta rahana, vaan esim. kutsuna vuosittaisiin hirvipeijaisiin. Metsänomistajan ei ole pakko solmia sopimusta metsästysseuran kanssa, mutta moni tekee näin. Sopimukset voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Sopimuksen voi myös irtisanoa. Perityn metsän mukana voi tulla myös voimassa oleva metsästyssopimus.
Lähteet:
https://www.minilex.fi/a/mets%C3%A4stys-ilman-maanomistajan-lupaa
https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/04/Metsastysvuokrasopimus_201…
https://1560097.169.directo.fi/@Bin/eb041cf66669e9f6bb0050fd8cd0a690/16…
...
Kyseessä on kirja nimeltään ja sitä on saatavilla.
Halonen, Merja. Hiusalan ergonomiaa. Jyväskylä : Eduxes, 2002. (Kopijyvä). Painos 3. p. 2007
Tarkista kirjan saatavuus pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Valitettavasti en löytänyt muita suoraan työhösi liittyvää kirjallisuutta. Mutta toki voit hakea kirjallisuutta suoraan seuraavilla hauilla - työtavat ergonomia - ja - työhyvinvointi
Helmet- tietokannasta
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Pam ajaa hiusalan EU-direktiiviä
http://www.pam.fi/fi/info/pam-lehti/Sivut/Hiusalandirektiivitoisikampaa…
Netistä löytyy hiusalan ergonomiasta ja työhyvinvoinnista hakusanoilla - hairdresser...
En ole koskaan kuullut termiä kysytylle yhdistelmälle, enkä sitä etsimälläkään löytänyt. Elämäkerta saattaa sisältää sekä päiväkirjamerkintöjä että muistelmia, mutta se ei tarkoita ainoastaan niiden yhdistelmää.
Kansa- ja kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oli vielä 60-luvun alussa yli 77% kaikista yleissivistävässä peruskoulutuksessa olleista. Siitä lähtien kansakoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä väheni asteittain, mutta kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä pysyi melko tasaisena aina 70-luvulle saakka. Keskikoulun oppimäärää suorittavien määrä lisääntyi vuoteen 1972 saakka, jolloin se alkoi kääntyä laskuun peruskoulujärjestelmään siirtymisen vuoksi.
Kansa- ja kansalaiskoulun oppimäärän suorittaneiden määrä oli vielä vuonna 1970 keskikoulun suorittaneiden määrää suurempi: kansa- ja kansalaiskoulun päättäneitä oppilaita oli yhteensä 38 727, keskikoululaisia 37 877. Jo vuodesta...
Hakkapeliittoja käsittelevästä kirjallisuudesta Olli Bäckströmin teos 30-vuotisesta sodasta on uusin ja laajasti saatavilla kirjastoissa.
Bäckström, O. (2020). Lumikuningas: Kustaa II Aadolf ja 30-vuotinen sota. Gaudeamus.
Aiemmasta kirjallisuudesta esim. seuraavat voisivat olla hyödyllisiä:
Antila, O. & Tetri, J. E. (2001). Hakkapeliittain jäljillä: Suomalaiset Euroopan sotakentillä. Ajatus.
Korhonen, A. (1939). Hakkapeliittain historia: 1, 1617-1625. WSOY.
Korhonen, A. (1943). Hakkapeliittain historia: 2, 1626-1629. WSOY.
Lappalainen, J. T. (2001). Sadan vuoden sotatie: Suomen sotilaat 1617-1721. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kysymys olikin vaikeampi kuin olisi voinut kuvitella. Monicalla on nimittäin eri korut eri esityksissä, joten Youtubesta löytyvistä esityksistä tämän Full show-videon korua en saanut selvitettyä. https://www.youtube.com/watch?v=vJvubxHPvo4. Koru on näyttävä. Luulin alkuun, että se olisi Lapponia-koru ja tiedustelinkin asiaa Kalevala-korusta, jonka osa Lapponia nykyään on. Sieltä vastattiin kuitenkiin, että Monikan koru ei ole Lapponia. Yritin etsiä kuvauksia tuosta esityksestä, mutta niistä ei löytynyt tietoa asun ja korujen suunnittelijasta. Vuoden 78 Mitä Missä Milloin -artikkelissa ei kerrota esiintymisasusta ja koruista, ei myöskään HS:n artikkeleissa (9.5.1977) mainita niitä. Valitettavasti varastostamme ei löydy...
Huuli- ja suulakihalkioiden hoito on ollut Suomessa keskitetty. Pitkään leikkauksia tehtiin vain Helsingissä, vuonna 1998 ne aloitettiin myös Oulussa. Ensimmäiset leikkaukset Suomessa tehtiin sodan aikana. Leikkauksia tehtiin silloin Mehiläisen sairaalassa, Punaisen Ristin Invalidisairaalassa sekä väliaikaisessa sairaalassa Unioninkadulla. Vuonna 1948 Helsingin Katajannokalle perustettiin Suomen Punaisen Ristin Plastiikkasairaala, johon halkiolasten leikkaukset ja hoito keskitettiin. Vuonna 1975 yksikön nimi muutettiin Huuli- ja suulakihalkiokeskukseksi (Husuke), ja 1984 se siirtyi HYKS:n alaiseksi. Yksikkö toimi monessa eri paikassa, kunnes toiminta siirtyi vuonna 1993 Töölön sairaalaan. Samalla leikkauksiin ja niiden hoitoon...
Viola-tietokannasta en löytänyt yhtään Hilkka-nimisen valssin nuottia, mutta äänitteenä löytyi kahden säveltäjän tuonniminen valssi:
(1) Kaj Pahlman: Hilkka (levytetty 1960, tämä on soitinsävellys)
(2) Viljo Marttila: Hilkka (Ulla Ylisen sanat, levyttänyt Mauno Lampimäki vuonna 1987)
Unto Monosen sävellysten joukosta en löytänyt oikein mitään Hilkka-aiheista laulua.
On myös vaikea arvata, millä muulla nimellä voisi kulkea valssi, jossa Hilkasta puhutaan. Yritin etsiä Hilkan eri taivutusmuodoilla, mutta ei tärpännyt. Yhden sanan perusteella etsiminen on aina hankalaa, alkusanojen tai kertosäkeen muistaminen voisi auttaa. Hilkka-sanalla voidaan viitata tytönnimen lisäksi myös päähineeseen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Paulo Coelhon väite on hyvin tunnettu ns. urbaani myytti, jolla kyseenalaistetaan lentoyhtiöiden kännykkäkieltoja.
Englanninkielisen wikipedian tietojen mukaan kännykän vaikutuksista lentokoneen elektronisiin laitteisiin on selvää näyttöä, mutta tämän vaarallisuudesta kiistellään edelleen. Monet lentoyhtiöt ovat sallineet kännykän käytön, mutta toiset yhtiöt (erityisesti Yhdyvaltalaiset) pitävät tiukkaa kielteistä linjaa asiassa. Radioaaltoja lähettävien elektronisten laitteiden käyttö on lennon nousu- ja laskuvaiheessa on yleensä kielletty kaikissa lentoyhtiöissä.
Discovery Channelin tuottama "Mythbusters" (suomeksi Myytinmurtajat) käsitteli ohjelmassaan Coelhon esittämää väitettä. Heidän mukaansa myytti ei pidä paikkaansa. Heidän...
Mongoliasta on kirjoitettu paljonkin matkakertomuksia. Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin alla mainitut:
- Hevospoika : isän ja pojan yhteinen matka / Rupert Isaacson
- Ratsastusretket : laukkaa aavikolla ja Mongolian arolla / toimittanut Maria Saari
- Matka Mongoliaan vuosina 1253-1255 : Veli Vilhelm Rubrukin matkakertomus Ranskan kuninkaalle Ludwig IX:lle
- Kultaiset vuoret : Mongolian matkalla / J. K. Ihalainen
- On the trail of Genghis Khan : an epic journey through the land of the nomads / Tim Cope
- Jabunaa : seikkailuja ja elämyksiä Keski-Aasian paimentolaisten seassa / kirjoittanut Henning Haslund-Christensen
- Zhongguo : kulttuurimatkailua 1966 : Neuvostoliitto, Mongolia, Kiina, Hongkong, Macao, Japani / [valokuvat, teksti...
Pilpuslehtonen on neulotun kuvion nimi. Kuvio tunnetaan monella nimellä, ja se on joko melkein tai täysin samanlainen kuin tunnettu norjalainen kuvio selburose. Sanan kirjaimellinen merkitys jää hieman arvailun varaan, mutta luultavasti kyseessä on pilpus -> pilpunen -> pilppu, joka on ilmeisesti murteellinen nimitys pinnalle tai välipuulle. Kuviomallissahan on ruusuke, joka on ikään kuin jaettu pienillä välipuilla osiin. Lehtonen puolestaan tarkoittaa Suomen murteiden sanakirjan mukaan esimerkiksi lehdykkää. Pilpuslehtonen olisi siis pienillä välipuilla jaettu lehdykkä, miltä kuvio tosiaan jonkin verran näyttääkin.
Historia ei koskaan ole ollut kaikille pakollinen osa ylioppilastutkintoa. Vuonna 1919 säädettiin pakollisiksi viisi koetta: äidinkielen koe, toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe sekä uutena kokeena reaalikoe. 1940-luvulla järjestetyissä erityisissä sotilasylioppilaskirjoituksissa pakollisia kokeita oli vain kolme: äidinkielen koe, vieraan kielen koe ja joko matematiikan koe tai reaalikoe. Vuonna 1947 annetussa asetuksessa valinta matematiikan ja reaalikokeen välillä vakinaistettiin, ja pakollisten kokeiden määrä putosi neljään.Pakollisessa reaalikokeessa historia ja yhteiskuntaoppi oli laajin aineryhmä (kahdeksan kysymystä, keväästä 1937 yhdeksän), mutta koe oli täysin mahdollista suorittaa vastaamatta...
Sananmukainen suomennos olisi "Onko neljäs serkkusi kahden polven takaa?".
Serkkusuhteiden monimutkaisia vesiä on kahlattu tässä palvelussa aiemminkin, tässä esimerkiksi havainnollistava vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-1-serkku-yhden?language_c…
Jos sukulaisuussuhteet kiinnostavat enemmänkin, voi asiaan perehtyneitä löytää esimerkiksi Sukututkimusseuran Suku forumilta:
https://www.genealogia.fi/sukuforum/
Tuomas Salste on tehnyt myös havainnollistavan kaavion:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Etsitty sarja on Ruotsin television tuottama Varjojen talo, joka perustuu tanskalaisen Bjarne Reuterin romaaniin 7.a. Kolmiosainen sarja esitettiin TV 1:n ohjelmistossa lauantai-iltaisin touko-kesäkuussa alkaen 31.5.
"Ruotsin television tuottaman Varjojen talo -sarjan gotlantilaisessa kartanossa kummittelee. Mozart-koulun 7 A -luokka asettuu retkellään taloksi, jossa nurkat ulisevat ja ullakko paukkuu ilman näkyvää syytä. Kartano kuului aikoinaan Zanzibarissa asustaneille veljeksille, jotka hukkuivat merimatkallaan palatessaan takaisin kotikonnuilleen. Lasten ei tarvitse onneksi yksin kummittelua kestää; opettajista ovat mukana Gia (Gunilla Röör) ja Henrik (Stefan Sauk), jotka joutuvat setvimään omien ongelmiensa lisäksi murrosikäisten...
Netistä löytyy pääasiassa ulkomaisia sivustoja. Behind the name -sivuston palvelusta löytyy myös joitakin suomalaisia nimiä.
http://www.behindthename.com/
Katso myös http://www.babynames.com/
Suomalaisten nimien alkuperän ja historian selvittämiseksi kannattaa lainata kirjastosta esim. seuraavat teokset:
Lempiäinen, Pentti; Suuri etunimikirja. Wsoy.
Uusi suomalainen nimikirja, Otava.
Vilkuna, Kustaa; Etunimet. Otava.
Riihonen Eeva; Mikä lapselle nimeksi? Tammi.
Linnassa vieraana ollut Einö Grön varmaankin ilahtui tämän kappaleen kuullessaan. Kyseessä on hänen vuonna 1962 levyttämänsä käännös-iskelmä Caterina (Earl S. Shuman- Maurice Bugs Bower, suomennos Reino Helismaa). Kappale löytyy HelMet-aineistorekisterin mukaan mm. seuraavilta äänitteiltä:
Caterina
http://www.helmet.fi/search*fin/
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
