Ariel on hepreaa ja merkitsee käännettynä "Jumalan leijonaa". Alun perin se on sukupuolineutraali nimi, vaikka etenkin englanninkielisessä maailmassa se mielletään nykyään useammin feminiiniseksi.
Ks. esim. Behind the name: https://www.behindthename.com/name/ariel
En löytänyt Juhani Vainion tekemiä sanoja suoraan verkosta, mutta koska tekijänoikeuslain mukaan yksityiseen käyttöön tulevan kopion voi valmistuttaa myös ulkopuolisella, minä laitan tulemaan laulun sanat Jorma Rahkosen levyltä kopioituna (toivottavasti oikein kuultuna).
Rahkosen esitys löytyy YouTubesta
https://www.youtube.com/watch?v=MFBBVPMh6b4
Nuotin saamiseksi pitäisi nähdä vähän isompi vaiva, eikä sitä voi valitettavasti välittää tällä lailla.
Onnentoivotukset 60-vuotiaalle Ritvalle myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun porukoilta!
Heikki Poroila
Tanssilajien tunnistamisesta löytyy muutama opastus löytyy:
Tanssit.fi Tanssin ABC, https://www.tanssit.fi/tanssin-abc/tanssilajit/,
Tanssiseura Sekahaku, https://sekahaku.net/tanssitietoa/tanssilajit/, Tanssit.net, https://tanssi.net/fi/rytmi/tanssilajit.html.
Tanssilajien tunnistamisen vaikeus kirjastossa johtuu siitä, että meidän luetteloissamme kuvataan säveltäjät ja sanoittajat, mutta ei tanssilajeja. Valitettavasti kirjastojen musiikkiosastot ovat joutuneet rankan säästämisen kohteiksi, joten asiantuntevaa henkilökuntaakaan ei enää löydy yhtä helposti kuin vuosikymmen sitten.
Löysin jokusen tanssilajin Youtuben ja Fono.fi:n, http://www.fono.fi/, kuvauksista, mutta taitava tanssinharrastajakollegani tunnisti ne. Hän...
Kyllä näin on. "Kirjallisuudentutkijana aloitanut Kirsti Manninen ryhtyi Enni Mustosen kotoisan salanimen turvin tuottamaan maahenkisiä, vahvasti suomalaisia viihdekirjoja." Tuo sitaatti on teoksesta: Kotimaisia nykykertojia (osa 1)
/toim. Aarnio, Loivamaa (1997). Kirjailijasta löytyy tietoa myös teoksissa Kotimaisia naisviihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta/toim. Aarnio, Loivamaa
(1999)ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2/toim. Loivamaa (1999).
Kirja on Meidän vauvan kirja, jota jaettiin äitiyspakkauksessa 80- ja 90-luvuilla. Muitakin hyviä vauvan kanssa luettavia kirjoja esitellään dokumentissa Lue lapselle – Anna paras lahja tulevaisuutta varten http://docplayer.fi/8449171-Lue-lapselle-anna-paras-lahja-tulevaisuutta…
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole säilytetty Apuja ja Seuroja noin pitkältä ajalta. Yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa niitä on, mutta yksittäisiä artikkeleita ei pysty hakemaan. Kannattaa ehkä kysyä asiaa suoraan kyseisiltä lehdiltä.
https://www.apu.fi/yhteystiedot
https://seura.fi/
En ole koskaan kuullut termiä kysytylle yhdistelmälle, enkä sitä etsimälläkään löytänyt. Elämäkerta saattaa sisältää sekä päiväkirjamerkintöjä että muistelmia, mutta se ei tarkoita ainoastaan niiden yhdistelmää.
Kyseessä lienee laulu nimeltä Tukkijätkä Santeri, joka alkaa sanoilla:
"Oli tukkijätkä Lapissa, Santeri nimeltään, ei ollut käynyt Helsingissä koskaan eläissään."
Laulu löytyy nuottivihosta Meksikon pikajuna : sekä 13 muuta ratkiriemullista kuplettia. Tekijätietoja ei valitettavasti löytynyt - nuottijulkaisun alkuun on tosin tekijäksi merkitty Reino Helismaa, jonka esittämä kappale saattaisi siis olla.
Nuotin voi tilata kaukolainaksi mm. Tampereen pääkirjastosta.
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin kirja Pikku prinsessa (A little princess). Se kertoo Saarasta (alk. Sara), joka sijoitetaan hienoon lontoolaiseen sisäoppilaitokseen, kun hänen sotilasisänsä komennukselle Intiaan. Kun joitakin vuosia myöhemmin tulee tieto isän kuolemasta, Sarasta tulee varaton orpo. Hän joutuu työskentelemään ylläpitonsa eteen ja asumaan kylmässä ullakkohuoneessa, johon alkaa kuitenkin ilmestyä salaperäisiä yllätyksiä.Pikku prinsessa ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1912, ja sen jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia, viimeisin vuonna 2022. Kirjan pohjalta on tehty myös kaksi elokuvaa: vuonna 1939 (pääosassa Shirley Temple) ja 1995 (pääosassa Liesel Matthews).
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen...
Hipsuvarvas ja Nököhammas on käännös englantilaisen May C. Byronin kirjoittamasta tarinasta Twinkletoes and Nibblenuts (1917). Helmi Krohnin suomennos julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1920.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audd7dd300-0b2c-43e1-a056-5…
Sanonta "Hanaa" tai "Hanat auki" tarkoittaa että laitetaan moottoriajoneuvolla, tässä tapauksessa moottoripyörällä kaasu täysille=mennään kovaa. Prätkähiiret myös joivat kotikaljaa joten ehkä tässä on myös haettu kaksoismerkitystä että kaljahanat auki?
Kysyin asiaa Viestintävirastosta ja sain seuraavan vastauksen:
RHA68 taajuuksia harrastus- ja työkäyttöön on on ollut käytettävissä jo
kauan, ainakin yli kaksikymmentä vuotta. Aluksi taajuuksia oli vähemmän
ja käyttötarkoitus rajatumpi, mutta myöhemmin taajuuksia on avattu
lisää, ja käyttö tehty joustavammaksi.
Nykyään RHA68-kanavia on 26 kpl. Niiden käytöstä ja teknisistä ehdoista
löytyy tietoa oheisesta linkistä löytyvästä tiedotteesta:
https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radioluvat/metsastajatjamuuha…
Sananmukainen suomennos olisi "Onko neljäs serkkusi kahden polven takaa?".
Serkkusuhteiden monimutkaisia vesiä on kahlattu tässä palvelussa aiemminkin, tässä esimerkiksi havainnollistava vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-1-serkku-yhden?language_c…
Jos sukulaisuussuhteet kiinnostavat enemmänkin, voi asiaan perehtyneitä löytää esimerkiksi Sukututkimusseuran Suku forumilta:
https://www.genealogia.fi/sukuforum/
Tuomas Salste on tehnyt myös havainnollistavan kaavion:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Runo Linnunrata on vuodelta 1852, ja se löytyy Uuno Kailaan suomennoksena Topeliuksen teoksesta Runoja. Runoja sisältyy esim. Z. Topeliuksen Koottujen teosten osaan XI (4. p. v. 1949). Kyseinen runo on teoksessa sivulla 211. Kirjaa löytynee Helsingin seudun kirjastoistakin, mutta ainakin meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa se on, joten voit pyytää kaukolainaksi.
Teini-sana on kuulunut kirjakieleemme jo Agricolan ajoista lähtien. Alun perin se merkitsi rahan- ja ruoankeruussa kiertänyttä koululaista tai ylioppilasta. Nykyisen merkityksensä ("teini-ikäinen, 13-19-vuotias", "toisella vuosikymmenellään oleva koulunuorison edustaja") se on saanut englannin kielen vaikutuksesta 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Voisi sanoa, että 1800-luvulla teini-ikää ei ollut vielä keksitty; sen aikaisissa oloissa ei vielä ollut käyttöä nykyisin ymmärretyn teini-iän kaltaiselle käsitteelle, eikä kielessämme varsinaisesti ollut sitä merkitsevää sanaakaan (talonpoikaisessa kulttuurissa nuoruus merkitsi lähinnä toisen ihmisen vallan alaisena elämistä). "Nuorisokin" kotiutuu suomen kirjakieleen vasta 1830-luvulla, kun Elias...
Ei ole tietoa. Kirjavälityksen syksyn ennakkotiedoissa ei näy mitään uutta sarjaa Cassandra Clarelta, mutta kaikilta kustantajilta ei ole ennakkotietoja.
Claren tähänastinen suomalainen kustantaja on Otava, jonka omassa syksyn julkaisuluettelossa ei ole tätä sarjaa. Voit aina kysyä kustantajlata, onko sillä aikomus julkaista myöhemmin myös Infernal devices -sarja suomeksi. Otavan yhteystiedot ovat täällä: http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Tällainen tieto Saukko-koiran nimen taustasta kyllä löytyy (ks. Waasan lehti 22.2.1893), mutta en onnistunut löytämään Kalevalasta Saukko-nimistä koiraa eikä Kalevala ollut edes ilmestynyt vielä 1817 - 1819, kun Gottlund tiettävästi nimesi koiransa.Lisää Saukko-koiran vaiheita löytyy Ilmari Heikinheimon kirjoittamasta jutusta "Saukko" - Suomen kansalliskoira (Koti: Vuosikirja perheenemännille 1.1.1939).
Sakkomaksu on 20 cnt vuorokaudessa eli kuukaudessa sitä ehtii kertyä vain 6 euron verran, mikä on myös yksittäisen lainan sakkokatto. Lainausoikeuden menettää vasta, kun maksuja on kertynyt 30 euroa. Sakkomaksut realisoituvat velaksi vasta kun laina on palautettu. Sitä ennen laina on vain "myöhässä". Mitään maksuhäiriömerkintöjä ei tällaisista ehdi tulla. Kirjasto ryhtyy jossain vaiheessa perimään lainaa takaisin ja silloin syntyy lisäkustannuksia, mutta maksuhäiriömerkintöjä tulee vasta, jos rupeaa perintätoimiston kanssa ryppyilemään.
Jos oman lainan varausjono ei ole pitkä, kannattaa aina silloin tällöin vilkaista, olisivatko jonottajat kadonneet ja lainan voisi uusia.
Heikki Poroila
