HelMet-kirjastoista etsimäsi VHS-tallenne kiinalaisesta elokuvasta "Punainen pelto" ei valitettavasti enää ole lainattavissa. Suomen kirjastojen yhteisen Frank-monihaun mukaan videotallenne löytyy vielä joidenkin yleisten kirjastojen kokoelmista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jos sinulla on voimassa oleva HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella (ks. linkki alla). Voit tehdä tallenteesta kaukolainapyynnön myös käydessäsi kirjastossa. Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Suomessa ei ole yhtä julkisista nimistä vastaavaa viranomaista. Nimiä antavat mm. valtion viranomaiset sekä kunnalliset ja maakunnalliset elimet. Nimistön suunnittelussa voidaan käyttää apuna Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausuntoja.
Paikannimien käytöstä muissa kuin Suomen virallisissa kielissä on olemassa YK:n paikannimiasiantuntijaryhmälle annettu ohjeistus, joka on luettavissa englanniksi osoitteessa http://www.kotus.fi/files/2604/toponymic_guidelines.pdf. Ohjeistuksen pohjana on Kielilautakunnan vuonna 1997 antama suositus, jota esitellään suomeksi Kielikellon artikkelissa Kääntäjät ja Suomen paikannimet: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=422.
Suosituksen mukaan suomen kielessä käytetään olemassa...
Laulun nuotinnos on julkaistu teoksessa Laulajan kirja : kauneimmat melodiat, tekniikkaa ja tulkintaa (F-kustannus, 2017, 978-951-1-31444-8).
Teos löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Saatavuuslinkki
osa neljä ei ole vielä ilmestynyt suomeksi. Kustantajan sivuillakaan ei ole mainintaa suomennoksen ilmestymisestä. Englanninkielisenä kirja näyttää ilmestyneen tänä vuonna, tosin sitäkään meillä ei ole. Luultavimmin suomennos ilmestynee vuoden 2026 puolella.
Jorvaksentie kulki alun perin Lauttasaaresta Jorvakseen. Myöhemmin Jorvaksentietä ryhdyttiin kuitenkin korvaamaan uudemmalla moottoritiellä, ja nykyään virallisesti Jorvaksentieksi kutsutaan enää kantatien 51 Kirkkonummen puoleista osuutta.Tiiviin kuvauksen Jorvaksentien historiasta voi lukea muun muassa Matti Grönroosin Suomen tiehistoriaa käsittelevältä verkkosivulta: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Kantatie_51Painetuista lähteistä Jorvaksentien vaiheista voi lukea esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 1987 julkaisemasta "Tienpitoa Uudellamaalla : tienpitoa vuoteen 1920 : Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri 1920-1985".
Kansalliskirjasto ylläpitää Asteri-nimitietokantaa, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Tällä tekijätietojen auktorisoinnilla on mahdollista erottaa samannimisiä toimijoita. Toimijatiedot löytyvät Finto-palvelun KANTO - kansalliset toimijatiedot -sanastosta.
Puutteellisten tietojen korjauspyyntöjä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimijakuvailu-posti@helsinki.fi.
KANTO - Kansalliset toimijatiedot: https://finto.fi/finaf/fi/
Tietopaketti Kantosta: https://www.kiwi.fi/display/Toimijakuvailupalvelu/Tietopaketti+Kantosta
Hei, etsimäsi kirjat ovat varmaankin Stanislav Rudolfin kirjoja. Häneltä löytyy seuraavat suomennetut nuorten kirjat :-Hellästi virkattu aika-Minustako urheilija-Päivänkakkaroita linnanneidille-Tonnikala-Tyttö kuin punapippuri-Uhmamielinen syksyKaikki nämä kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta.
Lahden sotilassairaalat 1940-1994 teoksessa on lyhyitä mainintoja Orimattilan osastosta. Kirjan lähteistössä mainitaan 8. sotasairaalan toimintakertomus vuodelta 1941, jota säilytetään Kansallisarkiston sotapäiväkirjakokoelmassa.
Orimattilan historian kolmannessa osassa on muutaman sivun kirjoitus sotasairaalasta ja sotilasmajoituksesta. Kirjoituksessa mainitaan sotasairaalan sijainneen seurakuntakodissa. Kirjassa lähteenä on käytetty Orimattilan kaupungin ja Orimattilan seurakunnan arkistoja.
Opinnäytetyökin sotilassairaaloista on tehty, se ei ehkä kuitenkaan käsittele Orimattilan tilannetta.
Lehtiranta, Liisa: Sisar hento valkoinen, harmaa ja sininen. Hoitohenkilökunnan välisen hierarkian kokeminen suomalaisessa sotilassairaanhoidossa...
Yleisradion äänitearkistosta ei löytynyt tietoa Ritva-tangosta Olavi Virran levytyksenä. Sen sijaan kyseisen kappaleen ovat levyttäneet Esko Rahkonen (20 suosikkia -levyllä) ja Taneli Mäkelä (Kielletty rakkaus -levyllä). Molemmat äänitteet löytyvät Turun musiikkikirjastosta ja ovat lainattavissa.
Mitään kattavaa luetteloa Mauno Koiviston omistamista yksityisautoista oli mahdotonta löytää. Myöskään kovin monia mainintoja hänen omistamistaan yksityisautoista ei löytynyt (virka-autoista löytyi enemmän tietoa).
Tässä kuitenkin pari löytämäämme mainintaa, joista ilmenee, että ainakin vaaleansininen Saab 900 turbo -malli oli pitkään Mauno Koiviston luottoautona yksityisajoissa:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705122200135163_u0.shtml
http://www.iltalehti.fi/autot/201603160135956_au.shtml
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/130454/Kotoisten+merkkien+kesa…
Kuvauksesi sopii Elimäen tarkoitus -kirjaan, joka ilmestyi vuonna 1996. Vuonna 1997 julkaistiin Elimäen perimmäinen tarkoitus, joka on edellisen painoksen täysin uudistettu ja kuvitettu laitos. Elimäen kootut tarkoitukset ilmestyi vuonna 2002 ja Elimäen koko tarkoitus vuonna 2017.
Silja Hiidenheimo, Tuomas Nevanlinna, Kirsti Määttänen ja Tarja Roinila toimittivat yhdessä kaikki Elimäki-kirjat, jotka perustuvat John Lloydin ja Douglas Adamsin teoksiin The meaning of liff ja The deeper meaning of liff. Ensimmäiset kolme julkaisi Loki-Kirjat, viimeisen Teos-kustantamo.
Tumman marjapuuron värinen kansi on Elimäen tarkoituksessa, Elimäen perimmäinen tarkoitus sai voimakkaan lilan kannen. Seuraavissa onkin kannessa valokuva, jossa...
En pääse tähän hätään itse käsiksi kuin pieneen osaan J. K. Karia käsittelevästä materiaalista, joten en voi antaa erityisen tarkkaa tietoa siitä, mistä löytäisit tietoa Karin vaiheista Karvalassa.Suosittelen sinua tutustumaan muun muassa Kansallisbibliografian listaamiin Karia koskeviin lähteisiin: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4585Suosittelen lisäksi tutkimaan Kariin liittyviä dokumentteja työväenarkistosta: https://www.tyark.fi/ Työväenarkisto tarjoaa myös neuvontaa liittyen aineiston etsimiseen.
Sinikka Larjovaaran suomennos Esti dal -laulusta löytyy esim. nuotista Nuori kuoro 2 : 20 kuorosävellystä kuudelta vuosisadalta sopraano- ja alttoäänille / toim. Paavo Kiiski ja Erkki Pohjola (Fazer, 1974). Laulun nimi on suomeksi Iltalaulu. Nuotissa on laulusta kaksi eri suomennosta: Sole Kallioniemen ja Sinikka Larjovaaran.
Kyseessä voisi olla Eva Ibbotsonin tarina "Pelastakaa kummitukset". Siinä Rick-niminen koulupoika koettaa auttaa kodittomaksi joutuvaa kummitusperhettä, ja muun avun lisäksi hän antaa myös pienen, sairaan vampyyrin imeä verta ranteestaan.
Tarina löytyy Helsingin kirjastoista kolmen kasetin äänikirjana (http://www.helmet.fi/record=b1308796~S9*fin) ja kirjana Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kirjastoista (http://www.helmet.fi/record=b1308795~S9*fin).
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, LINDA-tietokannasta, löytyi seuraavia tutkimuksia päiväkodin ja neuvolan yhteistyöstä sekä moniammatillisuudesta:
Lagerblom, Katri
Lastentarhanopettajien ja terveydenhoitajien kokemuksia viisivuotiaan lapsen arviointi- ja
yhteisteistyömenetelmän käyttöönotosta Espoossa
Helsinki : Helsingin yliopisto, 2004
Opinnäyte: Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos
Sillanrakennus lapsen parhaaksi : tutkimus kodin, neuvolan,
päivähoidon ja koulun yhteistyökokeilusta Porissa ja
Kankaanpäässä 1990 - 1995
Helsinki : Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1994
Heinämäki, Liisa
Varhaista tukea lapselle - työvälineenä
kehittämisvalikko
Helsinki : Stakes, 2005
(Oppaita / Sosiaali- ja...
Aune Tuomikosken suomentama George Eliotin Middemarch ilmestyi vuonna 1966 kahtena niteenä. Teosta on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta osaa yksi yksi kappale ja osaa kaksi kolme kappaletta. Ykkösosasta on tällä hetkellä varausjono.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Erään tutkimuksen mukaan miehillä erittyy enemmän sylkeä kuin naisilla, sillä miesten sylkirauhaset ovat keskimäärin suuremmat kuin naisten.
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0003996906001592?via%3Dihub
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että miehillä olisi pakottava fysiologinen tarve syljeskellä jatkuvasti. Kaikki ihmiset sylkevät joskus, mutta jatkuva syljeskely on opittu tapa.
Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista."
Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät...
Frederikin esittämän Titanic-kappaleen taustalaulajat 1980-luvulla olivat Meiju Suvas, Kaija Koo, Helena Lindgren ja Tuire Pentikäinen.https://yle.fi/a/20-89022
Tällaisia "orjahuutokauppoja" tosiaan järjestettiin erilaisten tapahtumien yhteydessä ainakin 1960-luvulta alkaen. Pakinoitsija Arijoutsi (Heikki Sakari Marttila) kirjoitti ilmiöstä Helsingin Sanomissa vuonna 1963. Hän oli poikennut Ateneumissa, jossa Taideteollisuusopiston oppilaat ja opettajat möivät osaamistaan 8 tunnin ajaksi eniten maksavan käyttöön. Näin kerättiin rahaa opiskelijoiden Puolan retken matkakassaan. Varoja kertyikin jutun mukaan huomattava summa. Arijoutsi kehitteli kolumnissaan ajatusta kirjailijoiden luovuuden markkinoinnista samaan tapaan esimerkiksi avustusrahastoiden kartuttamiseen.
Hesarin arkistoista löytyy runsaasti esimerkkejä vastaavista tempauksista. Jo 1962 oli Kokemäellä paikallinen Lions-klubi järjestänyt...
