Syynä lihan kovuuteen tai tiiviyteen lienee possujen vähärasvainen ravinto ja runsas liikunta. Viljapossun ruokinta pohjautuu nimensä mukaan viljalle; ohralle, kauralla ja vehnällä. Käytettävissä olevissa lähteissä kerrottin, että teollisuuden oheistuotteita kuten mäskiä tai heraa ei viljapossuille tarjota eikä myöskään valmiita teollisia rehuseoksia.
Viljapossuilla on yleisesti myös tavallista väljemmät tilat, jotta ne pääsevät liikkumaan. Kesällä harrastetaan myös ulkotarhauksesta. Eräässä Helsingin Sanomien artikkelissa viljapossua verrattiin rasvapitoisuuden osalta villisikaan.
Lähteitä:
Helsingin Sanomien sähköinen arkisto
http://www.monipaja.net/sikala.htm
http://users.kymp.net/bmt-iitti/Sivut/Benjamin%20Sikala.html
"Heinillä härkien kaukalon" on alun perin ranskalainen joululaulu nimeltään "Entre le boeuf et l'âne gris" 1600-luvun lopulta. Reijo Pajamo kertoo laulun historiasta kirjassaan "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat". Laulussa oli alun perin kuusi säkeistöä. Martti Korpilahti on kääntänyt niistä suomeksi neljä (säkeistöt 1-3 ja 6). Pajamon kirjassa ovat kaikki kuusi ranskankielistä säkeistöä ja niiden suomennokset. Suomentaja on Pirkko Lecorre. Vaikka laulussa kerrotaan lapsen syntymästä, viimeisessä säkeistössä ("Ristillä rinnalla ryövärin...") viitataan jo Jeesus-lapsen tulevaan kohtaloon.
Lähde:
Pajamo, Reijo: Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat (WSOY, 1982, s. 21-...
Kyseessä on varmaankin kirja Sisäänkäyntejä ainutlaatuisiin suomalaisiin koteihin, huoneisiin ja huviloihin (tekstit Sami Sykkö, kuvat Jaanis Kerkis, julk. Helsingin Sanomat v. 2008). Kirjassa esitellään mm. nuo mainitsemasi asunnot. Esittelyt on julkaistu aiemmin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä Sisäänkäynti-nimisessä sarjassa.
Helmetin verkkosivuilta voi tarkistaa kirjan saatavuuden:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1880418__St%3A%28sis%C3%A…
Kirjastoihin tiedot tulevat yleensä kirjavälittäjien kautta. Suurimmat kirjavälittäjät ovat Kirjavälitys (https://www.kirjavalitys.fi) ja Kirjastopalvelu (https://www.kirjastopalvelu.fi), joten niille kannattaa ilmoittaa muuttuneet tiedot. Kirjaston tekemästä sopimuksesta riippuu, kummalta tiedot tulevat.
Voi olla, etteivät tiedot aina siirry takautuvasti, jos kirjaa on tilattu jo ennakkoon ennen sen ilmestymistä. Kun kirja tulee fyysisesti kirjastoon, kirjaston pitäisi joka tapauksessa tarkistaa tiedot vastaamaan kirjassa lukevia tekstejä. Kansikuvat sen sijaan usein tulevat kirjavälittäjän kautta, joten ne eivät automaattisesti korjaannu, jollei asiasta ilmoita kirjavälittäjälle tai jollei kirjastossa satuta huomaamaan, että teoksessa...
Toki elämäkerratkin ovat todellisuuspohjaisia – tai ainakin niiden olisi tarkoitus olla. Tavallisemmin todellisuuspohjaisuudesta kaiketi kuitenkin puhutaan sepitteellisen ilmaisun yhteydessä: sanotaan esimerkiksi, että romaani (novelli, runo, elokuva, televisiosarja) on todellisuuspohjainen. Todellisuuspohjainen teos perustuu todellisiin tapahtumiin ja usein se hyödyntää myös todellisia henkilöitä. Hyvä esimerkki todellisuuspohjaisesta romaanista on ilmestymisensä aikoihin paljon keskustelua herättänyt Helena Sinervon Runoilijan talossa, Finlandia-palkittu elämäkertaromaani Eeva-Liisa Mannerista (ks. Maija Alftan, Mikä on totta ja kuka saa sen kertoa. – Helsingin Sanomat, 22.4.2005).
Rut Brykin äiti Aino Mäkinen vietti aikaansa Firenzessä sisarensa Maija Halosen kutsumana. Tarkempia tietoja Aino Mäkisestä ei kirjastossamme käytössä olevista lähteistä löydy. Aino Mäkisellä ja Felix Brykillä oli Rutin lisäksi ainakin poika Petri, josta löytyy oma artikkeli Suomen kansallisbiografiasta. Tässä artikkelissa mainitaan myös Petri Brykin veli (nimeä ei mainita).
Lähteitä:
- Hagelstam: Uusi antiikkikirja 1900-1980. (WSOY 2003)
- Huusko: Rut Bryk. (Muoto 2001:2, s. 64)
- Jäämeri: Matka valkoiseen [Taiteilija Rut Bryk] (Suomen kuvalehti 1986:41, s. 46-52.
- Kalha: Muotopuolen merenneidon pauloissa. Suomen taideteollisuuden kultakausi : mielikuvat, markkinointi, diskurssit (Suomen Historiallinen Seura 1997)
- Rut Bryk. Amos...
Laji.fi;stä löytyy uhanalaisten lajien esiintymiä. Lajista ilmoitettuja havaintoja voi tutkia kartalla palvelussa, https://laji.fi/observation/map?target=MX.212403&countryId=ML.206&recordQuality=EXPERT_VERIFIED,COMMUNITY_VERIFIED,NEUTRAL&needsCheck=false. Ainakin osa erittäin uhanalaisten lajien esiintymistä on karkeistettu kartalta niin, että esim. aivan kilometrilleen tarkkaa sijaintipaikkaa ei anneta, Tietoa sensitiivisestä lajitiedosta, https://laji.fi/about/709
Fosfori on välttämätön aine niin kasveille, ihmisille kuin eläimillekin. Tärkeää olisi saada tehostettua sen kierrätystä. Fosforista ja sen käytöstä lisää tietoa esim. Helsingin yliopiston Yliopisto-lehden artikkelista Fosfori on elämän ehto / Reetta Vairimaa (22.3.2015):
Fosfori on elämän ehto | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Lyhyesti yleistietoa kyselytutkimuksen laatimisesta saa Tampereen yliopiston sivulta Kyselytutkimukset | Liikenteen tutkimuskeskus Verne | Tampereen korkeakouluyhteisö.Finna.fi:n haulla kyselytutkimukset laatiminen saa seuraavan tuloksen, jossa on useita oppaita kyselytutkimuksista, (Aihe:kyselytutkimukset AND Kaikki kentät:laatiminen) | Hakutulokset | Finna.fi.Tutkimuksia toteuttavia yhtiöitä on useita, mutta esimerkiksi Taloustutkimuksen sivulta löytyy jonkin verran tietoa siitä, miten kyselytutkimukseen saadaan haastateltavia, Luotettavaa tiedonkeruuta kyselyillä - Taloustutkimus. Kyselyn suorittajat saavat haastateltavien tietoa esimerkiksi Väestötietojärjestelmästä. Kuitenkin tuo seulonta vaihtelee eri tutkimustapojen kesken,...
Paahde otettiin vastaan hyvin. Yhdysvalloissa kirja on saanut 17 eri palkintoa ja siitä on tehty myös elokuva.
Louis Sacharista ja hänen teoksistaan löytyy tietoa julkaisussa:
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia 2. Helsinki: BTJ, 2006.
Lisäksi kirjailijalla on omat kotisivunsa:
http://www.louissachar.com/index.html .
Lause lienee peräisin Johannes Linnankosken novellista Rajan lapsi, jossa se toistuu usein tällaisessa muodossa: "Sitä ei ymmärrä laakson lapset, rinnemaitten inehmot tajua."
Novelli löytyy Johannes Linnankosken (oik. Vihtori Johan Peltonen) vuonna 1913 ilmestyneestä teoksesta Sirpaleita - tunnelmia ja kertomuksia.
Eniten asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa 1960- ja 1970-luvuilla. Joidenkin arvioiden mukaan asbestia on Suomessa käytetty rakennusmateriaaleissa ja monissa muissa tuotteissa 1920-luvulta lähtien yhteensä noin 300000 tonnia.
Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, maahantuonti ja myynti kiellettiin 1.1.1993. Käyttöönottokielto astui voimaan 1.1.1994. Rakenteissa on vielä paljon asbestia. Työterveyslaitoksen arvion mukaan suurin osa kaikesta käytetystä asbestista on vielä jäljellä rakennuskannassa. Tarkkaa määrää on lähdeartikkelien mukaan mahdotonta arvioida.
https://www.rakentaja.fi/pro/artikkelit/17334/asbestikartoittaja_tts.htm
https://www.ttl.fi/kemikaalit-ja-tyo/asbesti/
Sotaa, sotilaita ja ihmisten käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa on tutkittu paljonkin. Esimerkiksi Jukka Leskisen toimittama Sotilaspsykologia maanpuolustuksen tukena kuvailee auktoriteetin voimaa näin:"1.4 Ihmisen alttius väkivaltaisuuteen kiihottamiselle – ideologia ja auktoriteetin voima
Milgramin eksperimentillä tarkoitetaan Stanley Milgramin vuonna 1963 tekemää sosiaalipsykologista koetta, jossa tutkittiin koehenkilöiden halukkuutta taipua auktoriteettihenkilön tahtoon. Tutkimuksessa osalle opiskelijakoehenkilöistä annettiin opettajan ja osalle oppilaan rooli. Opettajan roolissa olevalle annettiin vaativuusasteen mukaan tiukkenevia käskyjä antaa oppilaan roolissa olevalle sähköiskuja vääristä vastauksista opettajan...
Myös Kansallisbiografian mukaan Onni ja Yrjö Saastamoinen kuolivat samana ajankohtana:
"Onni Herman Saastamoinen S 20.6.1895 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/629
"Yrjö Saastamoinen S 11.7.1888 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1729
J. Karjalaisen säveltämänä tämä L. Onervan "Kehtolaulu" eli "Heijaa heijaa" (Kultainen kehto, purppuralaiva) löytyy Sakari Kuosmasen albumilta Entä jos... (EMI 2003).
Runon teksti löytyy Madetojan sävellyksen nuottina monestakin kokoelmasta, mutta nopeimmin sen saan tämän linkin takana olevasta laululyriikan tietokannasta: http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=72471. Onerva on vielä tekijänoikeuden suojaama, joten sanoja ei voi kopioida tähän suoraan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hovioikeus ja korkein oikeus ovat Suomessa kaksi eri asiaa. Tuomioistuimista alin on käräjäoikeus, jonka päätöksistä voi valittaa ylempään tuomioistuimeen eli hovioikeuteen, joita on Suomessa tällä hetkellä viisi: Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus. Vastaavasti hovioikeuksien päätöksistä voi valittaa yhteen ainoaan korkeimpaan oikeuteen.
Hovioikeuksien sivuilla ei näytä olevan yhtenäistä luetteloa sen henkilökunnasta, mutta luonnollisesti niiden tekemissä päätöksissä kerrotaan, ketkä ovat olleet päätöstä tekemässä. Korkeimman oikeuden jäsenet on listattu osoitteessa https://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto.html.
Lisää tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
https://...
Kirjassa
Luetaan yhdessä : satuja ja tarinoita / kuv. Eric Kincaid ; suom. Nora Rutanen. - Östersundom : Kirjalito , 1982. - ISBN 951-28-0785-8 (sid.)
on nuo sadut.
Etsimäsi elokuva on saksalainen tv-elokuva Tapaus Kaminski (In Sachen Kaminski) vuodelta 2005. Se on esitetty Suomessa televisiossa ja on myös ollut katsottavissa Yle Areenassa.
