Passiiviselle tupakoinnille ei ole määriteltyä suojaetäisyyttä, mutta esimerkiksi Sosiaali-ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus suosittelee tupakointipaikan ja rakennusten välille vähintään 10 metrin väliä.Yleinen uskomus näyttäisi olevan, että jos tupakansavun pystyy haistamaan, tällöin altistuu samalla sen yli 7 000 myrkylliselle kemikaalille.Valtakunnallinen kansanterveysjärjestö ja tupakkapolitiikan asiantuntija Suomen ASH ry on kirjoittanut parveketupakoinnista ja sen haitoista. Heidän sivuiltaan löytyy myös neuvoja siitä, miten kuvailemasi tilanteen voisi saada ratkaistua. Ensimmäisenä suositellaan keskustelemaan tupakoitsijan kanssa tilanteesta. Jos tämä ei tuota tulosta, voidaan ottaa yhteyttä taloyhtiöön, ja miettiä yhteisiä...
Salaman sähkövirta ei nykyoloissa ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevästi hyödynnettävissä. Kokeiluja on tehty ainakin Yhdysvalloissa v. 2007, mutta tulokset eivät olleet lupaavia.
Salama sisältää erittäin paljon energiaa, mutta sen valtava hetkellisen virran määrä on suuri haaste teknisille laitteistoille. Lisäksi pääosa energiasta haihtuu salamakanavan eli salaman iskureitin kuumenemisena. Ei myöskään ole ennakoitavissa mihin salama iskee, joten hyvin korkeita mastoja tarvittaisiin tiheä verkosto. Sellaisen rakentaminen ja huoltaminen olisi taloudellisesti erittäin kallista epävarmoihin mahdollisiin tuottoihin suhteutettuna.
Aiheesta suomeksi:
https://www.helen.fi/asiakaspalvelu/...
Hei,
sisällissodan lääkintähuollosta, sairaaloista ja sairaanhoitajista kertovia kirjoja:
- Eeva Tammen teos Lääkintähuoltoa sisällissodassa – Tampere 1918
- Ritva Virtasen väitöskirja Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla
Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla = Nurses in Finland's wartime medical service tasks in the 20th century / Ritva Virtanen. - Helka (helsinki.fi)
- Kai Ala-Hälvälä: Vankina valkoisten: Oulun vankileiri 1918
Vankina valkoisten : Oulun vankileiri 1918 (helsinki.fi)
Turun kaupunginkirjastossa ei ole ompelukoneen käyttömahdollisuutta. Oheisella sivulla keskellä luettelo pääkirjaston palveluista https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/#85141
Turun Kylätalosta https://kylataloturku.wordpress.com/ löytyy ompelukone https://kylataloturku.wordpress.com/kylasalonki-ja-kokoustilat/ Kyläsalongin tila on maksuton, mutta kahvilan palveluita toivotaan käytettävän. Ompelukoneen käytöstä voi maksaa vapaaehtoisen maksun.
Taitokeskus vuokraa ompelukonetta https://www.taitovarsinaissuomi.fi/turku/
Yle.fi artikkelissa 17.11.2014 elintarvikekemian dosentti Velimatti Ollilainen kertoo, että oikea termi menetelmälle on Pakkaskuivattu. Menetelmässä tuote ensin jäädytetään ja sitten se viedään hyvin alhaiseen ilmanpaineeseen, jolloin vesi haihtuu suoraan kiinteästä aineesta höyryksi. "Se ei siis mene nestevaiheen kautta lainkaan. Näin tuotteen rakenne säilyy, sen väri säilyy, sen ravintoarvo säilyy ja se myös vettyy sen jälkeen, kun se halutaan ottaa uudelleen käyttöön, hyvin nopeasti." https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/15/mita-tarkoittaa-pakastekuivattu
Martat ohjeistavat erilaisia kotikuivauskonsteja sivuillaan: https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/kuivaaminen/
Löysin YouTubesta laulun esityksen (https://www.youtube.com/watch?v=3i7YMM8HWPc), mutta sen yhteydessä ei kerrota mitään tietoja kappaleesta eikä esittäjistä. Laulun nimeksi on merkitty ”Mun Jeesuksein” tai ainakin se on videon otsikkona. Sain varmistettua, että esittäjä on lauluduo Marita (Yli-Rönni) ja Irmeli (Kangassalo). Laulun nimi on "Mun Jeesuksein". Duon äänitys on ilmestynyt C-kasettina vuonna 1980 (Gospel Sound GSC 509). Äänitteen tiedot löytyvät Yleisradion Fono-tietokannasta. Laulun säveltäjäksi on merkitty Mosie Lister. Suomenkieliset sanat on tehnyt Seppo J. Järvinen. Tätä C-kasettia en löytänyt mistään kirjastosta.
Laulusta on olemassa toinenkin levytys: Helsingin Lähetysseuran Tyttökvartetin esitys. Se löytyy LP-levyltä ”...
Tarkistin asian joidenkin kaupunginkirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi Oslon kaupunginkirjasto edellyttää, että kirjastokortin hankkija asuu Norjassa.
https://deichman.no/in-english
Tukholman kaupunginkirjasto edellyttää vähintään kolmen kuukauden asumista Ruotsissa.
https://biblioteket.stockholm.se/sites/default/files/lanevillkor_ssb_20…
Kööpenhaminan ja Reykjavikin kaupunginkirjastot edellyttävät, että asiakkaalla on kansallinen (siis Tanskan tai Islannin) henkilötunnus, jotta hän voi saada kirjastokortin.
https://bibliotek.kk.dk/sites/koebenhavn.ddbcms.dk/files/help_files/rul…
https://borgarbokasafn.is/new-library
Voit lukea Uusi Aura -lehden vanhoja numeroita Kansalliskirjaston digitoimina vuosilta 1897 -1939.Tässä linkki vuoden 1939 vuosikertaan:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1458-0543?display=THUMB&year=1939Pudotusvalikosta voit etsiä haluamasi vuoden.https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Vantaalla ompelukoneita/saumureita löytyy Lumon ja Mosaiikin kirjastoista. Ompelukoneen käyttöön tarvitaan voimassa oleva kirjastokortti. Voit varata ompelukoneen käyttöösi Timmi-ajanvarausjärjestelmästä. Valitse kirjautumistavaksi kirjastokortti.Voit tehdä ompelukoneen varauksen tai kysyä lisätietoja myös paikan päällä kirjastossa.Vahvaa tunnistautumista ei tarvita.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa on asumisviihtyvyyttä käsittelevistä teoksista esimerkiksi:
Pelkonen, Juha
Kaupunkiviheralueiden koetut arvot ja merkitys asukkaille Länsi-Vantaalla
[Vantaa] : Vantaan kaupunki, 2005
Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen, Ympäristöministeriön ja Vantaan kaupungin yhteistyössä toteuttama tutkimushanke. (Tiivistelmä)
Strandell, Anna
Asukasbarometri. 2004 : asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä
Helsinki : Ympäristöministeriö : Edita, jakaja, 2005
ISBN 951-731-287-3 (nid.)
Myös verkkoversiona, ISBN 951-731-288-1 (PDF.)
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=120388&lan=fi
Strandell, Anna
Asukasbarometri 1998 : asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä
Helsinki :...
Toini Havun Helsingin sanomien arvostelu 19.12.1954 Väinö Linnan "Tuntemattomasta sotilaasta" löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Neuvonnasta voi tiedustella mikrofilmiä tai mahdollistuutta lukea artikkeli digitoidusta aineistosta.
https://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat
Arvostelusta löytyy mainintoja esim. Wikipediassa ja kirjallisuuskritiikin verkkolehdessa Kiiltomato.net
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toini_Havu
http://www.kiiltomato.net/kirves-kivessa-%E2%80%93-kirjallisuuskritiikk…
Voisit alkaa metsästyksen Design museosta. Heillä on tarjolla kokoelmien verkkonäyttely. https://image.designmuseo.fi/Categories.aspx?&designer=&manufacturer=&years=23367;23368&cat1=23378&cat2=
Aalto-yliopiston luennosta Suomalaisista painokankaan tekijöistä voisi myös löytyä vinkkejä. https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/158039/mod_resource/content/2/Marian%20luento%203a.pdf
Sekä museo että yliopisto voisivat kenties myös auttaa suoraan tunnistuksessa.
Marimekolla on oma verkkonäyttely http://marimekko.kokoelma.fi/ Samoin Porin puuvillatehtaalla http://www.puuvillansuunnittelijat.fi/nayttely.html
Myös kirjastosta saattaa löytyä apua esim. Helmet-haku asiasanoilla kankaat ja Suomi ...
Seuraavissa puukkokirjoissa on jotain myös taonnasta:
- Mehtonen, Ilari: Puukkoseppä, 2000
- Väyrynen, Pekka: Puukonrakentajan opas, 2000
- Sepän taidot, toim. Ilari Mehtonen (kappaleessa Taonnan sovellutuksia on artikkeli: Puukon suunnittelunäkökohtia.
Takomista käsitellään myös Heikki Sepän Hopeasepän pajasta kirjassa artikkelissa Taonnan seitsemän perusmuotoa.
Videot:
- Puukko ABC : näin tehdään hieno ja kestävä käyttöpuukko, 1998
- Komulan setti : Tommin takoja, 1985.
Perhosten syöttipyynti perustuu siihen, että perhoset imevät mielellään luonnossa esiintyviä sokeripitoisia nesteitä. Nesteiden sisältämän sokerin alkaessa käydä alkoholiksi, muuttuvat ne houkutteleviksi. Syöttineste tehdään sekoittamalla marjamehuun, olueen tai viiniin fariinisokeria tai siirappia ja nokare hiivaa. Seoksen annetaan käydä muutama päivä lämpimässä. Syöttinesteen koostumus ja ikä vaikuttaa siihen, mitä lajeja se houkuttelee.
Lähde:
Jalas, Ilkka, perhostenkeräilijän opas, Otava 1992
Aarnio Hannu, Perhosia harrastamaan, Kirjayhtymä 1993
Tarkka syöttinesteresepti löytyy ainakin Ilkka Jalaksen kirjasta ja internetistä reseptejä voi etsiä hakusanoilla perhoset syöttineste/perhosten syöttineste. Tässä muutama linkki:
http://www....
Kuningas Learin neljännen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen sisältyvää Gloucesterin jaarlin repliikin katkelmaa on tulkittu suomeksi näin:
"Se vitsaust' on, kun sokeit' ohjaa hullut." (Paavo Cajander)
"Voi aikoja, kun sokeit' ohjaa hullut!" (Yrjö Jylhä)
"Aikoihin on eletty kun hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 1972)
"Tämän ajan kuva; hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 2005)
Hei,Kyseessä taitaa olla Rakkaimmat nallesadut (Kustannus-Mäkelä, 1999 ; esipuhe: Susanna Gretz; suom. Sinikka Sajama alkup. The Hutchinson treasury of teddy bear tales).Yksi saduista on Reima, joka kertoo kuvaamanlaisesta sekundakappalenallesta.
Vetoketjun "esiasteen" keksi amerikkalainen insinööri Whitcomb Judson 1893. Tällä hakaslukolla kiinnitettiin miesten nappikengät. Nykyaikaisen vetoketjun kehitti ruotsalainen insinööri Gideon Sundbäck n. 1913. Monista keksintöjä käsittelevistä kirjoista löytyy tietoa vetoketjusta, mm. Valittujen Palojen Tiedä ja hämmästy -teoksesta.
Kyseessä on todennäköisesti Delia Owensin romaani Suon villi laulu (WSOY, 2020). Esittelyteksti:
"Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia – vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään."
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
