Tarkistin asian joidenkin kaupunginkirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi Oslon kaupunginkirjasto edellyttää, että kirjastokortin hankkija asuu Norjassa.
https://deichman.no/in-english
Tukholman kaupunginkirjasto edellyttää vähintään kolmen kuukauden asumista Ruotsissa.
https://biblioteket.stockholm.se/sites/default/files/lanevillkor_ssb_20…
Kööpenhaminan ja Reykjavikin kaupunginkirjastot edellyttävät, että asiakkaalla on kansallinen (siis Tanskan tai Islannin) henkilötunnus, jotta hän voi saada kirjastokortin.
https://bibliotek.kk.dk/sites/koebenhavn.ddbcms.dk/files/help_files/rul…
https://borgarbokasafn.is/new-library
Jos tietyllä aikakaudella ei ole suurta merkitystä, sinua voisi kiinnostaa seuraavien kirjailijoiden teokset.
Suomalaisia kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet useita historiallisia rakkausromaaneja:
Ann-Christin Antell (Puuvillatehdas-sarja)
Sara Medberg (mm. Silkkisisaret-sarja, joka Otava-kustantamon sanoin on Pohjolan oma Bridgerton)
Pirjo Tuominen
Kaari Utrio
Johanna Valkama
Kristiina Vuori
Ulkomaisia tekijöitä:
Louise Allen
Simona Ahrnstedt (Sitoumuksia, Unelmia & yllätyksiä, Skandaalinkäryä)
Mary Balogh
Catherine Cookson
Jude Deveraux
Anna Godbersen
Voit kokeilla etsiä lisää Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla historialliset rakkausromaanit.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Otava.fi. ...
Conneryn korvaajaksi James Bondin rooliin kaavailtiin lukuisia englanninkielisten maiden näyttelijöitä. Tämä artikkeli antaa ymmärtää, että Cainelle roolia ilmeisesti myös tarjottiin, mutta tämä kieltäytyi siitä, koska piti itseään liian tavanomaisena Bondiksi. Tosin jälkimmäinen huomautus on otettu toisesta yhteydestä, jossa hän puhui ystävyydestään Bondia näyttelleiden Sean Conneryn ja Roger Mooren kanssa.
Sen sijaan Caine luuli, että Bond-tuottaja Harry Saltzman halusi hänet Conneryn tilalle jo vuonna 1964. Todellisuudessa Saltzman halusi hänet esittämään vakooja Harry Palmeria, jota Caine näyttelikin sitten monessa elokuvassa. Vaikka Palmer oli monin tavoin Bondin vastakohta, rooli antoi Cainelle bondmaisen...
Hei! 12-vuotias poikasi kaipasi uusia lukuvinkkejä. Kerroit hänen lukeneen ennestään Musse&Helium-sarjaa, Neropatin päiväkirjoja, Jag överlevde -sarjaa sekä Fotbollsakademi-sarjaa.Monet näistä alla luetelluista sarjoista löytyvät myös ruotsiksi tai englanniksi. Lukuiloa! Musse & Helium -tyylisiä: Collins, Suzanne: Alismaan tarinat -sarjaHaig, Matt: Hiiri nimeltä MiikaHunter, Erin: Soturikissat-sarjan lisäksi kannattaa tutustua myös tekijän muihin eläinfantasiasarjoihin, kuten Etsijät, Selviytyjät, Uljas maa ja Pandojen valtakunta.O’Connell, David: Hitulaiset-sarjaNeropattien tyylisiä: Amores, Eva: Karsein viikko ikinä -sarjaGriffiths, Andy: Maailman paras puumaja -sarjaPichon, Liz: Tom Gates -sarja Pohjola, Mike...
Verkkohaun perusteella vaikuttaa siltä, että virallinen pronomini molemmille kulkuneuvoille on "it", mutta jos niistä käytetään sukupuolittunutta persoonapronominia, se on yleensä "she".
Ison-Britannian Imperial War Museums kertoo, että she-sanan käytön taustalla voi olla ajatus äidistä tai jumalattaresta, joka ohjaa ja suojelee laivan miehistöä. She-sanan käyttö voi johtua myös vanhemmista kielihistoriallisista syistä.
She-pronominia käytetään laivojen lisäksi muistakin kulkuneuvoista, kuten lentokoneista ja autoista, mikä mahdollisesti periytyy she-sanan käytöstä laivojen yhteydessä.
Näin siis yleensä - arkikielessä englanninkieliset saattavat kuitenkin viitata erilaisiin esineisiin, kasveihin, kulkuneuvoihin tai muihin...
Sanat liittyvät toisiinsa kuten arvelit. Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että hyötyä ja hyötää ovat molemmat johdoksia samasta vartalosta, joka esiintyy myös sanoissa hyöty ja hyödyllinen.
Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle hyötyä merkitykset 'saada hyötyä, vaurastua, menestyä, kasvaa rehevästi' ja sanalle hyötää merkitykset 'kasvaa, rehevöityä, vaurastua'.
Vanhassa kirjakielessä ja murteissa sanaa hyöty on käytetty myös merkityksessä 'verso, rikkaruoho'.
Läheet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / [Erkki Itkonen, päätoimittaja ... et al.] (1992)
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen (2004)
Hei, kysymääsi rekisterinumeroa tiedusteltiin Autoliitosta. Sieltä saatiin vastaukseksi vahva epäilys, että kyseessä on saksalainen rekisterinumero. Kolme ensimmäistä kirjainta viittaa Saksaan. Siellä myös käytetään tunnuksen loppuosaa: kirjain ja neljä numeroa.
Hei!
Samaa mieltä - kirjastot ovat upeita paikkoja. Esimerkiksi Kirjastokaista.fi-sivuston Koulutuskanava tarjoaa paljon kirjastolaitoksen historiaan liittyvää materiaalia ja tämän linkin takaa löydät lisätietoa liittyen aineistojen hankintaan Kirjastot.fi-sivustolla.
Kaurialan historiasta 1900-luvulla ei ole varsinaista historiikkia, vaan tietoja on etsittävä useista teoksista. Seuraavissa julkaisuissa on Kaurialaa koskevia mainintoja:
Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa 1964
Rytkönen: Äidin ja mummun koulu ( tyttölyseon historiikki 1994
Hämeenlinna : Hämeenlinna-seuran julkaisut 1955 ja 1958 (käsitt. vanhaa uhrikiveä)
Hämeenlinna ympäristöineen: matkailuopas. Näköispainos vuonna 1927 julkaistusta laitoksesta 2004
Linnani on kotini: tarinoita Hämeenlinnasta
Artikkeleita vanhasta hautausmaasta:
Ilkka, Matti: Vanha hautausmaa. Hämeenlinna:Hämeenlinna-seuran julkaisu 1959
Palmunen, Einar: Hämeenlinnan historiaa vanhalla hautausmaalla. Hämeenlinna: Hämeenlinna-seuran julkaisu 1970
Vihervuori, Aimo: Turuntien...
Kotimaisesta 1700-luvun elämästä kertovia romaaneja ovat mm. Pirjo Tuomisen Kuningasväylä (Tammi 1997) sekä Leila Tuuren Kauppamiesten sukua (Karisto 2001) ja Kauppamiehen tytär (Karisto 2003). Maailmalta vastaavia teoksia voisivat olla esim. Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo (WSOY, 17. painos 2007) ja Per Olov Enquistin Henkilääkäri (Gummerus, 3. painos 2003).
Tietokirjallisuuden puolelta löytyy myös sopivia teoksia aikakauden tapakulttuuriin ja herrasväen elämään tutustumiseen. Näitä ovat esim. Kirsi Vainio-Kohosen Sophie Creutzin aika: aateliselämää 1700-luvun Suomessa (SKS 2008) ja Riitta Koskisen Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta.
Gustaf Nordenskiöld kuoli 27-vuotiaana vuonna 1895 keuhkotuberkuloosiin.
Lähde:
Kristiina Kalleinen: Kuninkaan ja keisarin Nordenskiöldit (2014) https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000623
Wikipedian kuvaputkea koskevasta, joskin melko suppeasta artikkelista voit tutkia toiminnan pääperiaatteita. Kuvaputki – Wikipedia
Englanninkielinen wiki tarjoaa paremman selostuksen. Cathode-ray tube - Wikipedia
Kuvaputkinäyttölaitteet perustuvat katodisädeputkeen, joka on tyhjiöputki ja siinä on fosforoitu kuvapinta. Kuvaputkeen kuva muodostetaan elektrodisädejärjestelmällä, jota sanotaan myös elektronitykiksi. Elektrodisädejärjestelmä koostuu katodista ja joukosta hiloja. Katodisädeputken kaulalla ovat myös vaaka- ja pystypoikkeutuskelat Katodisädeputken toisessa päässä on elektronitykki, jolla elektronisäde saadaan kuvaputken fosforipintaan suurjännitteen avulla. Väritelevisiossa värit saadaan aikaan kolmella...
Helmet-kirjaston maksuja voi maksaa verkossa. Linkki ja ohjeet verkkomaksamiseen on Helmetin etusivulla : Verkkomaksaminen | Helmet Verkkomaksamiseen kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla. Maksamisessa tarvitset pankkitunnukset. Kun olet maksanut maksut, voit taas uusia lainojasi. Jos lainoista on varauksia, niitä ei voi uusia. Jos uusittavan teoksen niteitä näyttää olevan hyllyssä, mutta järjestelmä väittää siitä olevan varauksia, kannattaa soittaa johonkin kirjastoon. Virkailija voi tällaisessa tapauksessa tarkistaa, tilanteen ja uusia lainan varauksesta huolimatta.
Jos uusimisen tai verkkomaksaminen kanssa on ongelmia, kannattaa soittaa johonkin Helmet-kirjastoon.
Mirja Karjalainen kertoo Usko Kempin kirjassa seikkailevasta piika Anna Yrjänäntyttärestä Facebook-ryhmässä Historian jännät naiset. 4.1.2020"Anna-Juho eli Anna Yrjöntytär eleli Uudellamaalla Suuren Pohjan sodan aikana. Vuonna 1710 Anna pestautui Turun läänin jalkaväkirykmenttiin nimellä Johan Yrjönpoika Harittu. Ja täydestä meni! Syynä Annalla oli ehkä tarve pakoilla raipparangaistusta, joka uhkasi häntä ruuan varastamisen takia. Ruotsin armeija oli lyöty vähän aiemmin Pultavassa (Ukrainan alueella), rutto piinasi Suomea ja venäläisten isoviha oli vasta edessä. Sotaväen tarve oli siis suuri.Joukko-osasto asettui Turkuun, jossa Anna-Juho tutustui Housu-Maijaksi kutsuttuun kapakoitsijaan. Maijalla oli tytär, joka oli raskaana. Koska...
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät tällaiset ulkomaalaisia etunimiä käsittelevät kirjat: Allen Sture: Förnamnsboken, Att välja namn: 700 inspirerande namnförslag till din baby, Carlsson: Stora namnboken, Dunkling: Everyman's dictionary of first names, Hanks: Babies' names, Internationales Handbuch der Vornamen, Lansky: The best baby name book in whole wide world, Mackensen: Das Grosse Buch der Vornamen, Norman: A world of baby names, Room: Dictionary of first names, Venäläisten henkilönnimien opas.
Lisäksi kirjassa: Valitse nimi lapselle on käsitelty myös muita kuin suomalaisia etunimiä, myös erikseen mainitsemasi virolaiset etunimet. Juri Nummelininkin kirjoja kannattaa tutkia.
Myös tästä nettiosoitteesta löydät kattavasti tietoa...
Muikku on espanjaksi albur. Näin sanotaan kirjassa Mat på åtta språk : restaurang & hotell (kirjoittaja Per-Arne Björk, kustantaja Moraförlaget 1995, ISBN 91-630-3810-2). Muikunmäti on puolestaan huevas de albur. Joissakin espanjan kielen sanakirjoissa sana albur tarkoittaa myös salakkaa.
Kyseessä on varmaankin Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani (Gummerus, 2018). Tarasovaa haastateltiin Ylen Aamun kirja -ohjelmassa 1.3.2018. Voit katsoa haastattelun alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4371839
Teos kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin. Voit tarkistaa teoksen ajantasaisen saatavuuden alla olevasta linkistä.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.anniinatarasova.fi/
Vuonna 2019 tehdyn Kirjasto ammattilaisen silmin: kirjastoalan työntekijäselvityksen loppuraportin mukaan yleisimmät kirjastojen ammattinimikkeet olivat kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, tietoasiantuntija, kirjastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, palvelupäällikkö, tietopalvelusihteeri, asiakasneuvoja ja ylikirjastonhoitaja. Vastaajista 22 prosenttia sijoittui kohtaan jokin muu, eli myös monia muita nimikkeitä on. Raportin mukaan nimikkeistä on myös paljon variaatioita. Raportti on luettavissa alla olevasta linkistä:
http://kirjastolehti.fi/files/KirjastoalanTy%C3%B6ntekij%C3%A4tutkimus.pdf
Kirjastot.fi-sivuston tällä hetkellä avoinna olevien työpaikkojen luettelosta löytyy vielä...
