Valitettavasti en löytänyt materiaalia tuon kysymyksen valaisuun esimerkiksi Valtioneuvoston julkaisuista, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ , Europaan unionin Empactista, https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-fight-against-crime/ tai Europolista, https://www.europol.europa.eu/crime-areas-and-trends/crime-areas/drug-t….
Hyvä paikka jatkaa tiedusteluja on Rikoksentorjunta.fi, https://rikoksentorjunta.fi.
Lainsäädännöllinen perusta juuri talvisodan alla löytyy seuraavasta kirjasesta:Asevelvollisuuslaki täytäntöönpanomääräyksineen. Helsinki: Valtioneuvosto, 1939.Tarkemmin talvisodan aikaisia terveydellisiä perusteluja palvelukseen kelpaamattomuudelle on avattu vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä, joka löytyy ainakin Eduskunnan kirjastosta asetuskokoelman liitteenä.Asevelvollisuuslaki ei 1920-40 -luvuilla antanut mahdollisuutta asevelvollisten poliittiseen karsintaan. Aihe on kuitenkin herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua vielä 2000-luvullakin. Esimerkiksi professori Heikki Ylikangas on mm. teoksessaan Yhden miehen jatkosota (Otava 2009) esittänyt, että erilaisia poliittisista syistä karsittuja olisi ollut jopa 100 000....
Helsingin luokijärjestelmän historiasta meiltä on kysytty ennenkin. Vuonna 2007 kollegani vastasi : "
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka."
Vastaus pätee edelleenkin. Ei siis ole tiedossa, että...
Risto Ahti on suomentanut W H Audenin runon Funeral Blues. Suomennos sisältyy teokseen Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1988). Runon nimi on suomennoksessa Laulu ja se alkaa rivillä Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa. https://allpoetry.com/funeral-blues
Seinäjoen kansalaisopistolla on kurssitarjonnassa Kirjoittajakurssi sekä Seinäjoella että Nurmossa. Kurssikuvauksessa kerrotaan, että kurssilla tutustutaan sanataiteeseen monipuolisesti: runoillaan, tarinoidaan, leikitään kielellä, kokeillaan erilaisia tapoja kirjoittaa. Kurssilla myös luetaan, annetaan ja saadaan palautetta, keskustellaan ja kirjoitetaan. Kurssi on jo alkanut tänä syksynä, mutta paikkoja voi kysyä kansalaisopiston toimistosta puh. (06)416 2463, 416 2528, 416 2893.
Lapsille suunnattu sanataidekerho on myös kansalaisopiston kurssitarjonnassa.
Pohjanmaan kirjailijat on kirjailijoiden ja harrastajakirjoittajien oma yhdistys. Sen jäsenyyttä voi anoa, jos omia tekstejä on julkaistu jossain määrin. Yhdistys järjestää koulutusta...
Hotelli Sputnik valmistui silloiseen Leningradiin vuosina 1967—1968. https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BF%D1%83%D1%82%D0%BD%D0%B8%D0%B…
Sijainti on Pietarissa osoitteessa Проспект Тореза, 36 (Torez prospekt 36) https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D1%80%D0%BE%D1%81%D0%BF%D0%B5%D0%B…
https://www-citywalls-ru.translate.goog/house5290.html?_x_tr_sl=ru&_x_t…
Rakennuksen tiloja ja huoneita on remontoitu ja se on edelleen hotelli Sputnik.
https://fi.hotels.com/ho376542/hotel-sputnik-pietari-venaja/
Helsingin Sanomien numerossa 17.2.1991 vantaalainen lukija muistelee myös samankaltaisen hokeman olleen Valion mainoksessa. Piin, eli Pirkko Kolben pakinaan sisältyvän katkelman mukaan se kuului seuraavasti: "Voiko voi kilpailla voin kanssa? Voi! Voi! Valion voi voi." Jutussa arvellaan mainoksen olleen käytössä "joskus takavuosina".
Mitä ilmeisimmin siis muistat oikein ja Valiolla on tällainen sanaleikkiin perustuva mainos aikoinaan ollut. Ehkä useampia versioita? Nykyään vastaavaa taitaa harvemmin esiintyä mainonnassa, vaikka sanoja ja merkityksiä käytetään markkinoinnissa edelleen luovasti ja huumorilla.
Helsingin Sanomat 17.2.1991
Kyseessä voisi olla Weilin + Göösin (sittemmin liitetty WSOY:hyn) vuosina 2003-2008 ilmestynyt 8-osainen Satusaari - sarja. Kirjat sisältävät satuja ja runoja, ja osien nimet ovat Lumottu metsä, Salamaja, Unien ranta, Raisulan kylä, Ihmeiden torni, Ystävysten talo, Hulivilivuori ja Satuparaati.
"Jos vaimosi eevansa vanhan sen / joskus päästävi irti pihaan, / ole mies, älä menetä malttias / ja hulluna lankea vihaan" alkaa Yksi opettavainen runo Vilho Rantasen kokoelmassa Viisi pappia taivaan portilla (1952). Se sisältyy myös neljä Rantasen runoteosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-kirjaan.
Runojen viimeisimmän painoksen (1996) kustantajan mukaan "Vilho Rantasen monipuolinen tuotanto käsittää laulu- ja kertovaa runoutta sekä terävällä huumorilla höystettyä iskevää satiiria".
Lisää internet-osoitesuosikkeihisi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi). Tästä pääset äärettömien tiedonhakujen äärelle. Valitse tiedonhaku ja sen jälkeen haluamasi esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita esim. Google-palvelun (http://www.google.com) hakulaatikkoon "loistohotelli Grand" ja saat tulokseksi osoitteen http://www.freenet.hut.fi/ohjelmatiedot/t02/99/11/2-l0-Loistohotelli-Gr…
Sarjan taustana olevaa kirjaa ei mainita, joten täytynee päätellä, ettei sarja perustu suoraan mihinkään kirjaan, vaan se on käsikirjoittajansa Russell T. Daviesin tuotantoa. Oscarin voittaneella elokuvalla Grand Hotel, suom. Loistohotelli, vuodelta 1932 ei liene tekemistä tv-sarjan kanssa (ohj. Edmund Golding, pääosissa Joan...
Näyttäsi siltä että SVT:n striimauspalvelussa SVT Play kyseinen dokumentti olisi katsottavissa:
https://www.svtplay.se/video/11696202/vi-ar-inte-langre-dar-sista-aret-…
PUBLICERADES
Tis 6 apr
KAN SES TILL
Mån 5 jul
PRODUKTIONSÅR
2016
RÄTTIGHETER
Kan ses i hela världen
Suomen pinta-alasta jokainen maa- ja vesineliömetri on jonkun tahon omistama. Vesialueiden omistusoikeus kuuluu joko valtiolle (yleiset vesialueet), osakaskunnille (yhteiset vesialueet) tai yksityisille kiinteistönomistajille.
Lähde: https://www.vesialueomistajat.fi/
Kollega ehdotti Laura Fitinghoffin alunperin ruotsalaista lasten- ja nuortenkirjaa Hallatunturin lapset. Kirjasta on useita suomennoksia, viimeisin vuodelta 1975. Goodreads-palvelu kuvaa kirjaa näin:
"Hallatunturin lapset on raikas, huumorinvälkkeinen kuvaus Pohjois-Ruotsista, seitsemästä pienestä Hallatunturin orvosta sisaruksesta, jotka ankaran katovuoden uhreina joutuvat jättämään kotimökkinsä ja vaeltamaan kylästä kylään. "
Koko kuvaus löytyy palvelusta:
https://www.goodreads.com/book/show/32335326-hallatunturin-lapset?rating=5&utm_medium=api&utm_source=book_widget
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1243390__Shallatunturin%...
Kyseessä on toinen runo Johanna Wolfgang von Goethen Matkamiehen yölauluista (Wandrers Nachtlied). Valter Juva on suomentanut Matkamiehen yölaulut runoantologiaan Sata runoa : Valikoituja maailmankirjallisuudesta (1916).Teos on digitoitu Gutenberg-projektiin. Voit lukea sen alla olevasta linkistä.https://www.gutenberg.org/cache/epub/18411/pg18411-images.htmlJa tässä suomennos:Rauhaa huippuin ylhäinsä nää!Puut vuorten jylhäinhämyyn jää;vait uinuu maat,ei linnut oksilla lennä.Aavoille ennä,rauhan jo saat!Tässä linkissä on alkuperäinen teksti: https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap082.html
Seuraavat kaunokirjalliset teokset liittyvät Irlantiin tavalla tai toisella:
Jalonen, Riitta: Todistaja Brigitin talossa (romaani, v. 1998).
Jalonen, Olli: Ilo ja häpeä: kertomus kahdesta maasta; ja itsestäsi (romaani, v. 1981).
Lander, Leena: Tulkoon myrsky (romaani, v. 1994).
Kirstilä, Pentti: Hanhivaara ja sateisen saaren tappaja (jännityskirjallisuus, v. 2000).
Verronen, Maarit: Kylmien saarten soturi (romaani, v. 2001).
Vainonen, Jyrki: Pyhän Leon ihme (tarina Johanna Sinisalon toimittamassa kokoelmassa "Verkon silmässä: tarinoita internetin maailmasta", v. 2005).
Kankaanpää, Hannu: Aika totta (runokokoelma, mm. sarja Irlanti-runoja, v. 1996).
Saarikoski, Pentti: Kirje vaimolleni (romaani, v. 1968).
Rinnekangas, Reijo: Myöhästynyt...
ReettaNoomiElina blogi tietää kertoa:" Hiimailu on ystäväni sanojen mukaan joutilasta nurkissa pyöriskelyä, oleilua ja kaiken vähäisenkin siirtämistä huomiseen ja tekemisen välttelyä, pientä kehää, omaa suppeuttakin... Täytänkö moiset hiimailun kriteerit? Olen näitäkin, mutta tietoisesti myös yritän opetella hiimailua, chillaaminen lie suhteellisen sama asia. "http://reettanoomielina.blogspot.com/2014/02/hiimailua.html
Laulu on Sofie Litheniuksen säveltämä "Joululaulu", joka alkaa: "Koht' on joulu meillä taas, taivaan, taivaan rauha maas". Sanoittajaksi on merkitty Hertzberg (ilman etunimeä). Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansakoulua ja lastentarhoja varten. Ensimäinen vihko" (Otava, 1892, s. 13-14). Nuotissa on laulun melodia ja sanat. Säkeistöjä on kolme ja niistä muistittekin ensimmäisen ja kolmannen. Kolmas säkeistö alkaa: "Terve, ilta ihanin hyväin lasten kotihin".
Meillä täällä Pasilan kirjastossa on kierrätyshyllyt saatu uudelleen käyttöön. Tiedustele omasta kirjastostasi onko heillä tämä toiminta jo käytössä.
Helmet kirjastoissa on 34 kirjastoa, joissa on kirjakierratyspiste. Nämä kirjastot löydät täältä : Kirjastot ja palvelut | Helmet
