Katkelma on Tove Janssonin kirjasta Muumilaakson marraskuu (suom. Kaarina Helakisa). Teksti on kappaleessa 11. Sivunumero vaihtelee painoksen mukaan. Minulla on käsillä WSOY:n kustantama vuoden 2018 painos, ja siinä katkelma on sivulla 77.
Tartuffe ja Macbeth on kirjoitettu 1600-luvulla, joten kirjallisuusarvosteluja itse teoksista ei löydy. Sensijaan arvosteluja erilaisista näytelmäversioista löytyy ALEKSI -artikkelitietokannan (käytettävissä useimmissa kirjastoissa kautta Suomen) avulla. Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä (1998 : 51-52) on teatteriarvostelu Arto af Hällströmin Tartuffesta. Macbethin tulkintoja on arvioitu mm. Suomen Kuvalehdessä 1997:7 ja Teatteri - lehdessä 1997:2.
Kysymyksesi perusteella en tiedä kuinka paljon ja minkätasoista aineistoa tarvitset. Kyseisiä kirjailijoita ja heidän tuotantoaan on tutkittu ja tulkittu runsaasti. Perustietoja suomen kielellä Molièrestä ja Tartuffesta löydät seuraavista: Shuck: Yleisen kirjallisuuden historia (osa 5) tai...
Haun tallentaminen tapahtuu seuraavasti: kirjaudu HelMetissä Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna. Napsauta painiketta ja palaa omiin tietoihisi. Tallentamasi hakutuloksen saat näkyviin painikkeesta Tallennetut haut. Tallentamiesi hakujen avulla voit esimerkiksi löytää etsimäsi teokset myöhemmin uudelleen tai tutkia, mitä uutta tiettyyn aiheeseen liittyvää aineistoa kirjastoihin on tullut.
Mainitsemanne tiedot tarkoittavat sitä, että isänne on suorittanut asevelvollisuutensa nimenomaan juuri Viipurissa, jossa kyseinen Huoltopataljoona on toiminut. Toinen viipurilainen ja Huoltopataljoonaakin tunnetumpi joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti.
Lisätietoja Viipurin Huoltopataljoonasta on löydettävissä esimerkiksi vuonna 1937 julkaistusta historiikista "Huoltopataljoona 1927-1937": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.87715
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Vuodesta 1863 alkaen suomeksi alettiin käyttää muotoa Valtiopäivät. Sana Eduskunta yleistyi tämän jälkeen. Kantana sana edusmies. Europaeus sankirjassaan: Representation=edus-kunta. Myöhemmin 1896 Ståhlberg katsoi, että kansaneduskunta oli osuva vastine ilmaukselle nationalrepresentation. Eduskunta hyväksyttiin virallisesti valtiopäivien nimeksi vuonna 1906 eduskuntakomitean mietinnössä (VPJ 2§). Aiheesta lisää mm. teoksessa Käsitteet liikkeessä (2003), Ismo Pohjantammi artikkelissaan Edustus, erityisesti sivuilla 371-374, otsikon Valtiopäivät vai eduskunta, alla.
tämä seikkailu tapahtuu vanhemmissa irtonumerolehdissä. Netissä löytyy sivusto: https://www.huvipuisto.net/tex/texhisto.htm , täältä taas selviää että tarina olisi Kuoleman hyppy niminen tarina. Tex-liuska 19 vuodelta 1956.
Lainaus sivustolta: "seikkailussa Kuoleman hyppy vangitut roistot, Brennan ja Teller, pääsevät tuttujen poliitikkojen avulla vapaaksi, ja ryhtyvät järjestämään kostoa Texille. Tietämättä, että Tex on kylästä poissa, nämä kuljetuttavat kuormallisen iso-rokon saastuttamia huopia lahjaksi Navajo-leiriin. Kylässä puhkeaa paha isorokko-epidemia, joka tappaa kymmeniä ihmisiä, myös Texin vaimon. Kun Tex palaa kylään, hän voi vain vannoa kostoa."
Näitä irtolehtinumeroita on julkaistu sittemmin Tex Willer -kirjastossa....
Kokeilin Frank monihakua.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Teos löytyy melko monesta kirjastosta ympäri Suomenmaan.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jos mikään näistä ei ole lähellä Sinua, voit
käydä lähimmässä kirjastossa kysymässä mahdollisuutta kauko-lainaan.
Kirjan voi myös osataa, jos lähin kirjasto on takusten takana. Esim Adlibris tarjoaa sitä 20€ hintaan.
Ritva Toropaisen väitöskirjassa Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005) kerrotaan Lassinkalliosta, että sen arvellaan saaneen nimensä siitä, että Lassi-niminen mies olisi tuolta paikalta hukuttautunut koskeen. Toisaalta rannalla kallion kohdalla oli 1800-luvulla myös Lassi-niminen torppa, joka saattaa olla nimen taustalla. Kirjassa on esitelty tarkemmin myös muita Lassinkallio ja Lassi-alkuisten nimien taustoja.LähdeRitva Toropainen: Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005), OUTI-verkkokirjasto: https://outi.finna.fi/Record/outi.714600?sid=5157217205
Oleskelulupaa tai turvapaikkaa odottava voi saada Helmet kirjastokortin, koska hänellä on osoite suomessa.
Lisäksi hän tarvitsee kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (passi, ajokortti, henkilökortti) tai vastaanottokeskuksen antaman henkilökortin.
Koska hänellä ei vielä ole suomalaista sosiaaliturvatunnusta, on kortti voimassa korkeintaan vuoden kerrallaan.
"Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjastokorttisi on voimassa vuoden kerrallaan." https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Suomi.fi -sivustolle on kerätty kansalaisille runsaasti tietoa eri aiheista moniin elämäntilanteisiin. Myös eläkeasioista on kansalaiselle runsaasti tietoa ja siellä on kerrottu, mitä kaikkea pitää tehdä, että asiat tulevat hoidetuiksi.Etusivu - Suomi.fi -> Tiedot ja palvelut -> Kansalaiselle -> Sosiaalinen turva -> Eläkkeelle (suora linkki: Eläkkeelle - Suomi.fi )
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksu kertyy aikuisten aineistosta jokaiselta ylimenneeltä päivältä, myös viikonlopuista, ja se on 0,20 €/laina.
Lisää tietoa eri maksuista löytyy osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta maksut.
Kalevalasta löytyy montakin mainintaa keväästä. Avoimesta Kalevalasta löytyy kuusi runoa hakusanalla kevät. Linkki Avoin Kalevala.Muilla kevätaiheisilla hakusanoilla saattaa runoja löytyä lisää.
Meillä ei ollut valitettavasti juuri nyt mahdollisuutta tutkia filmiä, mutta kyseinen elokuvahan sijoittuu n. 1860-luvulle, jolloin kyseessä lienee keisarillisen Venäjän asevoimien juhlapuku.
Kyseessä saattaisi olla esimerkiksi patruunalaukku, joka oli varsin koristeellinen ja saattaa tuoda myös mielikuvan "kameralaukusta". Upseerin asustukseen oli mahdollista liittää myös monenlaisia muitakin laukkuja ja koteloita, esim. asekotelo tai "leipälaukku".
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ko. elokuva filmattiin jatkosodan aikana, jolloin puvustamisen ja varustamisen mahdollisuudet saattoivat olla normaalia niukemmat. Elokuvissa ei ole ollut myöskään aina mahdollisuuksia eikä tarvettakaan pysyä täysin sataprosenttisessa historiallisessa...
Kyseessä oleva kuvio on kabbalan sefirot eli elämän puu. Da'at (knowledge, tietoisuus) on kohta, jossa kaikki elämän puun sefirot yhdistyvät yhdeksi. Sitä ei aina ole piirrettynä kuvioon, koska se ei ole sefira.
Lähteet
Wikipedia: Da'at: https://en.wikipedia.org/wiki/Da%27at
Rahtilaiva Malmi upposi Itämereen 7.12.1979. Onnettomuudessa hukkui 14 ja pelastettiin 14.
"Pelastustyö myrskyssä oli erittäin vaikea, mutta todisti kuitenkin helikoptereiden soveltuvuuden meripelastustoimiin. Myöhemmin kävi ilmi, että Malmin kansi oli revennyt ja vettä päässyt laivaan, joka oli viimein uponnut." (Mitä-missä-milloin 1981, Otava, 1980).
Wikipedian kuvaputkea koskevasta, joskin melko suppeasta artikkelista voit tutkia toiminnan pääperiaatteita. Kuvaputki – Wikipedia
Englanninkielinen wiki tarjoaa paremman selostuksen. Cathode-ray tube - Wikipedia
Kuvaputkinäyttölaitteet perustuvat katodisädeputkeen, joka on tyhjiöputki ja siinä on fosforoitu kuvapinta. Kuvaputkeen kuva muodostetaan elektrodisädejärjestelmällä, jota sanotaan myös elektronitykiksi. Elektrodisädejärjestelmä koostuu katodista ja joukosta hiloja. Katodisädeputken kaulalla ovat myös vaaka- ja pystypoikkeutuskelat Katodisädeputken toisessa päässä on elektronitykki, jolla elektronisäde saadaan kuvaputken fosforipintaan suurjännitteen avulla. Väritelevisiossa värit saadaan aikaan kolmella...
M. A. Numminen on laulanut Vaalipolkan muutamilla levyillään, ainakin Taisteluni - in memoriam ja M. A. Nummisen 60-luku. Vaalipolkan sanoittaja on Viina-Matiksi nimitetty Matti Viinamaa (syntyi 1859 ja kuoli 1936). Viina-Matin runoja on julkaistu Hilkka Merikallion toimittamassa kirjassa Viina-Matin veisuja (1968), joka löytyy monien kirjastojen kokoelmista. Kirjassa on runo nimeltä Vaaliruno, joka lienee hakemasi.
Tietoa Viina-Matista mm. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemistosta: http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=viinamaa&formid=kirre&rppg=50&s…
Muisteltu animaatiosarja lienee englantilaista alkuperää oleva Sointulan väki (The Clangers), jota esitettiin meillä vuosina 1971–72. Alun perin vuosina 1969–74 tuotetulle sarjalle on kuluvalla vuosituhannella (2015–) tehty jatkoakin. The Clangers (TV Series 1969–1974) - IMDb Clangers (TV Series 2015– ) - IMDb Kaksi lastenohjelmaa: Sointulan väki ja Filopat (yle.fi)
