Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974, useita uusintapainoksia, Gummerus) näyttää löytyvän useista Suomen kirjastoista. Voit siis tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi, mikäli kirjaa ei löydy oman alueesi kirjastoista.
Tällä hetkellä kirjaa ei näytä löytyvän nettiantikvariaateissa, mutta kannattanee jatkaa etsiskelyä. Joissakin antikvariaateissa voi myös jättää etsimänsä kirjan "puutelistalle".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kunnonpaikka kertoo Facebook-sivullaa 16.9.2014 :"Pitkän historiamme yksi rajapyykki saavutettiin taas tänään. Urho Kekkonen vihki Kunnonpaikan käyttöön tasan 40 vuotta sitten: 16.9.1974!" Facebook Hotelli on siis 47-vuotias.
Olit aivan oikeassa, sillä tämä sarjakuva on vuodelta 1993, ja vielä tarkemmin sunnuntailta 11.4.1993. Sama sarjakuva on varmasti muissakin albumeissa, mutta ensimmäisenä satuin löytämään sen Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985 - 1995 -albumista. Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985 - 1995 Ratamo-verkkokirjastossa
Nykytiedon mukaan tatuointien tekeminen alkoi levitä Polynesiaan ja muihin Oseanian saarille noin 1500-luvulla eKr. Syynä tähän oli austronesialaisten kansojen 3000-luvulla eKr alkanut levittäytyminen nykyisen etelä-Kiinan alueelta ensin Malaijien saaristoon ja sen jälkeen laajemmin Oseaniaan. Arkeologit ovat löytäneet Tongan saarilta tatuointiin käytettyjä välineitä (ajoitus noin 1450 eKr.). Tonga on Polynesian saariryhmän länsilaidalla. Polynesian itäisimpiin osiin tatuoiminen levisi todennäköisesti myöhemmin kuin Tongalle.
Lähde:
L. Krutak & A. Deter-Wolf, Ancient Ink: The Archaeology of Tattooing, University of Washington Press 2017
Voit palauttaa Turun kaupunginkirjastosta lainatun kirjan mihin tahansa Turun kaupunginkirjaston toimipisteeseen, ei kuitenkaan mielellään kirjastoautoon.
Katkelma on Paavo Haavikon runosta Ei sitä joulua vuodelta 1966, runon viimeinen kappale. Runo sisältyy teokseen Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979). Teoksessa mainitaan, että runo on esitetty radiossa vuonna 1966. Muuta lähdettä runolle ei kerrota - toisin kuin muiden runojen kohdalla.
Yleisradion joulurunoja tai radiorunoja ei ole koottu erilliseen teokseen.
Saat koko runon sähköpostiisi.
Kaivattu kirja saattaisi olla Scoular Andersonin Pulmallinen päivä (Otava, 1994). Siinä Essi ja Jussi ratkovat pulmia vierailullaan Yli-Pelikaanien sukulinnaan.
Laila Hietamiehen/Hirvisaaren tuotantoon perehtynyt kollega oli sitä mieltä, että kannattaa aloittaa Lehmusten kaupunki -sarjasta, jonka ensimmäiset kirjat julkaistiin 1970-luvun alussa ja loppu sarjasta 2000-luvun alkupuolella. Sen jälkeen voi alkaa lukea sarjoja ilmestymisjärjestyksessä. Kirjojen järjestyksen näkee esimerkiksi Wikipediasta.
Bo Carpelanin teoksista kysymääsi sitaattia ei ole löytynyt. Vuoden 1960 Parnassossa (nro 6, s. 248) on Carpelanin artikkeli nimeltä Runon avoimuudesta. Siinä hän siteeraa vanhaa kiinalaista sananlaskua "miehestä joka ei mitään tiedä, on vuori pelkkä vuori, vesi pelkkää vettä ja puu pelkkä puu. Kun hän on saanut vähän opiskella ja oppia, ei vuori enää ole vuori, ei vesi enää vettä eikä puu enää puu. Mutta kun hänen ymmärryksensä on kypsynyt, on vuori jälleen vuori, vesi jälleen vettä ja puu jälleen puu."
Hei!
Kysymykseen on vastattu täällä ennenkin. Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus: "...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe...
Ensin on syytä määritellä, mitä domestikaatiolla ja kesyyntymisellä tarkoitetaan. Suvi Viranta-Kovanen määrittelee teoksessaan Elämä (Ursa 2010) domestikaation seuraavasti (s. 111):
Prosessia, jossa eläimet sukupolvien saatossa evolutionääristen muutosten seurauksena sopeutuvat ihmisen seuralaisiksi kutsutaan domestikaatioksi. Domestikaatio eroaa kesyttämisestä siinä, että se tapahtuu sukupolvien saatossa perimään vaikuttamalla, siten että lisääntymään valitaan yksilöt, joilla on haluttuja ominaisuuksia.
Esimerkiksi koira on domestikoitu harmaasudesta, kesykana taas punaviidakkokanasta. Monien eläinten lisäksi viljelykasveja on domestikoitu.
Artikkelissaan "From wild animals to domestic pets, an evolutionary view of domestication" (...
Kysymäänne teosta ei tosiaan antamillanne tunnusmerkeillä ole helppo jäljittää. Kuvailunne perusteella kirja saattaisi edustaa viihde- tai jännityskirjallisuutta.
Jännitystä ja viihdettä tuotannossaan yhdisteleviä, paljon luettuja nykykirjailijoita ovat muun muassa Sidney Sheldon, Sandra Brown sekä Nora Roberts. Heidän teoksiaan on saatavilla suomeksi runsaasti.
Oivallinen dekkareihin keskittynyt internetsivusto on Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämä Dekkarinetti, joka sisältää muun muassa tänä ja viime vuonna suomeksi ilmestyneet dekkariuutuudet arvioineen, dekkarikirjailijoiden esittelyjä, dekkaripalkinnot, antoisan linkkihakemiston sekä tietoa käännösdekkareista:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Aarno Röngän...
Valitettavasti näin vähillä tiedoilla kun ollaan liikkeellä - pelkällä fraasilla muualta kuin sanojen alusta -, vain hyvä onni auttaa eli se, että joku tunnistaa muistinvaraisesti tuon fraasin ja pystyy yhdistämään sen tunnistettavaan lauluun. Mikään normaali haku ei tuonut tähän valaistusta, Googlekaan ei anna yhtään osumaa, kuten ei myöskään kansallisdiskografia Viola, Fono-tietokanta tai suomalaisten elokuvien Elonet-tietokanta.
Jos laulun nimi sattuisi olemaan "Paratiisisottiisi", se olisi kyllä osunut hakuihin, mutta nimihän voi olla ihan mitä muuta tahansa ja tässä tapauksessa luultavasti onkin. Nyt ei voi kuin toivoa, että joku tämän kysymyksen ja vastauksen nähdessään onnekkaasti tunnistaa etsityn laulun. Vanha suomifilmi voi...
Hei,
Kyseessä voisi näillä tiedoilla olla A. J. Healyn Tommy Storm : kutsu kaukaiselta planeetalta (Tammi, 2009).
Kirjassa 5 maan nuorta kutsutaan avaruusasemalle koulutukseen salaista tehtävää varten ja asemalla on myös muiden lajien edustajia. Myös tuo rakkaus/rikkaus-kohta löytyy kirjasta.
Kirjalle on myös jatkoa: Tommy Storm ja avaruuden ritarit (Tammi, 2011).
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Annola, Johanna: Säädyttömät : perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta : potilas numero 43 Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia : kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle; Suomalainen historia : kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle Koivisto, Silja: Sataman kapakan Hilda Lappalainen, Mirkka: Smittenin murha : katoamistapaus 1600-luvulta Skyttä, Jaana: Huvituksen kartanon tytöt Stammeier, Jenni: Tyttö maissipellossa : Anna Jokisen mysteerikuolema Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa : seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa
Ossi Heinäsen artikkelin mukaan 1930-luvulla mm. paikalliset nimismiehet ja suojeluskunnat arvioivat asevelvollisten poliittista luotettavuutta ennen kutsuntoja kolmiportaisella asteikolla. Luotettavat merkittiin numerolla 1, epäluotettavat numerolla 3 ja muut jätettiin numeroimatta. Luotettavina pidettin suojeluskuntalaisia tai luotettavista perheistä tulevia ja epäluotettavina mm. kommunistiseen puolueeseen kuuluneita. Epäluotettavista laadittiin listat perusteluineen. Tiedot lähetettiin kutsuntatoimistoon, joka merkkasi tiedot kutsuntaluetteloihin ja kantakortteihin kohtaan "kansalaiskunto". (Heinänen, s. 266; kts. myös Nurminen, s. 58.)
Lähteitä:
Heinänen, Ossi. ”’Tunnetusti kommunisti ja kansalaiskunto aivan heikko’ :...
Tässä kollegan ehdotus, joka ei aivan ole muistamassasi muodossa, mutta lienee kuitenkin sama. Hän ehdottaa kansanlaulua nimeltä Älä itkelele, jossa lauletaan näin:
"Älä itkelele, mamma tullelelee, tuo pikku tossut Topille.
Silkkisaumaiset, nahkapohjaiset, kahdeksan markan arvoiset.
Älä itkelele, pappa tullelelee, tuo tossut pikku jullillele.
Pikipohjaiset, paksusaumaiset, kahdeksan markan arvoiset.”
Kuten monien kansanlaulujen, tämänkin tekijä on tuntematon. Laulu löytyy esim. Kiekkumaralla - kansanlauluja lapsille -nuotista.
Siinä kerrotaan myös: ”Kansanlauluja leimaa paikallisuus ja variaatio. Samasta laulusta on monia erilaisia toisintoja, kun laulu on kulkeutunut laulajalta toiselle ja maan toiselta laidalta toiselle...
Vappu Kannaksen kustantamolta kannattaa kysyä, voidaanko sieltä välittää kirjailijalle palautteesi. Henkilökunnan yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://kustantamo.sets.fi/meista/
Tietokantojen mukaan Auguste Villiers de l'Isle-Adamin tuotannosta on suomennettu vain kertomus "Toivokidutus", joka sisältyy kokoelmaan 'Toinen "Hyvää yötä!" : hetki lepoa kunnes nukutte : viidentoista maan kertomuskirjallisuutta 40 kirjailijan edustamana' (toim. V. Hämeen-Anttila, Arvi A. Karisto, 1935).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa.
Lähteet:
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1107597__SVilliers%20de%20…
