Ympäristöhallinnon verkkosivuilta löytyy tietoa Saimaan vedenjuoksutuksista. Vedenjuoksutusta Saimaasta hoidetaan niin, että Saimaan vedenkorkeus ja Vuoksen virtaama pidetään normaalina.
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Juoksutuk…
Samalla sivustolla on linkki artikkeliin, jossa kerrotaan Saimaan vedenjuoksun ja pinnankorkeuden muuttamisyrityksistä. Saimaan vedenpintaan pyrittiin kaivuutöillä vaikuttamaan jo 1500-luvulla. Kanavan rakentaminen pystyttiin toteuttamaan 1800-luvun puolivälissä. Artikkelin mukaan kanava ei vaikuttanut käytännössä Saimaan luonnonmukaisiin vedenpinnan korkeuksiin, mutta työn sivutuloksena aloitettiin säännöllinen järven päivittäisten vedenkorkeuksien tilastointi (vuodesta 1847)....
Hotelli Jeriksestä Muoniosta kerrottiin, että sekä jierra- että jeris-sana tulee saamenkielisestä sanasta jieris, joka tarkoittaa hyvää apajapaikkaa. Alkuperäisessä merkityksessä sana on tarkoittanut etenkin kalapaikkaa.
Jerisjärvelle on tultu aikoinaan hyvinkin pitkän matkan takaa kalastamaan, koska se on ollut hyvin kalaisa järvi.
Kaikki em. nimet ovat siis peräisin saamen kielestä.
Yksittäisiä lehtinumeroita ei voi varata HelMet-palvelun kautta. Varaus järjestyy puhelimitse (soita kirjastoon ja varaa kirjastokortti lähelle) tai kirjastokäynnin yhteydessä (virkailija tekee varauksen).
Valtiotieteen tohtori Leo Paukkunen on tutkinut siirtokarjalaisten sijoittumista. Hänen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa Suomessa yhteensä 140 482. Tämän uudempaa tietoa aiheesta ei löytynyt.
Hei
Kyseessä on varmaankin Oskar Merikannanon Mä elän! Alla kappaleen sanat. Larin Kyösti on sanoittaja. Sävelletty ja julkaistu 1908.
Ma elän, op71, nro 1
Ma elän! Ah, mikä riemu!
Mikä riemu ja soitto nyt suonissa soi
Näin sydän ei koskaan oo sykkinyt
Mikä loisto ja hehku mun täyttää nyt
Ma laulan, ma laulan, ma laulan
Sillä Luoja mun laulamaan loi!
Ma voisin jo olla vainaa
Alla kalman kukkain ja tumman yön
Ei, ei, minä elän, ma tunnen sen
Kuinka sieluni kasvaa kamppaillen
Kohti tähtiä kautta korkean työn!
Ma elän, ma elän, ma elän!
Sulle Elämä, korkein lauluni soi!
Pyhä kevät mun henkeni kruunatkoon
Taas elämän nuori kunignas oon
Ma laulan, ma laulan, ma laulan
Sillä Luoja mun laulamaan loi!
Kodinturvajoukkojen perustamista Suomeen on aika ajoin pohdittu. Vuonna 2017 puolustusministeri Jussi Niinistö asetti työryhmän pohtimaan kodinturvajoukkoja, mutta työryhmän selvitys päätyi siihen, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö säilyy Suomessa ennallaan. Suomessa Maanpuolustuskoulutus (MPK) kouluttaa ihmisiä selviytymään arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa.
Lähteet ja lisätietoja
Kodinturvajoukot eivät edenneet, vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään vanhaan malliin - MTVuutiset.fi
Ministeri Niinistö polkaisi pikavauhtia käyntiin selvityksen kodinturvajoukkojen perustamisesta – puolustusvoimilta nihkeä vastaanotto - Kotimaa | HS.fi
Vapaaehtoisen maanpuolustustyön uudelleenjärjestäminen selvitettiin...
Hillermanit ovat saaneet osansa kulttuurista omimista koskevista syytteistä. Niin kuin James McGrath Morrisin Hillerman-elämäkerran Tony Hillerman : a life takakansitekstissä todetaan, "läpi uransa Hillermania sekä kiitettiin hänen selvitystyöhön perustuvasta autenttisesta navajokulttuurin kuvauksestaan että syytettiin sen kulttuurisesta omimisesta". Appropriaatiokysymyksessä Hillermanilla on ollut myös puolustajansa, jotka ovat olleet valmiita näkemään kirjailijan toisesta kulttuuripiiristä peräisin olevan aineiston hyödyntämisen pikemminkin kunnianosoituksena kuin kulttuurisena omimisena ja siten hyväksyttävänä. Niin tai näin, nykyään on kuitenkin jokseenkin mahdotonta ajatella, ettei intiaaneista kirjoittava valkoinen kirjailija...
Aito-Ihkulan pissismin käytäntöihin ja käsitteistöön perehdyttävää opusta on tilattu toukokuun alussa useisiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. Teoksen saatavuutta kannattaa siis jatkossakin seurata HelMetistä.
Kevyt osasto 4:n kuului jatkosodassa esikuntakomppania, 1. jääkärikomppania, 2. jääkärikomppania ja konekiväärikomppania. Näin ollen KKK/Kev.Os. 4 ja 1. komppania ovat eri yksiköt.
Lähde: Sotapäiväkirjat-kokoelma. Jatkosodan ja Lapin sodan sotapäiväkirjat. Kevyt osasto 4, 18.6.1941 - 19.11.1941. Kansallisarkisto. https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2384800280
Piirilääkärilaitos sai alkunsa 1700-luvun puolivälissä. Suomen ensimmäinen piirilääkäri Barthold Rudolf Hast nimitettiin Pohjanmaan piirilääkäriksi vuonna 1749 Vaasan kaupunkiin. Vuonna 1775 oli maassamme toimessa kahdeksan piirilääkäriä ja 1800-luvun alussa piirilääkäripiirejä oli perustettu 13. Vuosisadan puolivälin paikkeilla piirilääkäreitä oli jo 50. Tämän jälkeen perustettiin vielä kolme piirilääkäripiiriä - enimmillään piirilääkäreitä oli siis 53.
Piirilääkärien toiminnasta oli säädetty heille vahvistetussa johtosäännössä. Heidän päätehtävänsä oli vuodesta 1832 lähtien terveydenhoidon kehittäminen ja siten huolehtia oman piirinsä alueella asuvan väestön terveyden- ja sairaanhoidosta aina siihen saakka kun maamme kunnanlääkärilaitos...
Kyseessä on väistin (engl. guard tai crossguard), jonka tarkoitus on suojata kättä sekä vastustajalta tulevilta iskuilta että luisumiselta terään. Kyseisestä osasta käytetään samaa nimitystä erilaisten pistinten ja miekkojen osalta.
https://science.howstuffworks.com/sword-making1.htm
https://www.swordsoftheeast.com/theanatomyofajapanesekatana.aspx
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miekka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puukko#Puukon_rakenne_ja_osien_nimitykset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tikari
Kuvassa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen esinetuntemuksen kurssin materiaalin kuvaus miekan osista ja niiden nimityksistä,
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954) käännettiin italiaksi vuonna 1956. Teoksen käänsi Mario Merlini ja sen nimi on italiaksi Croci in Carelia.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Koska kyseessä on näin vanha teos, sitä kannattaa etsiä esimerkiksi verkkoantikvariaateista. Googlettamalla teoksen nimellä löytyy ainakin muutamia verkkokauppoja, joissa teosta on myynnissä.
Kysymyksen sitaatti Freudin Das Unbehagen in der Kultur -kirjan englanninnoksesta kuuluu Erkki Purasen saksasta suomentamana seuraavasti: "Ihmisten välinen primaari vihamielisyys uhkaa näet alituisesti hajoittaa kulttuuriyhteisön alkutekijöihin." (Sigmund Freud, Ahdistava kulttuurimme, s. 46)
Suomennos löytyy Marx ja Engelsin Valitusssa teoksissa seuraavasti:
Valitut teokset / Karl Marx, Friedrich Engels, 1978
osa II sisältää 35 sivua
osa IV sisältää suomennoksen esipuheesta.
Valitut teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja ovat tilattavissa sieltä.
Teosta on ruotsinnettu ja löytyy myös englanninkielisenä HelMet-kirjastoista.
1. Turun kapunginkirjastossa on yli 3800 venäjänkielistä kirjaa, tässä luvussa ovat mukana myös tilatut kirjat, jotka eivät vielä ole tulleet kirjastoon.
Kirjoja on pääkirjaston lasten-ja nuortenosastolla, kirjallisuusosastolla ja joitakin pääkirjaston musiikkiosastolla sekä Varissuon kirjastossa. Varissuo on tämän kesän suljettu remontin vuoksi. Lisäksi kokoelmissa on mm. venäjänkielisiä lehtiä ja äänikirjoja sekä musiikkiäänitteitä.
Jos haluat tietää vain kaunokirjallisuuden lukumäärät, voit hakea venäjänkielisten romaanien luokalla 84.71 tai 80.71 (ns. kokoomateokset), runoluokalla 82.71 tai näytelmäluokalla 83.71:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Yllä linkki Vaski-verkkokirjaston...
Kysymäsi sarja on Neil Harwickin käsikirjoittama ja ohjaama "Musta tuntuu". Harwickin kirjasta "Hullun lailla" on tietoa sarjan synnystä ja
kohtaloista.
Täydellistä yhteistä tilastointia tietyn teoksen lainakerroista kaikissa Suomen kirjastoissa ei tietääkseni ole. Lähimmäs pääsee ehkä Sanaston lainauskorvausjärjestelmän tilastointi, joka kattaa noin neljäsosan Suomen lainoista. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/. Kirjailija tai muu tekijä voi liittyä järjestelmään ja saada lainauksen perusteella korvausta kirjastoissa tehdyistä lainoista.
Helsingin kaupunginkirjasta ei löydy tietääkseni kaikki teokset kattavaa lainaustilastoa, mutta toki kirjan lainamääriä voi kysyä kirjastossa. Jos tosin kirjailijalla on paljon teoksia, jokaisen lainamäärät täytyy katsoa yksitellen. Kovin näppärää se ei siis ole. Kirjaston tilasto-osasto pystyy varmasti saamaan...
Runo on Aino Öljymäen kirjoittamasta ja Helga Sjöstedtin kuvittamasta kirjasta Kurre Matti (1946).
Kurre Matti -kirjaa ei juuri löydy enää Suomen kirjastoista. Lastenkirjainstituutin kokoelmissa kirjaa on yksi kappale, joten sieltä sen saattaisit saada kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/fikka.3666214
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Kirjastojen kokoelmatietokannoista ei näytä löytyvän tietoa Pauli Aalto-Setälästä. Useiden kirjastojen käsikirjastokokoelmasta löytyy teos "Kuka 99 - radio- ja tv- hakemisto", josta selviää Aalto-Setälän yhteystiedot ja asema televisiokanava Nelosessa, samat tiedot löytyvät myös Netistä osoitteesta
http//:www.nelonen.fi/info/yrityksesta.htm.
Aaltosen syntymävuosi ja -paikka eivät näistä selviä, sen sijaan osoitteessa
http://www.nelonen.fi/uutiset/info/info.htm on lyhyt juttu Aalto-Setälän urasta. Tarkempia tietoja voit kysyä sähköpostiosoitteesta, joka Nelosella on muotoa etunimi.sukunimi@nelonen.fi (muista korvata ä->a ja ö->o). Haut www-sivuilta tuottivat runsaasti muutakin aineistoa, mutta erityisen informatiiviselta se ei...
