Juice Leskistä ei sinänsä voi pitää varsinaisena lastenkirjailijana eikä lastenmusiikin tekijänä. Ylipäänsä lapsilla on Juicen teksteissä melko marginaalinen osa. ”Lapset ihmisen edustajina esiintyvät JL:n teksteissä harvoin. Yleensä he silloin ovat teräväsanaisia pikku riiviöitä. Lapset arvioivat toisiaan ja pitävät luokkatovereitaan vähemmän älykkäinä olentoina. Jos he ovat eri sukupuolta kuin rehvakas kertoja, voi arvata, että nimitys miedoimmasta päästä on vaikkapa "toinen lässy" (Lemmikkigallup / Juice Leskinen: Haitaribussi, GSCD 009). Tällaisen juttuihin ei ole luottamista ja ne voi mitätöidä kertomalla kahta hurjempia itse. Lapsessa on näyttämisen tarve, entä aikuisemmassa?” (Internetix / Maija Arvola) http://materiaalit....
Tuli on korkeissa lämpötiloissa esiintyvä ilmiö, jossa ainakin osa kuumista kaasuista saa näkyvän hahmon liekkeinä. En löytänyt yksiselitteistä vastausta siihen, voiko kuuma kaasu toimia sähköä johtavana väliaineena, mutta todennäköisesti se muiden kaasujen tavoin ei sähköä johda. Myöskään puu ei johda sähkö juuri lainkaan, joten todennäköisesti sähkövirran lähteeseen koskettava palava puu ei aiheuta mitään havaittavia seurauksia. Ainakaan sähkö ei "syty palamaan", kysymys on aivan erilaisista fysikaalisista ilmiöistä.
Tilanne muuttuu, jos tulta viedään virtalähteeseen esimerkiksi öljyyn kastetulla kuparijohdolla. Kupari on paras tunnettu sähköjohde, joten jos se koskettaa virtalähteeseen, sieltä tulee varmuudella tömäkkä sähköisku....
Napoleon on kirjoittanut tekstejä, joissa on säilynyt hänen ajatuksiaan. Näitä tekstejä ei näytä olevan suomennettu,
kirjeitä löytyy lukuisina eri laitoksina ranskaksi Kansalliskirjaston kokoelmista, haku tekijällä Napoléon
Yleisistä kirjastoista löytyy esim.
Napoleon I, Ranskan keisari, Lettres inédites de Napoléon Ier à Marie-Louise : écrites de 1810 à 1814 / Paris : Des bibliothèques nationales de France, 1935
poliittista ajattelua seuraavana
Napoleon I, Ranskan keisari, Pensées politiques et sociales / Paris : Flammarion, 1969
Ruotsinnoksia Napoleonin teoksista on saatavilla, mm. hänen kirjeistään Josefinelle (ja tyttärelleen) sekä Marie Louiselle sekä myös muistelmia.
Napoleon I, kejsare av Frankrike, Bref från Napoleon till Josefina...
Hei,Robert de Caluwen Ikonimaalauksen opas (1978) kertoo ikoniin sijoitettavista kirjaimista:"Jumalanäidin [...] kirjaimet kirjoitetaan kreikaksi. [...] Kirjoitus ei saa ulottua sädekehään, mutta taustareunan yli se voi mennä. Myös on otettava huomioon, että teksti tulee kyllin lähelle kuvattua henkilö, niin ettei pääse syntymään sekaannusta. Ikoneissa, joissa Jumalanäidin pää on kallellaan, asetetaan lyhennykset joko yhdelle puolelle tai molemmille puolille, kuitenkin niin, että kirjaimet ovat samalla etäisyydellä sädekehästä, ei ikonin kehyksestä. Jos kirjaimia ei saa sopimaan taustaan, ne voidaan kirjoittaa myös reunalle." (s. 45)Kuvauksessa tukena pari havainnekuvaa, joissa nuo yhdellä puolella olevat kirjaimet ovat vierekkäin. Tästä...
Kantaaottava runous ei ilmeisesti ole viime vuosina (vuosikymmeninä)
ollut runoilijoiden suosiossa. Rauhan etsintä on ollut sisäisen rauhan
etsintää. Rauhan kirjallisuuden edistämisseura on vuonna 1979 julkaissut
antologian rauhanrunoista nimeltä "Lävistetty sydän". Uudempaa koostetta
ei löydy, eikä sellaista Suomen Rauhanliiton mukaan olekaan.
Olit itse tutustunut jo Turtiaiseen, Tiaiseen, Tiihoseen ja Hotakaiseen etkä ollut löytänyt sopivaa. Perinteistä julistavaa rauhanrunoutta löytyy oikeastaan vain laulunsanoituksessa, esimerkkeinä Pelle Miljoona, Dave Lindholm (70-lukua!) tai uusimpana Ultra Bra (esim. Ken Saro-Wiwa on kuollut).
Mitä tulisi siis tehdä? Joko kääntyä 60-70- lukujen julistajien puoleen (ks. antologia) tai sitten lukea...
Kirjastojen itsepalvelusta löytyy artikkeleita ja käytyä keskustelua esimerkiksi Kirjasto-lehdestä. Aleksi-artikkelihaulla, asiasanat: "kirjastot ja itsepalvelu" hakutuloksena on kaksi artikkelia:
Myllylä, Riitta
Nimeke Pelaako palvelu? : arjen pulmia ja ilonaiheita
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1999 ; (92) ; 6 ; 10-11
Heikkilä, Inkeri
Nimeke Asiakkaiden vai koneiden kirjasto?
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1997 ; (90) ; 6 ; 194-195
Lehdet löytyvät esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta, Pasilasta ja niistä voi ottaa kopioita.
Itsepalvelua käytetään paljon Espoon Kirjasto Omenassa, johon kannattaa käydä tutustumassa, sekä tehdä kysely heidän kokemuksistaan, yhteystiedot linkistä http://...
Tällä hetkellä Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus tarjota rahapelejä Suomessa. Uusi rahapelilaki on lausuntokierroksella. Ehdotetussa laissa säädettäisiin lisenssijärjestelmästä ja toimiluvanvaraisesta rahapelitoiminnasta ja sen valvonnasta Suomessa.Uuden rahapelijärjestelmän lakiluonnos lausunnolle - ValtioneuvostoRahapelijärjestelmän uudistaminen - Sisäministeriö (intermin.fi)
Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Etunimet (Otava 2005, toim. Pirjo Mikkonen), että nimi Ilari on karjalainen versio ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä. Ilarin kantanimi on latinan Hilarius, joka tulee sanasta 'hilaris' tarkoittaen hyväntuulista ja reipasta.
Kirjastoista löytyy useita muitakin etunimikirjoja, joissa kerrotaan nimien alkuperästä ja merkityksestä. Kirjat ovat Vantaan kirjastoissa luokassa 88.29038.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy myös vastauksia aiemmin esitettyihin nimikysymyksiin. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta -kohtaan hakusanaksi "etunimet".
Täsmällistä tietoa ei tähän valitettavasti löytynyt eikä nuottikuvaa, mutta kuitenkin suuntaa antavia viitteitä. Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi varmaan kääntyä esimerkiksi Hymnologian ja liturgiikan seuran puoleen. Yhteystiedot.
Reijo Pajamon toimittamassa seuran vuoden 2009 vuosikirjassa on Tauno Väinölän artikkeli Kuka suomensi "korpin raato" -säkeistön. Siinä selvitetään laulun saksan- ja suomenkielisen säkeistön alkuperää. Lähdeviite.
Muista lähteistä selviää, että virttä veisataan mm. Thomas Mannin Buddenbrook-romaanissa (1901). "Ich bin ein rechtes Rabenaas, Ein wahrer Sündenkrüppel, Der seine Sünden in sich fraß, Als wie der Rost den Zwippel. Ach Herr, so nimm mich Hund beim Ohr, Wirf mir den Gnadenknochen vor Und nimm...
Runo Minä rakastan Kuubaa ei sisälly mihinkään Saarikosken julkaistuista runokokoelmista eikä sitä ole mukana hänen kootuissa runoissaankaan (Runot, 2004), johon sisältyy aiemmin julkaistujen kokoelmien lisäksi myös joitain niiden ulkopuolelta peräisin olevia runoja.Kuuba-runon kirjoittamisen aikoihin vuonna 1962 Saarikoski toimi Kansan Uutisten vakituisena avustajana. (Lähde: Huomautuksia ja selityksiä. – Pentti Saarikoski, Tähänastiset runot)
Englanniksi ja ruotsiksi aiheesta olisi vaikka kuinka paljon materiaalia olemassa, mutta suomeksi todella vähän. Löysin seuraavanlaiset artikkelit ja tutkielmat Arto- ja Aleksi-artikkelitietokannoista sekä yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta:
1. Tekijä: Pyysalo, Risto
Nimeke: Tanssi ja uskonnolliset palvontamenot
Julkaisussa: Liikunta ja tiede. 25(1988):3, s. 130-134.
2. Tekijä: Kotiranta, Tuija
Nimeke: Kristillinen tanssi uskon ilmaisijana
Aineisto: kirja
Julkaistu: Helsinki : Helsingin yliopisto , 2005
Opinnäyte: Tutkielma : Helsingin yliopisto. Teologinen tiedekunta , Käytännöllinen teologia
3. Tekijä: Jussilainen, Anna
Nimeke: Uuden tanssin uskontokulttuuriset ulottuvuudet
Aineisto: kirja
Julkaistu: [Turku] , 2007
Opinnäyte: Pro...
Rovaniemi on alkuaan luontonimi. Mutta se mihin niemeen Rovaniemellä viitataan, on oletettavasti muuttunut ajan myötä.
1. asiakirjamaininta Rovaniemestä on vuodelta 1453 maakauppaan liittyen. Luultavimmin alunperin Rovaniemi oli Ounasjokivarren länsipuolella, vahvin ja vanhin talokeskittymä oli nykyisen Ylikylän kohdalla, n. 4 kilometriä Ounasjokea pohjoiseen nykyisen Rovaniemen keskustasta.
1600-luvulla Rovaniemen kylä oli Kuussaaren ja Lainaan välillä.
Vanhoja karttoja ei ole niemen tarkkuudella, mutta tässä Olof Träskin kartassa v. 1642 näkyy Rovaniemi Korkalon kappelin yläpuolella Ounasjoen rannalla.
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vanhatkartat/pages/MAP1642.html
Nimitoimistosta on tieto, että Rovaniemi on...
Mikä sinun on -ohjelma oli Anneli Tempakan toimittama Nuorten radion kontaktiohjelma 1980-luvulla. Ohjelman jaksoja ei näyttäisi olevan enää kuunneltavissa verkossa.
Jos muistikuvasi tunnusmusiikin sanoituksesta ovat oikean suuntaiset, voisi kyseessä olla Heikki Annalan säveltämä ja Saukin sanoittama kappale "Mikä sinun oikein on". Nuotinnos ja sanat löytyvät teoksesta Annala, Heikki: 12 suosikkisävelmää : Heikki Annalan sävellyksiä (Levytuottajat, 1981).
Kappale alkaa sanoin: "Mikä sinun oikein on? Et elämää voi piirtää!" Sanoituksen puolesta se sopisi hyvin nuortenohjelman tunnusmusiikiksi.
Merja Lehtinen on laulanut kappaleen single-levylle 1981 ja Eila Pienimäki 1975. Kitaristi Taisto Wesslin on...
Toivo Kärjen säveltämä ja Lauri Jauhiaisen sanoittama jenkka "Tähdenlento" sisältyy nuottiin "Toivesävelmiä", osaan 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Laulu alkaa: "Näätkö tähtien lentävän iltaisin". Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Helsingissä kaupungin tarjoamia esteettömiä liikuntapaikkoja voi etsiä palvelukartalta. Sivuston yläosan esteettömyysasetuksista voi valita erilaisia rajauksia, esim. "käytän pyörätuolia". https://palvelukartta.hel.fi/fi/search?q=liikuntapaikka
Myös kaupungin ylläpitämien liikuntapaikkojen, kuten kunto- ja voimailusalien omilla verkkosivuilla on tarkempi selvitys esteettömyydestä, esimerkkinä tässä Töölön kisahalli https://palvelukartta.hel.fi/fi/unit/40619?p=1&t=accessibilityDetails
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/sisalii…
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkolii…
Helsingin kaupunki pyrkii edelleen parantamaan liikuntapaikkojen esteettömyystietoja,...
Puutiaisesta ei luultavasti ole suurempa hyötyä millekään eläimelle, mutta kasvillisuuden pinnalla tulevaa isäntäkohdetta odotellessaan se on muiden selkärangattomien tavoin varmaan hyönteissyöjälintujen saalistuksen kohde. Puutiaisen suurin hyöty liittyykin sen merkitykseen tautien välittäjänä; niinpä sillä voi ajatella olevan ratkaiseva merkitys esimerkiksi puutiaisaivokuumetta levittävälle TBE-virukselle, Borrelia-bakteerille ja lukuisille muille puutiaisten levittämille taudinaiheuttajille.
Sanomalehtien mikrofilmejä voi tilata kaukolainaiksi. Montako mikrofilmirullaa tarvitsee tilata riippuu siitä etsiikö yksittäistä lehden numeroa vai haluaako kerralla koko vuoden numerot luettavaksi. Kaukopalvelu on maksullista, Rovaniemellä kaukolainamaksu kotimaasta on 10e.
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjastossa tai voit täyttää kirjaston sivuilla lomakkeen: https://www.rovaniemi.fi/Palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto-asiak…
Kaukolainan saapumisesta ilmoitetaan teksitiviestillä tai sähköpostilla.
Rovaniemen pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaitteita, joita voi varata suoraan Varaamon kautta https://varaamo.lapinkirjasto.fi/ tai kirjaston vahtimestarilta. Vahtimestari myös opastaa lukulaitteen käytössä.
Kyseinen kirja on Una Nuotion kirjoittama Ravinto ja terveys. vastaavia kirjoja löytyy oheisen linkin kautta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28ravinto%29%20t%3A%28terv…
