Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Brunow-Ruola, Marjo: Terveisin Neiti ja Clara
Kertomus tyttöjen ystävyydestä 1940-luvulla.
Larmola, Maija: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Arkielämää ja lapsuutta 1920-50-luvuilla.
Levine, Karen: Hanan matkalaukku
Tosipohjainen, lapsille suunnattu tarina lasten kohtaloista holokaustin aikaan.
Moilanen, Paula: Keinuhevonen
1920-luvulla valmistetun keinuhevosen tarina vie vuoden 1945 kautta nykypäivään asti.
Morpurgo, Michael: Sotahevonen (alk. War horse)
Hevosen silmin kerrottu tarina ensimmäisestä maailmasodasta, rohkeudesta ja ystävyydestä.
Raustela, Lasse: Taivaansavut-sarja...
Baltia on turhan laaja käsite kirjailijahakuun. Kun hakee maan nimellä ja sanalla kirjailijat, löytyy netistä melko kattavia listauksia.
Helmet.finna.fi hakuun voi kirjoittaa esim. vironkielinen kirjallisuus ja rajata sitten tulosta. Kokoelma aikuiset, alkuteoksen kieli viro ja kieli suomi. Kirjailijoita löytyy monta esim. Roland Tõnisson, Tiit Aleksejev ja Asko Künnap Linkki hakutulokseen
Helmet vinkeistä löytyy myös lista virolaisista kirjailijoista. Linkki listaan
Latviankielistä kirjallisuutta on suomennettu vähemmän. Siksi Kirjasampo on sen kohdalla parempi hakupaikka. Linkki Kirjasampoon
Kirjailijoita ovat mm. Māra Zālīte, Alberts Bels ja Juris Kronbergs. Netin Wikipediassa on myös listaus latvialaisista...
Shakespearen 30. sonetin on suomentanut ainakin neljä eri kääntäjää: Paavo Cajander, Aale Tynni, Kirsti Simonsuuri ja Leo Saukkoriipi. Tynniltä ja Simonsuurelta löytyy siitä vieläpä kaksi erilaista tulkintaa.
Cajander:
"Sua silloin muistan, ystäväni armas,
Ja kaipuu hälvenee ja suru karmas."
(Paavo Cajander, Runoelmia. Kirja, 1914)
Tynni [1]:
"Vaan sinut, ystävä, jos muistankin,
saan kaiken menetetyn takaisin."
(Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957. - Myöhemmissä laitoksissa on Tynnin uudistettu käännös.)
Tynni [2]:
"Vaan, kallis, mieleeni jos kohoat,
saan kaiken taas ja surut haihtuvat."
(William Shakespeare, Sonetit. WSOY, 1965)
Simonsuuri [1]:
"Vaan jos silloin, rakas ystävä, ajattelen sinua,
Kaikki...
Ilmari Kiannon Punainen viiva -romaani (1909) ajoittuu Suomen historian merkittäväään ajanjaksoon, ensimmääisten eduskuntavaalien aikaan 1907. Vuoden 1906 lakiuudistus takasi äänioikeuden myös mm. naisille. Punainen viiva on ajankuvaus agitaattoreineen kaikkineen, mutta se voidaan nähdä myös Kiannon kannanottona tilanteeseen. Muuttuiko mikään tarpeeksi ensinkään? Teos nähdään köyhien Topin ja Riikan kautta..
Klassikoksi Puneaisen viivan tekee myuös teoksen rakenne, jossa karhu näyttelee osaansa.
Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari | Ensimmäiset eduskuntavaalit 1907
Voit palauttaa Turun kaupunginkirjastosta lainatun kirjan mihin tahansa Turun kaupunginkirjaston toimipisteeseen, ei kuitenkaan mielellään kirjastoautoon.
Ylen arkistotietojen mukaan Iskelmäradion ensimmäiset lähetykset olivat vuonna 1986 radion 2-verkossa (nykyinen Yle Radio Suomi). Jake Nymanin kavipöydässä heittämästä ideasta syntyi aluksi pari kertaa kuussa toimitettu ohjelma, joka myöhemmin muuttui joka sunnuntai lähetettäväksi yleisösuosikiksi. Pitkäaikaisia ohjelman toimittajia ovat olleet mm. Maarit Niiniluoto ja Ilpo Hakasalo.
Yleiset kirjastot luetteloivat aineistonsa kirjojen nimiösivun mukaan. Michelin postimerkkiluettelot löytyvät verkkokirjastosta kirjoittamalla teoksen nimeksi Michel (www.outikirjastot.fi ). Mikäli haluatte saada tietoa muista Outikirjastoissa olevista postimerkkiluetteloista kannattaa muuttaa hakuehdoiksi kaksi asiasana -hakua ja kirjoittaa niihin postimerkit luettelot.
Viini on tarkoitus imeyttää juustoon hiljalleen. Valmistuminen kestää 3–4 viikkoa.Juustokimpaleeseen koverretaan kolo ja pullo laitetaan pystyyn reiän suulle. Pulloa nostetaan ylös päivittäin, jolloin siitä vapautuu ilmaa. Viini vapautuu hiljalleen ja imeytyy sisään juustoon.Joulustilton hörppii portviiniä - Ruoka - Turun Sanomat
Aivan kaikkia ehtoja vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Lähelle pääsisi yhdysvaltalainen Silmä silmästä (Jeremiah Johnson) vuodelta 1972. Siinä on talvikohtauksia, synkkyyttä ja intiaanien hautausmaa. Se on myös esitetty televisiossa vuonna 1984. Toisaalta elokuva nähtiin elokuvateatterissa jo tuoreeltaan ja sen pääosaa esittää Robert Redford.Lähteet:Silmä silmästä (1972) - IMDbJeremiah Johnson (film) - WikipediaJeremiah Johnson | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Yksinäisyyttä käsitellään melko monessakin suomalaisessa kirjassa. Useimmissa näistä se on taustalla vaikuttava olosuhde tai ohimenevä vaihe eikä varsinaisesti kirjan pääaihe.
Kokosin tähän kuitenkin joitakin kirjoja, joissa yksinäisyyden voisi sanoa olevan keskeinen teema:
- Rimminen, Mikko: Nenäpäivä, 2010
- Holopainen, Anu: Ilmeetön mies, 2010
- Nevanlinna, Arne: Marie, 2008
- Rimminen, Mikko: Pölkky, 2007
- Haahtela, Joel: Perhoskerääjä, 2006
- Hotakainen, Kari: Huolimattomat, 2006
- Levola, Lauri: Pimeä tavarajuna : novelleja, 2006
- Sahlberg, Asko: Pimeän ääni, 2000
- Sinervo, Helena: Runoilijan talossa, 2004
- Kejonen, Rauha: Toisenlainen elämä, 2004
- Niemi, Marjo: Juostu maa, 2004
- Haahtela, Joel: Elena : pienoisromaani, 2003
-...
Tekijänoikeus tietysti suojaa koko elokuvaa ja sen yksittäisiä kuvin. Tässä tapauksessa varmaan kuitenkin voi hieman joustaa, koska kuva tulee vain yksityiseen käyttöön.
"Teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen eli omaan ja perheen käyttöön. Yksityinen kopiointi korvataan oikeudenhaltijoille hyvitysmaksuna. Oppilaitoksessa tapahtuva kopiointi ei ole lain tarkoittamaa yksityistä käyttöä, joten teosten käyttöön opetuksessa tarvitaan yleensä lupa." https://tekijanoikeus.fi/wp-content/uploads/2015/03/ABC_esite_FIN_RGB.pdf
Helpoin tapa saada elokuvasta yksittäinen kuva, on ottaa se kännykällä pysäytysnäytöltä. Sen jälkeen kännykkäkuvasta voi tehdä tai teettää haluamansa kokoisen kuvan.
Allergiaa on sanottu 2000-luvun vitsaukseksi, sillä taipumus allergiaan on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Allergia ei kuitenkaan ole uusi sairaus, tunnetuilla historiallisilla henkilöillä tiedetään olleen allergioita. Esimerkiksi Rooman keisari Claudiuksen poika Britannicus kärsi hevosallergiasta, joka arvatenkin oli aikamoinen ongelma, aikana, jolloin hevonen oli yleisin kulkupeli! Ruoka-aineallergioista taas yksi tunnettu historiallinen tapaus on Englannin kuningas Richard III, joka kärsi mansikka-allergiasta.
Länsimaisen lääketieteen isäksi tituleerattu Hippokrateskin (460-377 eKr) kirjoitti jo yli 2000 vuotta sitten että ruoka voi aiheuttaa sairauksia ja terveysongelmia joillekin ihmisille. Hippokrates oli muun muassa...
Tähän palveluun vastaavat ovat kaikki ihmisiä, joille voi myös sattua virheitä. Olemme kirjastoalan ammattilaisia, emme voi olla kaikkien mahdollisten alojen syvällisiä asiantuntijoita, vaikka suuren vastaajajoukon sisältä saattaakin löytyä yksittäiseen kysymykseen tavanomaista enemmän tietoa.
Tavoitteena on jättää vastausarkistoon mahdollisimman totuudenmukainen vastaus ja jos ensimmäistä vastausta joudutaan korjaamaan, siitä pyritään aina ilmoittamaan myös alkuperäiselle kysyjälle.
Useimmiten "muokkaukset" ovat lisäyksiä, tarkennuksia ja muita sellaisia, jotka eivät sinänsä muuta alkuperäistä vastausta. Jos alkuperäiseen kuitenkin on jäänyt virhe, pyritään sellainen aina korjaamaan, yhteiseksi hyväksi. Huvin vuoksi vastauksia ei muuteta...
Erityyppisiä dekkareita on valtavan paljon. Tässä on pieni lista työyhteisömme suosikkeja:
Marko Kilpi on palkittu kirjailija, jonka kirjoissa on yhteiskunnallista otetta. Oman poliisitaustansa takia hän tuntee hyvin ammatin eri puolet.
Vera Vala: Kuolema sypressien varjossa ja muut dekkarit. Näissä etsivätoimiston osakas, italialais-suomalainen Arianna de Bellis tutkii rikoksia Italiassa ja Seychelleilla. Vaikka kyseessä on sarja, kirjat voi lukea aivan itsenäisinä teoksina.
Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä ja muut Karl Axel Björk -kirjat. Björk on taitava amatöörisalapoliisi, joka tutkii rikoksia 1920-luvun Helsingissä. Jos tuo aikakausi kiehtoo, kannattaa totta kai ottaa luettavaksi myös Mika Waltarin...
Hei! Kirjastossa saa jutella, mutta niin, että ei häiritse muita. Kiroilu ei kuulu hyviin tapoihin. Jos joku käyttäytyy häiritsevästi kirjaston henkilökuntaa tai muita asiakkaita kohtaan, hänelle voidaan määrätä käyttöoikeuden menetys. Se tarkoittaa, että häiritsijä ei saa käyttää kirjaston palveluita määrättyyn aikaan, joka vaihtelee yhdestä vuorokaudesta aina yhteen vuoteen. Yleensä häiritsijät kyllä uskovat ihan ystävällistä huomautusta.
Kyselin asiaa tutulta suomen kielen maisterilta ja hän kertoi että oikeastaan kaikki kielet ovat kehittyneet toisesta kielestä, niin sanotusta kantakielestä. Pidgin-kieleksi taas sanotaan yksinkertaista sekoitekieltä, joka on syntynyt äkillisestä tarpeesta kommunikoida toisen kielen puhujien kanssa. Esimerkiksi kolonialismin aikana siirtomaissa syntyi paljon pidgin-kieliä. Mikäli pidgin-kielestä tulee sen verran tärkeä, että sen käyttäjät alkavat puhua sitä äidinkielenään, siirtämällä sen seuraavalle sukupolvelle, siitä tulee kreolikieli.
Verkkolähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreolikieli
https://semanttinenryhma5.wordpress.com/2014/11/16/mika-on-pidgin-ja-kreolikielen-keskeinen-ero...
Olisikohan kyseessä voinut olla Jari Nenosen kirjoittama ja Jarmo Koivusen kuvittama Iita-lehmän kaupunkikuume? Siinä Iita-lehmä pääsee haikailemalleen kaupunkiretkelle herra Pöllön kehittelemän nerokkaan suunnitelman avulla: Iita teeskentelee sairasta, ja kun eläinlääkäristäkään ei näytä olevan apua, tilataan karja-auto viemään Iitaa teurastamolle. Kun auton ovet kaupungissa avataan, Iita ottaa jalat alleen.
Nuotti Paavo Sarkkaman lauluun Nukkeprinsessa sisältyy nuottijulkaisuun Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään (1999). Nuottijulkaisu on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Helmet-luettelosta ja tilata nuotin omaan lähikirjastoosi.
Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1497022__Snukkeprinsessa__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=841ce8eb-25f7-47df-b045-5cc723172e29
Pienet sydämet Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienet_syd%C3%A4met_(n%C3%A4ytelm%C3%A4)
Soita heti johonkin Helmet kirjastoon. Kirjastojen ollessa suljettuna voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
Uuden kortin saat kirjastosta samaan tapaan kuin ensimmäisenkin kortin. Varaa siis mukaan kuvalliset henkkarit ja lapsen kelakortti. Uusi kortti maksaa lapsilla 2€ ja aikuislla 3€.
Ensio Itkonen meni mukaan isänsä 20-luvulla perustaman autokoulun toimintaan vuonna 1952. Onni Itkonen kehotti poikaansa suorittamaan ajo-opettajan tutkinnon. Ennen kuin meni varsinaiselle autokoulun opettajakurssille, Enska aloitti valmistavan kurssin kirjeopistossa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt saada opettajan papereita käteensä, kun isä-Itkonen kuoli ja Enska joutui suoraan autokoulun johtajaksi. Tampereen yliopistossa hän suoritti vuonna 1972 aikuisopetuksen approbaturin.
Lähde:
Veli-Matti Kunnari, Ensio Itkonen : ajoneuvoksen albumi
