Kappaleen nimi on "Joulu saapuu jokaiselle". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kalevi Salminen. Kirjastossa on useita nuottivihkoja, joista kappale löytyy ja muutama cd-levy. Halutessasi voit tulla kysymään nuotteja ja cd:itä kirjastostasi (useimmat näyttivät tällä hetkellä olevan tosin lainassa)
Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori , filosofian tohtori Jaakko Hämeen-Anttila on Suomen johtava islamintuntija, jolla on syvällinen arabikulttuurien tuntemus. Hän on julkaissut useita tietokirjoja Lähi-Idän kultuureista ja niiden historiasta. Professori Hämeen-Anttila on käsitellyt alla olevissa teoksissaan mm. seuraavia teemoja: uskontoa, kirjallisuutta ja runoutta sekä rakkauttaja erotiikkaa.
Uskonto:
Islamin käsikirja, Otava, 2004.
Johdatus Koraaniin, Gaudeamus, 1997.
Konfliktien historia:
Islamin miekka, Otava, 2012. Teoksessa kuvataan Mekan valloitusta, profeetta Muhammadin kuolemaa v. 632 ja Arabian niemimaan yhdistymistä löyhäksi valtioliitoksi. Teos yltää arabimaiden kevääseen asti....
Tuottajien näkemyksiä kauppojen halpamerkeistä ja tuotteisiin liittyvästä tulonjaosta voi lukea esimerkiksi seuraavista verkkoartikkeleista:https://www.apu.fi/artikkelit/maitotilallinen-pyytaa-kuluttajia-valttamaan-kauppojen-omia-tuotemerkkeja https://yle.fi/a/74-20084890 https://www.suomenuutiset.fi/moni-maataloustuottaja-tuottaa-ruokaa-ilman-palkkaa/
Salaman sähkövirta ei nykyoloissa ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevästi hyödynnettävissä. Kokeiluja on tehty ainakin Yhdysvalloissa v. 2007, mutta tulokset eivät olleet lupaavia.
Salama sisältää erittäin paljon energiaa, mutta sen valtava hetkellisen virran määrä on suuri haaste teknisille laitteistoille. Lisäksi pääosa energiasta haihtuu salamakanavan eli salaman iskureitin kuumenemisena. Ei myöskään ole ennakoitavissa mihin salama iskee, joten hyvin korkeita mastoja tarvittaisiin tiheä verkosto. Sellaisen rakentaminen ja huoltaminen olisi taloudellisesti erittäin kallista epävarmoihin mahdollisiin tuottoihin suhteutettuna.
Aiheesta suomeksi:
https://www.helen.fi/asiakaspalvelu/...
Tarkoitat varmaankin Helsingin kaupunginkirjaston Vimma-sivustoa:
http://pandora.lib.hel.fi/vimma/
Ikävä kyllä Vimman toiminta lakkasi vuoden 2008 lopussa.
Omia runojasi voit saada verkkoon esim. Rihmasto-sivuston kautta:
http://www.rihmasto.net/index.htm
Suomen ensimmäiset autosuunnistuskilpailut järjestettiin jo 20-luvun lopulla, ja st-harrastus (suunnistus- ja tarkkuusajo) pääsi meillä hyvään alkuun jo ennen sotia. Suomen mestaruudesta lajissa alettiin virallisesti kilpailla vuonna 1953. Vuonna 1957 ilmestyi Autourheilun kansallisen kilpailulautakunnan kustantamana ensimmäinen suomenkielisen opaskirja aiheesta, Ensio Kivisen Autosuunnistaminen.
Autosuunnistus ei kuitenkaan ole saanut osakseen kovinkaan paljon julkisuutta ja autourheilulajina se on jäänyt verrattain tuntemattomaksi. Suomen moottoriurheilu -teoksen mukaan syynä tähän on paljolti se, että st-ajot ajetaan yleensä öiseen aikaan ja reitti pidetään salaisena lähtöön saakka, minkä vuoksi yleisö ei voi kilpailua...
Helmet-kirjavarastossa Pasilassa on Nastan vuosikerrat 1962 ja 1963. Ne ovat osa käsikirjastoa eli paikan päällä luettavissa.Hajanumeroita näkyisi löytyvän esimerkiksi myös antikvaari.fi-nettikaupasta. Varastolehtiluettelo.
Zolan romaania ”La terre” ei ole tiettävästi suomennettu. Kirja on osa Zolan laajaa sukujen rappeutumista käsittelevää Les Rougon-Macquart -sarjaa, jonka osia on valitettavasti käännettyä vain sieltä täältä ilman mitään kronologista järjestystä. ”La terren” päähenkilön Jean Macquartin vaiheita jatkava ”La Débâcle” puolestaan on suomennettu nimellä ”Sota” (Päivälehti, 1892).
Zolan suomennetut teokset on listattu Wikipedian artikkeliin osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%89mile_Zola, ja ne löytyvät myös Zolan nimellä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Painettujen kirjojen lisäksi Zolan teos ”Pariisi” on ilmestynyt sanomalehdessä jatkokertomuksena, mutta teosta ”La terre” ei liene sellaisessa muodossakaan ilmestynyt...
Kansallisbibliografia Fennican mukaan suomeksi on julkaistu teokset "Maan uumenissa", "Ikuisen päivän maa" ja "Kuninkaan poika". Sarjaan kuuluu edelleen teos "Tarzan maan uumenissa", joka kertoo Tarzanin seikkailusta Pellucidarissa. Fennicasta ei löydy teoksia "Takaisin kivikauteen", "Kauhujen maa" tai "Villi Pellucidar". Kongressin kirjaston tietokannasta löytyvät edellämainitut sekä maininnat teoksista "Savage Pellucidar", "Back to the stone age" ja "Land of terror", joita ei siis ole suomennettu.
Hei, tarkoitatko miten saat uuden kirjastokortin? Jos olet Helmet-kirjaston asiakas (kysymyksesi ohjautui tänne Helsinkiin), saat uuden kortin asioimalla missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota mukaan vanha kirjastokorttisi sekä henkilötodistus, jossa on uusi nimesi. Saat uuden kortin samantien, eikä siitä veloiteta maksua.
Lappalaissukujen geenien tutkimusta en löytänyt. Itämerensuomalaisten kansojen DNAn tutkimusta on esitelty teoksessa
Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria / Valter Lang ; suomentanut Hannu Oittinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020.
Helmet-kirjastoissa on myös muita populaatiogenetiikkaa käsitteleviä tutkimuksia,https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spopulaatiogenetiikka__Orig…. Nekin käsittelevät kansoja, eivät sukujen historiaa. Sukujen geenitutkimuksia voisi löytyä esimerkiksi MyHeritage-tyyppisistä palveluista.
Vanhoja kansatieteellisiä tutkimuksia fyysisen antropologian alalta löytyy. Niistä löytyy artikkeli Saamelaisensyklopediassa, https://saamelaisensyklopedia.fi/wiki/...
Kansainvälinen televiestintäliitto ITU, joka on YK:n alainen järjestö, jakaa ja hallinnoi kansainvälisiä suuntanumeroita eli maakoodeja. Suuntanumerot ovat 1-3 numeron pituisia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_suuntanumero
Suomi on saanut nykyisen maatunnuksensa 358 vuonna 1968. Koodit vahvistettiin Kansainvälisen lennätin- ja puhelinalan neuvoa antavan komitean (CCITT) yleiskokouksessa, Helsingin Uutiset -lehden uutisen mukaan numero valikoitui Suomen numeroksi sattumanvaraisesti. Uutinen on luettavissa alta:
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/731571-miksi-suomessa-puhelinten-maatunnus-on-kolminumeroinen-358-suomen-edustaja-vaihtui
Suomi ei ollut Euroopan ainoa maa, jossa kotoperäistä malariaa esiintyi, mutta pohjoisin maa se oli. Maailman pohjoisin kotoperäinen malariatapaus tiedetään Utsjoelta. Malaria oli yleinen ja vakava sairaus, johon sairastuttiin ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Viimeisin epidemia koettiin sotavuonna 1944. Lisää tietoa löytyy esim. tästä Ylen artikkelista:
Malarian historia Suomessa | Akuutti | yle.fi
Lähes kaikkiin kouluihin Oulussa toimittaa ruoat Oulun Serviisi, jonka palvelutuontantopäällikkö Pauliina Värttö (p. 050 3448635) vastaa ruokalistoista. Ateriatuotantosuunnittelija Jani Hirvonen laatii käytännössä ruokalistat.
Artikkeleissa, jotka olit jo lukenut, olikin paljon hyviä vinkkejä siihen, mitä nyt voi tehdä kotona. Tässä on vielä joitakin:
Podcastit. Näitä löytyy paljon ilmaiseksi eri kanavista ja eri aihepiireistä.
Kirjastojen e-kirjat, e-äänikirjat ja muu e-aineisto
Voi aloittaa uuden harrastuksen tai opetella uuden taidon
Vaikka museot ovat nyt kiinni, niihin voi lähteä ääniopastuskierrokselle: http://www.turku.fi/tapahtuma/ke-03182020-0000-aaniopastukset-turun-museoissa
Taideteoksia voi katsella verkossa: https://ateneum.fi/taideteokset-verkossa/
Voi kirjoittaa kirjeen.
Virtuaalikierrosten kautta pääsee moniin eri kohteisiin omalta sohvalta:
Moniin museoihin, muun muassa Sinebrychoffin taidemuseoon, pääsee virtuaalikierrokselle....
Alja Rahmanova kirjoitti teoksensa Uusien ihmisten tehdas maanpaossa Itävallassa venäjäksi, josta hänen itävaltalainen miehensä käänsi sen saksaksi. Kirjan ensimmäinen ja ainoa suomennos on tuo Juho Tervosen suomennos vuodelta 1936.
lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandra_Rahmanova
Kaupankäynti oli pitkään yksittäisten ammatinharjoittajien ja käsityöläisten vastuulla, eikä nykyisen kaltaisia suuria monimarketteja ole ollut vasta kuin joitakin kymmeniä vuosia. Vielä 1800-luvun alun Suomessa tuottajat myivät käytännössä itse sitä, mitä valmistivat. Ensimmäiset osuuskaupat tulivat Suomeen 1900-luvun alussa, samoin kuin Yhdysvaltojen ensimmäinen itsepalvelumarket avattiin 1916. Euroopassa kauppaa käytiin keskiajalla enimmäkseen satamakaupungeissa ja muissa keskittymissä, joita oli suurten kauppareittien varrella, ja näissäkin kojut, torit ja kivijalkakaupat sekä kiertelevät kauppiaat olivat yleisempiä kuin kovin pysyvät marketit.
Koska varsinaisten kaupparakennusten sijaan oli pääosin kärryjä, basaareja...
Laatokka-lehdessä on 22.8.1945 uutinen Tampereen markkinoilla myydyistä hevosista. Hyvä työhevonen on maksanut tuolloin 50 - 70 000 markkaa. Varsan hinta määrittyy pitkälti myös sen sukutaustan mukaan.
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa esimerkiksi Suomenhevonen -tietokirjasta (Suomen Hippos, 2007).
