Kysymyksesi oli niin vaikea, etten löytänyt tietoa kirjaston kirjoista tai tietokannoista. Siksi kysäisin viisaammilta ja sainkin nopeasti vastauksen:
"Hei,
Tämä olikin hauska kysymys! Norsun kärsähän on eräänlainen pidentynyt nenä, josta löytyy kaksi sierainta. Sieraimet ovat sen verran leveät, ettei niihin voi jäädä hernettä jumiin. Norsu ei voi suoraan juoda kärsän kautta vaan se imee ensin kärsän täyteen vettä ja ”puhaltaa” sitten veden suuhunsa. Jos kärsään juuttuisi norsun imiessä vettä jokin suurempi esine, saisi norsu sen töräytettyä pois. Sen töräykset ovat todella voimakkaita, kuten ehkä olette nähneet luontodokumenteissa. Suodatinta kärsässä ei ole.
Törähtelevin terveisin,
Hanna Hyvönen
Asiakasneuvoja
LUOMUS –...
Mikrofilmatut lehdet ovat Kansalliskirjastossa. Niitä pääsee lukemaan varaamalla lehdet kaksi vuorokautta etukäteen puhelimitse (+358 (0)2941 23196) tai sähköpostitse
(kk-palvelu@helsinki.fi). Ilmoita varatessasi nimesi ja puhelinnumerosi. Mikrofilmejä pidetään sinulle varattuna neljä viikkoa. Alla linkki Kansalliskirjaston yhteystietoihin:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Maailman suurin kirjasto on Kongressin kirjasto Washingtonissa. Sen kokoelmaan sisältyy yli 164 miljoonaa nimekettä. Hyllymetrejä tämän aineistomäärän säilyttämiseen tarvitaan noin 1 350 000 (838 mailia).
https://www.loc.gov/about/fascinating-facts/
Kyllähän ensimmäisenä mieleen tulee Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia. Kirjassa kerrotaan ruuhkabussissa tapahtunut pikku sattumus 99 kertaa tyylilajia vaihdellen. Alkuteos on ilmestynyt 1947, suomennos 1991. Sitä on etsitty muutamaan otteeseen palvelussamme https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tyyliharjoituksia
Aikaisemmissa vastauksissa mainittu myös ainakin Georges Perecin Elämä: käyttöohje. Se taas koostuu 99 luvusta, joista kukin kertoo yhden pariisilaisen kerrostalon huoneesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Elämä:_Käyttöohje
Eräässä vastauksessa mainitaan lisäksi vielä nimillä Ilja Ilf ja Jevg. Petrov kirjoitettu Kaksitoista tuolia. Humoristinen romaani, jossa metsästetään anopin kadonneita...
Seuraavat Rossinin oopperat löytyvät cd-levyinä Helsingin kaupunginkirjastosta: Sevillan parturi (Pääkirjasto,Rikhardinkatu,Töölö,Etelä-Haaga,Oulunkylä,Itäkeskus,Vuosaari)
La Donna del Lago (Rikhardinkatu)
Varasteleva harakka(Pääkirjasto)
Il Turco in Italia (Pääkirjasto)
Italiatar Algeriassa (Töölö)
L'inganno Felice (Pääkirjasto,Töölö)
Otello (Pääkirjasto)
Semiramis (Pääkirjasto,Töölö)
Tancredi (Pääkirjasto,Kallio)
Tuhkimo (Pääkirjasto,Kallio)
Il Viaggio a Reims (Pääkirjasto)
Wilhelm Tell (Pääkirjasto,Töölö,Kallio,Itäkeskus)
Aku Ankka -lehdessä julkaistavien tarinoiden perustuotannosta vastaa tanskalainen Egmont-konserni. Suomalaisen Aku Ankka -lehden toimitus valitsee tarjotusta tuotannosta meillä julkaistavat tarinat. Ylen jutussa vuodelta 2015 todetaan, että Suomen Aku Ankan toimitus hylkää noin neljänneksen Egmontin tarjoamasta tuotannosta. Syynä tälle on suomalaisten lukijoiden tarkka maku. Väkivaltaiset ja oudot tarinat eivät ole suomalaisten lukijoiden mieleen ja virheet tai hahmojen epäluonteenomainen käytös saavat meikäläiseltä lukijakunnalta helposti kritiikkiä. Muissa pohjoismaissa tarinoita ei seulota yhtä tarkasti kuin Suomessa, vaan tanskalaisesta tarjonnasta julkaistaan suurin osa sellaisenaan.
https://yle.fi/uutiset/3-...
Jos kenelläkään porukasta ei ole televisiota ja sohvaa, täytyy varmasti yrittää löytää jonkinlainen videolaittein varustettu kerho- tai saunatila, jota voisi varata. Sellaisia on esimerkiksi taloyhtiöillä, työpaikoilla ja erilaisilla yhdistyksillä. Kannattaa ottaa selvää, olisiko vaikkapa jonkun opiskelija- tai ammattiyhdistyksellä sopivaa tilaa. Ne on yleensä tarkoitettu jäsenille, mutta varmasti riittää, jos yksi porukastanne on jäsen.Elokuvia voi katsoa yhdessä myös elokuvateatterissa. Helsingissä esimerkiksi Oodin Kino Reginassa, Cinema Orionissa ja WHS teatteri Unionissa on edullisia näytöksiä ja normaaliohjelmistosta poikkeavia elokuvia.
Kysymys satakuntalaisuudesta (ja maakunnallisuudesta yleensä) on monitahoinen.
Kysymyksessä on tietyllä tavalla identiteetti, se kulttuuripohja, jonka olemme
omaksuneet. Tämä kulttuuri rakentuu vuosituhantiselle historialliselle pohjalle.
"Meissä kaikissa (satakuntalaisissa) elävät Satakunnan historian vuosituhannet", kirjoittaa Unto Salo.
Historiallisen Satakunnan rajat muotoutuivat 1300-luvulla asutuksen leviämisen
ja eräomistuksen vuoksi. Keskiajalla maakunnat olivat itsehallinnollisia alueita. Satakunta käsitti Kokemäenjoen vesistöalueen.
Vaikka nykyinen Satakunnan maakunta (valtioneuvoston päätös maakunnista 147/1998) onkin vain 2/5 osa historiallisesta Satakunnasta, voidaan satakuntalaisuuden ja satakuntalaisen kulttuurin katsoa...
Knihtilä on siirtynyt sukunimeksi talonnimestä. Talonnimenä se on ollut varsinkin Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Nimi liittyy ammatinnimeen knihti tai nihti (ruotsiksi knekt), joka tarkoittaa asepalvelijaa tai vanginvartijaa. Aiemmin kirjurit käyttivät ruotsinkielisiä ammatinnimityksiä myös suomenkielisistä kirjattavistaan. Osa näistä nimityksistä siirtyi sukunimiksi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Sotilaan jäädessä täysin varmasti sotavangiksi, lähiomaisille pyrittiin tiedottamaan asiasta mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi puhelimitse tai kirjeellä. Myös sotilaan kaatuessa tiedottamiseen pyrittiin niin ripeästi kuin mahdollista, mutta tällöin varma suruviesti pyrittiin tuomaan kaatuneen kotiin henkilökohtaisesti esim. papin toimesta.
Hyvin usein tilanteet rintamalla olivat kuitenkin epäselviä - ei ollut varmuutta siitä, jäikö sotilas kaatuneena ei-kenenkään maalle, vangiksi vai esimerkiksi vihollisen linjojen taakse "loukkuun". Tästä johtuen omaisille jouduttiin monesti myös tiedottamaan, että sotilas on kadonnut, eikä hänen lopullisesta kohtalostaan ole vielä toistaiseksi tietoa. Hän saattoi siis maata kaatuneena rintamalinjojen...
Lotta Svärd -järjestö sai nimensä J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Yhdessä runossa kerrotaan miestään sotatantereelle seuranneesta naisesta, jonka nimi oli Lotta Svärd. Lisää tietoa mm. nimen käyttöönotosta järjestön nimeksi löytyy esimerkiksi perinne.fi -sivustolta. Suora linkki nimeä käsittelevään osioon on https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/lotta-svard-nimi/.
Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymässä Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 2. artiklassa todetaan "Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. " Suomen yhdenvertaisuuslaki löytyy Finlex-palvelusta osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
Varsinaisia juridisia perusteita kannattaa kysyä oikeustieteen ammattilaisilta; oikeusministeriön viestintäyksikön s-postiosoite on viestinta.om@om.fi
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus...
Sukunimeä Pöllönen on tavattu koko savokarjalaiselta alueelta. Se on vaihdellut siellä erityisesti nimien Pöllänen ja Pölönen kanssa. Länsi-Suomessa on käytetty runsaasti talon- ja lisänimeä Pöllö, joka voi jossain tapauksissa olla lyhentymä nen- loppuisesta sukunimesta. Pöllä ja Pöllö -nimien taustalla saattaa olla Pekka-nimen kansankielinen rinnakkaisasu Pelle. Nimen yhdistyminen lintuun ja tyhmää ihmistä tarkoittavaan pöllö-sanaan, on mahdollisesti vaikuttanut nimen yleistymiseen, ja myös vähenemiseen, koska 1900-luvun alussa nimeä on vaihdettu toisiin sukunimiin.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet
Hei,
kiitos kysymyksestä! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuvissa näkyvät paperipinot ovat valiokunnan jäsenille jaettuja asiaan liittyvien asiakirjojen kopioita. Noita asiakirjoja ovat mm. hallituksen esitys, jolla asia on tullut vireille eduskunnassa (tässä tapauksessa hallituksen esityksessä oli 1002 sivua), muiden valiokuntien sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamat lausunnot sekä valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot. Kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnalle toimitetut asiakirjat ja niistä jaetut paperikopiot siis liittyivät valiokuntamietinnön valmisteluun ja jaettiin edustajille asiaan perehtymistä ja sen käsittelyä varten. Kuten tiedämme, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö ei valmistunut pian päättyvän...
Suolakiteet voivat kasvaa ja järjestyä eri tavoin riippuen mm. käytetystä suolasta, veden ja huoneen lämpötilasta ja käytetyn astian materiaalista. Tässä tapauksessa säiemäiset muodostelmat voivat johtua juuri käyttämästäsi kristallisuolasta mikäli muuten olet tehnyt lyhdyt täysin samalla tavoin kuin aiemminkin.
Lähteet:
https://www.thoughtco.com/growing-table-salt-crystals-607663
https://www.chemistryworld.com/news/salt-crystal-grows-legs-to-avoid-slippery-surface/4012469.article
Kyseessä voisivat olla Nadja von Schoultzin muistelmateokset Kuohuvat vuodet : nuoruuteni vallankumouksen pyörteissä (Weilin+Göös, 1984) ja Surun ja ilon vuosikymmenet (Weilin+Göös, 1987). Häneltä on lisäksi ilmestynyt teos Päiväkirja 1987-1988 (Gummerus, 1989).
Kirjastot.fi-sivulle on koottu kattava luettelo ulkomaisista kirjastoista ja kokoelmatietokannoista: https://www.kirjastot.fi/kirjastot/ulkomaiset?language_content_entity=fi Eurooppalaisista hakemistoista voi mainita erityisesti Englannin kansalliskirjaston British Library (https://www.bl.uk/), Saksan kansalliskirjaston Deutsche National Bibliothek (https://portal.dnb.de/opac.htm) ja Ranskan kansalliskirjaston Bibliothèque nationale de France (https://catalogue.bnf.fr/index.do). Europeana (kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja Euroopasta) auttaa tutustumaan eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Pohjois-Amerikasta Kongressin kirjaston kokoelmatietokanta (https://catalog.loc.gov/) on ehdottomasti kattavin hakupalvelu...
Darren Shanin teokset Kauhun tunnelissa, Friikkisirkus
ja Vampyyrin oppipoika ovat ilmestyneet kustannusosakeyhtiö Tammen suomentamina nuortenkirjoina. Uusin näistä eli Kauhun tunnelissa on sarjan kolmas osa ja se on ilmestynyt kuluvan vuoden 2003 maaliskuussa.
http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=3143&VID=default&SID=22133284983330…
Sarjan viides ja kuudes osa ovat tosiaan jo olemassa alkuperäiskielellä eli englanniksi. Viides osa on nimeltään Trials of death ja kuudes The vampire prince. Näiden teosten suomennoksesta voi tiedustella kustannusosakeyhtiö Tammelta vaikkapa yleisen kirjallisuuden palautelomakkeella http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=180&VID=default&SID=221332849833304…
Darren Shanin kirjasarja tullaan...
Yhtenä kriteerinä voisi pitää niin kirjailijan kuin runoilijankin osalta Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä.
Kirjailijaliiton sivuilla todetaan, että vuosijäseneksi hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.
https://kirjailijaliitto.fi/liitto/jaseneksi/
Leppävirran Kotalahden kylä sijaitsee 5-tien varressa pääosin sen länsipuolella ja vähän Oravikosken eteläpuolella. Kotalahti näkyy peruskartassa 3241 11 (Konnusvesi) aivan karttalehden vasemmassa yläkulmassa. On siis syytä tutkia myös pohjoispuoleinen lehti 12 (Oravikoski), johon on merkitty Kotalahden kaivos, sekä länsipuoleiset 08 (Sorsavesi) ja 09 (Mäkrämäki). Nämä karttalehdet ovat sekä Leppävirran että Varkauden kirjaston kokoelmissa.
Kansallisbibliografiasta (Fennica CD-ROM) saadaan Kotalahden mukaan 7 viitettä: niistä kuusi käsittelee tiukasti kaivostoimintaa ja yksi sukututkimusta. Lehtiartikkeleista ei löydy viitteitä Kotalahden mukaan (Aleksi CD-ROM).
Leppävirran kirjaston kokoelmasta löytyy Kotalahden mukaan useita...
